Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Minä en osaa sanoa, mistä uusi Nokia Suomelle saadaan. Tämän aamun uutinen kuitenkin kertoo juuri siitä, mistä Matti Kärkkäinenkin jossain yhteydessä totesi. Nyt päätehakattavan puuston aikaan olemassa olleita yrityksiä on vain muutama jäljellä.
Siitä saa mittakaavaa metsätalouteen.
Makasiinissä haastateltujen tutkijoiden mukaan kaksi uhkakuvaa uhkaa erityisesti kuusta: Kuivuus liian kuivalla kasvupaikalla ja rehevöitymisen aiheuttama tarve taimikon varhaisperkaukselle.
Molemmat ovat asioita, jotka valveutunut puuntuottaja huomioi riippumatta siitä, miten ilmasto muuttuu. Kuusta ei istuteta kuivaan paikkaan ja taimikot raivataan ajoissa. Minusta on väärin, että hoitamattomien tai väärällä kasvupaikalla kasvavien puustojen heikkoa menestystä käytetään keppihevosena. Sinäkin huomaisit tämän, jos lehtipuuta kasvatettaisiin kitumailla ja siksi todettaisiin sen menestyvän huonosti.
Kun tiedossa on, että kuusi kärsii hoitamattomuudesta ja kuivuudesta ja että männyn sijaan on kuusta istutettu liian kuiville kasvupaikoille, ongelman ratkaisu pitäisi kohdistaa ongelman johdonmukaiseen poistamiseen, eikä syy/seuraussuhteiden vääristelyyn.
Lukijoiden kuviin on tulossa, jos toimitus niin sallii, kuvaa viisivuotiaasta koivikosta. Ei ole pituutta vielä kovin paljon, Puun takaan kuusetkin ovat jo menneet ohi.
Kun vielä uudestaan luin kirjoituksen, jäi koko jutun pointti epäselväksi. Onko ongelmana kuusen kasvatus uhkakuvien vuoksi vai joku muu? Kuusihan on harsinnassa parhaiten menestyvä laji, koska koivu ja mänty ovat valopuita. Lähteen oppien mukaan liika kuusivaltaisuus saadaan korjattua avohakkuulla. Tällöin valo riittää koivullekin.
Entä terveyspuoli? Juurikääpä on iso ongelma. Alikasvoskuusi on erityisen herkkä juurikäävälle ja sairas puu on helppo uhri muille stressitekijöille, joten harsimalla ei metsien terveys ainakaan parane. Ei varsinkaan, kun kolmannes alikasvoksesta vioittuu hakkuissa.
Istutustaimikko sinänsä ei ole ongelma terveyden suhteen. Jos yksilajista metsää haluaa välttää, mahdollisuus on edelleen istuttaa vaikka viitta eri lajia sekaisin, jota voi täydentää luontaisella pihlajalla. Eli avohakkuu ja istutus ei ole ongelma.
Jäljelle jää siis mielestäni oman ideologian julistaminen, jossa tarkoitus pyhittää keinot. Tässä tapauksessa harhaanjohtavan tiedon jakamisen.
Varsin populistinen kirjoitus.
”Ennusteen mukaan jo tiedossa olevan ilmastonmuutoksen seurauksena kuusi on suurissa vaikeuksissa jo lähivuosikymmeninä.”
Ainakin Metsälehdessä olleen artikkelin mukaan tuollaista ennustetta ei olla tehty. Vai onko tässä kyse Erkki Lähteen 80-luvun metsäkuolemaennusteen päivityksestä? Saasteet vaihdettiin ilmastonmuutokseen.
”Lakia ja asetusta valmistelleille virkamiehille on useaan kertaan kerrottu odotettavissa olevasta vakavasta kehityksestä. Varoitus on kuitenkin kaikunut kuuroille korville.”
Siis kun harsinta sallitaan tasapuolisena menetelmänä jaksollisen rinnalla, nyt viesti onkin mennyt kuuroille korville ja tulossa on takapajuinen laki. Olisiko jaksollinen kasvatus pitänyt kieltää? Sellaistako valinnan vapautta nämä viherkäiset peräänkuuluttavat?
”Silti uusikin laki painostaa käyttämään avohakkuuta ja kuusen istutusta luontaisen uudistamisen sijasta.”
Minusta eniten on oltu huolissaan siitä, että luontaisella uudistamisella kikkailu on jatkossa mahdollista. Joitain aikarajojahan ehdotuksessa jo pidennettiin, koska luontaisen uudistamisen edellytykset eivät täyttyneet.
”Jos edellä kerrottu ennuste toteutuu – voi toteutua nopeamminkin – se merkitsee kuusten kallista istuttamista ennenaikaiseen kuolemaan. Tuloksena olevat suuret taloudelliset tappiot jäävät metsänomistajille.”
Vihdoin yksi kohta, josta olen samaa mieltä. Onneksi tuo on kuitenkin jossittelua, koska vähintään yhtä todennäköistä on sekin, ettei Hankosen uhkakuvat toteudu, eikä taloudellista tappiota synny (verrattuna mihin?). Vaan minkä vastuun Hankonen ottaa harsinnan taloudellisesta vaikutuksesta? Ei mitään. Omistajalle se menee, joten yhtä tyhjän kanssa tuollainen kauhukuvien maalailu on.
Jees: ”Hienoa kantona ja pieni varoitus kuusikon makuutuksesta. Lue tämän päivän Maaseudun Tulevaisuuden lukijat-osastolta Erkki Lähteen kirjoitus siitä pystyyn kuivaneiden kuusien kuvan alta.”
Tarkoititko kuitenkin tätä Sakari Hankosen kirjoitusta?
http://www.maaseudun
tulevaisuus.fi/mielipiteet/
lukijalta/onko-kuusi
kuolema-alkanut-1.46142Metsälehti kirjoitti tähänkin liittyen tärkeästä asiasta. Tuplaperkaus petti odotukset.
Nyt kiinnostaa se, miksi erot kokeiluissa olivat näin suuret. Tosin olihan alkuperäisen tutkimuksen materiaali huomattavasti laajempi kuin mistä nyt kerrottiin, joten vielä ei kannata julistaa menetelmää kelvottomaksi.
Niin arvelinkin, kunhan härnäsin. Viestin alla lukee muuten ”muokkaa viestiä”. Sillä saa noita korjattua. Metsälehdelle kiitos mahdollisuudesta, itselläni ainakin ominaisuus on ahkerassa käytössä, vaikka ihan aina ei ihan kaikkia tulekaan korjattua.
Mutta asiaan. Kaksi sukupolvea kuusta on varmaan hyvä maksimi, jonka jälkeen pitää kasvattaa jotain muuta. Mutta kun kiertoajat on nyt kasvavissa metsissä samaa suuruusluokkaa kuin miehen keskimääräinen elinikä, mistä päätehakkuuta tekevä omistaja voi metsän historian tuntea? Varmempaa kai on vaihtaa puulajia, jos vähänkin väsymisen merkkejä on näkyvissä. Ja onhan mäntyäkin edelleen mahdollista kasvattaa tuoreella kankaalla. Ehkä jopa sekoituksena kuusen kanssa. Samoin kuin kuusta ja koivua sekaisin, vaikkei koivusekoitus kuusen tartuntaa juurikaan vähennä. Mutta ehkä hiukan antaa maaperän hengähtää. Sekapuuston osuuttahan voi puuston varttuessa vähentää.
Nyt onnistui. Välilyönnit pois linkistä:
https://maps.google.fi/
maps?hl=fi&ll=61.691712
,26.05909&spn=0.0000
41,0.052314&t=m&z=15
&layer=c&cbll=61.6917
12,26.05909&panoid=
uTqkDHsQi-v-3X 8p7Kb
8yg&cbp=12,95.91,,0,-4.95Linkin teko onnistui, kun ruudussa oli sopiva kuva ja klikkasi vasemmalta ketjun palasen kuvaa. Siitä tuli linkki kyseiseen kuvaan.
Pikainen käyttöohje muutaman minuutin kokemuksella:
Katselusuuntaa voi käännellä hiirellä vetämällä. Ajaminen onnistuu, kun kääntää katseen tien suuntaan ja laittaa hiiren tielle n. 100 m eteenpäin. Näkyy soikio, johon klikkaamalla kuva siirtyy. Ja taas voi kuvaa pyöritellä ja katsella reunametsiä tai muuta mielenkiintoista. On tämä ihmeellinen asia, vaikka noista kuvista aikanaan pientä melua syntyikin.
Kun muualta päin Suomea haluaa maisemia katsella, karttapalvelusta pääsee nopeasti suunnilleen oikeaan paikkaan. Kun ollaan lähellä, vasemmasta reunasta zoomaustyökalun kohdalta löytyy pieni keltainen ukkeli. Kun nappaa hiirellä siitä kiinni, voi sen siirtää sopivaan kohtaan tielle. Ja sitten vain katselemaan.
Olisiko Jessellä pääteiden varsilla palstoja?
Ei onnistunut tuolla tavoin. Uusi yritys:
Googlen streetviewillä päästään katsomaan tuota männikköä. Kokeilen, kuinka järjestelmä säilyttää paikan linkissä:
https://maps.google.fi/
maps?hl=fi&tab=wlKannattaa kokeilla. Streetviewillä voi ”ajella” pääteitä ympäri Suomen. Saadaan tavallaan lukijoiden kuvia tällekin palstalle, kun kiinnostavia kohteita matkan varrella osuu kohdalle. Jos tuo linkittäminen googleen ei onnistu, karttapaikan avulla ainakin löytyy, kuten Puten mainitsema männikkö.
