Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kaikki koulukirjat kyllä varoittelevat täydennyksen riskeistä, joten asialla taisi olla puoskari, ei kirjanoppinut. Sikäli olen Jessen kanssa samaa mieltä siitä, että langat pitää olla omissa näpeissä. Jos antaa vallan konsulteille, tulos on huono. Silti niitä voi ja kannattaa käyttää hyödyksi, kunhan pitää ne renkeinä, ei isäntinä.
UM: ”Gla se jaksaa kirjoitella puun laadusta, vaikka kommenteissa monesti on todettu laadun tarkoittavan eri ihmisille AIVAN ERI ASIAA”
Kun keskustelun aiheena on puun laatu, luonnollisesti silloin on syytä kirjoitella puun laadusta. Jos olet eri mieltä, mistä sinun mielestäsi pitäisi kirjoitella?
Lainaamasi kommenttini oli vastaus A. Jalkaselle, joka käsitteli tukkiprosenttia. Millä tavalla se tarkoittaa eri asiaa eri ihmisille?
Puun takaan kommentissakin mennään mielestäni harhaan. Liiketaloudellisesti määriteltävää toiminnan kannattavuutta ei pidä sekoittaa puun laatuun.
Metsuri motokuski: ”Hirvikolareiden määrää voidaan vähentää monella muullakin tapaa.”
Tämä asia käsiteltiin viimeksi viestiketjussa ”Hirvi on vaarallinen otus”. Mitään käsitystä esittämiesi menetelmien tehosta ei ollut puhumattakaan siitä, kuinka 2 miljoonaa autoilijaa saadaan niiden mukaan toimimaan. Ole rehellinen ja kysy itseltäsi, paljonko pudotat nopeuttasi hirvivaara-alueella ja poikkeaako ajotapasi ylipäätään merkin vaikutusalueella millään tavalla normaalista.
Metsalehti/Keskustelut/
Aihe/Viestiketju/?topicId=1368Metsuri motokuski: ”Ruotsissa on huomattavasti suurempi hirvikanta eikä siellä ole sellaista ongelmaa ja itkua vahingoista kuin meillä.”
Miten siellä suhtaudutaan siihen, että vuosittain tapahtuu 5000 hirvikolaria? Vai onko kyse siitä, että et ole kuullut Ruotsista vastaavaa kritiikkiä kuin täällä, sitä ei mielestäsi ole?
Metsuri motokuski: ”Hirvikantaa on laskettu huippuvuosista ja alkaa olla nyt tavoitekannassa.”
Tarkoitat, että se on riistahallinnon määrittelemässä tavoitekannassa. Ei muiden osapuolien, joiden metsästäjät pelkäävät saavan vaikutusvaltaa hirvipolitiikassa.
”Tajuaahan tuon tyhmempikin että hitaasti kasvanut on ylivertaista höttöpuuhun verrattuna.”
Hitaasti kasvaneen puun pitäisi olla myös suoraa, jotta voidaan puhua laadusta. Lisäksi turvemaiden ja kangasmaiden puiden välillä on laadussa eroa, vaikka puu silmällä katsottuna näyttäisi samalta. Lisäksi pitäisi määritellä se, millaista puun pitäisi olla, jotta se olisi riittävän laadukasta.
Kasvatusmenetelmää valittaessa kiinnostaa myös tukkiprosentti ja tukin määrä, joten monta ulottuvuutta tässä asiassa on.
Tämä kirja on syytä lukea, jos puun laatuun vaikuttavat asiat kiinnostaa:
http://www.kauppakv.fi/
sis/Metsakustannus/
tuote/9789525694109?
openHier=642552.642558Pete: ”Esimerkiksi autoilun verotuksesta ei luovuta vaikka se muuttuisi päästöttömäksi. ”Syntiä se yksityisautoilu silti on ja ylläpitää liian hajanaista asutusta”.”
Aalto-yliopiston tutkijat ovat kumonneet väitteen haja-asutuksen haitallisuudesta.
Hesarilta hämmästyttävä juttu, jossa maaseutua ei lynkata ihan suoraan:
http://www.hs.fi/kotimaa/
artikkeli/Suomessa+kaupunki
lainen+saastuttaa+eniten/
1135266327822Mutta verotuksesta ei tosiaan luovuta. Ollilan vetämä työryhmä kartoittaa sitä, kuinka verotulot saadaan jatkossakin kasaan, vaikka autokanta muuttuisi taloudellisemmaksi ja jopa pois polttoaineverotuksen parista (sähköautot). Lisäksi poliitikot kaipaavat työkalua aluepolitiikkaan, koska nykyään ei liikennettä voida juurikaan hallita alueellisesti. Vahinko vain, että edelleen pyrkimystä tiiviiseen kaupunkiasumiseen perustellaan ympäristösyillä, joten työkalun hallittuun käyttöön poliitikkojen toimesta en luota yhtään. Kaupan päälle saadaan reipas tulonsiirto vähävaraisilta rikkaille.
Metsuri motokuski: ”Jos asia on liian ongelmallinen kannattaa sellaisesta omaisuudesta luopua vaika myynnin kautta jos riistan aiheuttama vahinko on kohtuuton. Sitä varten meillä on korvauskäytäntö olemassa ja jos se ei riitä niin siinä tapauksessa kannataa omaisuudesta luopua. Aika yksinkertaista.”
Ei tämä asia ole läheskään niin yksinkertainen, että metsän myynnillä hirviongelmat ratkeaisivat. Eikä siinäkään ole järkeä, että ylläpidetään vahinkoa aiheuttavaa toimintaa ja sen takia pyöritetään korvauskäytäntöä. Tosin liikenteen suhteen korvaukset jo ulkoistettiin autojen omistajien maksettaviksi. Milloin sama on edessä metsäpuolella, jää nähtäväksi.
Oma lukunsa on henkilövahinkojen korvaaminen. Pitäisikö autokin myydä metsän mukana, jottei aja hirvikolaria? Vai pitäisikö sittenkin uskoa liikenteen asiantuntijaorganisaation puheita hirvikannan ja liikenneturvallisuuden yhteydestä?
