Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Keskustelu jatkuu, kun tämä paperi tulee käsittelyyn:
http://www.hs.fi/kotimaa/
Autoilijoille+suunnitellaan+
tiemaksua++kilometri+
maksaisi+kuusi+sentti%
C3%A4+/a1378011002952Oma mielipteeni tuollaisista amerikkalaisten satelliittijärjestelmistä verottajan työkaluina on, ettei niihin pidä sekaantua. Rakennetaan kallis ja vikaherkkä järjestelmä, joka ei ole oikeudenmukainen. Nykyinen kohtelee tasapuolisesti kaikkia, on halpa ja jota voidaan tarpeen vaatiessa kiristää tai löysätä varsin helposti.
Kymmenmetrisiä kuusikoita kymmenvuotiaana? Tähän saakka ne ovat tuskin heinikosta erottuneet.
Tarkastuskierroksella kellastumista tosiaan näkyi. Toinen paikka oli koivun lehdet ja toinen paikka kertoi heinäntorjunnan onnistumisesta. Neljävuotias koivikko oli kuitenkin surkein näky. Metsäkeskuksen katselmusta ja päätöstä hirvituhon korvaamisesta odottelen. Ensi keväänä on asiaa taimikauppaan.
”Nythän eletään lähes muuttumattomassa tilassa jossa ei liikahda lehtikään. Ei puun hinta, ei korot, ei tulot palkasta, ei paljon menotkaan. Siihen ainakin Katainen pyrkii.
Mielestäni tämä on yksi tapa ja olen sitä omassani tietysti työtaustastakin ehkä johtuen luontevasti käyttänyt.”En tunne tapaa, jolla yrittäjänä toimit. Varmaa kuitenkin on se, että useimpien investointien kuoletusajat ovat huomattavasti lyhyempiä kuin metsässä. Tällöin korko ei muodostu kovin merkittäväksi osaksi toimintaa. Metsää pitää kuitenkin käsitellä metsän eli ajan ehdoilla.
”En erityisesti perusta vanhoista teorioista. Teen niitä mieluummin itse ja arvostelutan ne sitten teillä jotka uskotte vanhoihin kaavoihin.”
Huomaan, että yrität keksiä pyörää uudestaan monissa asioissa. Itse koitan pyörän keksimisen sijaan ymmärtää, mitä tähän mennessä on saatu selville. Työtä riittää, mutta se on palkitsevaa. Kun pienistä yksityiskohdista alkaa vähitellen kasvaa yhä suurempia kokonaisuuksia ja näkemyksiä, tunne on hieno. Tämä olkoon vastaukseni toisessa ketjussa käsiteltyyn asiaan.
Mainitsemani Metsäekonomian kirja on siitä opettavainen ja suositeltava, että virheellisten käsitysten osoittaminen vääräksi paljastaa valitsemasi käytännön riskialttiuden. Monia teorioita on käytetty pitkään, koska niiden paikkaansa pitävyyttä ei ole tarkistettu. Sen sijaan ainoa oikeaksi todettu kaava on keksitty jo 1800-luvulla. Vanhaa ei siis ole syytä väheksyä siksi, että se on vanha. Sananlaskukin pussillisesta uusia sen jo kertoo.
Eli eron pinta-alaan saat siitä, että ympyrän keskustaa et laske puun kasvatukseen kelpaavaksi paikaksi? Tuolloin tietysti säästyy 500 m2 tilaa metsän puolelta ja ymmärrän väitteesi. Toisaalta oli kääntöpaikka millainen tahansa, saman verran varastotilaa tarvitaan ja aina se on puun kasvatuksesta pois.
Vekslaamisesta tai muusta ei laskuesimerkissäni ollut kyse. En siis yrittänyt osoittaa T-mallin ratkaisua paremmaksi. Tartuin vain väitteeseesi pinta-alasta.
