Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Lisäksi tuosta Metlan uutiskirjeestä ei käy ilmi saman kaltainen asia, johon Hesarin uutisessa kiinnitin huomiota. Tuottaako istutusmetsä enemmän vai vähemmän tukkia kuin luontainen metsä? Etenkin kuusen kohdalla luontainen uudistaminen on hidas ja epävarma menetelmä, joten istuttamalla on varaa tuottaa heikompaa laatua paljon ja silti saadaan kasaan riittävä määrä tukkia.
Ja jos asiaan oikeasti perehdytään, syyt istutusmetsän huonompaan prosenttiin pitäisi saada selville. Onko kyse hoidon laiminlyönneistä vai kasvatusmenetelmästä johtuvasta ominaisuudesta? Vasta sen jälkeen voidaan alkaa pohtia sitä, mikä puuntuottajaa kiinnostaa ja jättää lööppisankarit ja muut osatotuuksista kiinnostuneet rauhaan.
Tavoitteessa ei ole mitään vikaa. Ongelma on siinä, mihin saakka oman käden oikeus on hyväksyttävissä. Minulla ei siihen ole vastausta. Jos olisi, sulkisin silmäni lähihistorialta. Onhan vihreä liike on saanut ihmisiä hereille monin tavoin ja se on yksiselitteisesti hyvä asia. Mutta samalla laillista elinkeinoa harjoittaneet ovat kärsineet laittomista tempauksista.
Suorittava: ”Tuo Gla:n mainitsema 50 000:n yksilön hirvikanta saattaa olla totta jo tänään.”
Hienoa, jos näin on. Vähemmän hienoa on se, jos kannan arviointi on mennyt noin pahasti pieleen.
On alueita, joissa hirviä on edelleen runsaasti, joten hirvien lukumäärän pysyminen kurissa ei yksinään riitä. Puuntuottajaa ei lohduta naapuripitäjän hirvityhjiö, jos omat taimikot syödään.
Sattui tässä jokin aika sitten käsiini Erä-lehti vuodelta 2010. Siinä käsiteltiin Riistahallinnon organisaatiouudistusta. Artikkelissa todettiin, että mitä ylemmäs johtajistossa mennään, sitä positiivisempana muutosta pidetään. Soraäänet kuuluivat kentältä, jossa mm. pelättiin sitä, että päätösvalta luisuu metsästäjiltä mm. metsänomistajille.
En tiedä, miten tuo uudistus on asioiden hoitoon vaikuttanut, mutta tuollaisen pelon olemassaoloa on syytä pohtia avoimin kortein.
Suorittava: ”Entistä enemmän on kuitenkin maaseudun autioitumisen johdosta seutuja , joilta ei löydy riittävää määrää metsästäjiä hallitsemaan hirvikannan kasvua. Lupamenettelystä luopuminen ei ole kelvollinen ratkaisu monesti hyvinkin paikallisiin hirviongelmiin .”
En minäkään ole vakuuttunut siitä, että lupamenettelyn poistaminen ratkaisisi ongelmia. Jossain paikoissa ehkä tulos olisi puuntuottajien mieleen, mutta toisaalla taas ei ja silloin moni olisi entistäkin hampaattomampi tilanteen suhteen. Vastuu hirvikannasta pitää olla jollain ja vastuullinen taho tarvitsee työkalut asioiden hoitoon. Kaatolupien vapauttaminen johtaisi siihen, että hirvikannan hoito olisi ei kenenkään asia, joten siitä ei mitään hyvää seuraisi. Ihan perusjuttu asioiden organisoinnissa.
Mutta jos maaseudun autioitumisen seurauksena tulee ongelmia siitä, että hirviporukoita ei saada enää kasaan, tulee mieleeni kaksi lääketttä. Ensimmäiseksi pitäisi kanta pudottaa niin alas, ettei se pääse heti kasvamaan hallitsemattomasti. Satunnaiset hirvityjiöt tuskin olisivat mikään ongelma kenellekään. Toisena voisi olla mahdollisuus nykyisen lupien oston sijaan maksaa hirvistä tapporahaa. Tähän pitäisi tietysti kytkeä riittävän alhainen tavoitekanta, jotta varat saataisiin esim. hirvituhokorvauksista.
AMMATTIMIES teki hyvä huomion, mutta kuin otsikko on väljä, jätettävän puuston laskentaakin on kai tässä yhteydessä lupa käsitellä.
Ei ole tullut mieleeni viedä etäisyysmittaria metsään, mutta ajatus on hyvä. Satunnaiseen käyttöön ei varmaan kannata ostaa, mutta jos sen saa esim. lainaksi työpaikalta, tilanne on parempi. Varhaisperkauksessa en usko sen olevan käyttökelpoinen, mutta varttuneemmassa puustossa, T2 ja siitä eteenpäin hyötyä voisi olla kun ei tarvitse nostella keppiä runkojen yli. Koealojen kokoakin voi kasvattaa helposti, jolloin virhe pienenee. Aurinkoisella kelillä ei ehkä silti kannata kokeilla.
Miten muut määrittelevät runkoluvun silloin, kun kepin kanssa ei mahdu enää pyörimään?
On aivan samantekevää, kuka mihinkin uskoo. Varmaa on vain se, että meistä kukaan ei voi sanoa ehdottomalla varmuudella, aiheuttaako ihminen ilmastonmuutosta vai onko aiheuttamatta. Siksi ja monesta muustakin syystä on syytä noudattaa varovaisuusperiaatetta ja pyrkiä välttämään fossiilisten raaka-aineiden käyttöä energianlähteenä samoin kuin uusiutuvienkin kestämätöntä käytttöä. Näin siksi, että kukaan ei voi hallita sitä riskiä, mikä ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen liittyy.
6 m3: ”Vastasin jo.”
Voitko kopioida vastauksen, kun en sitä mistään löydä.
6 m3: ”Olet epalooginen. Vuokraat maasi hirvestykselle. Pokkaat lihapaketin. Silti puret sinua ruokkivaa katta.”
Ei tuossa ole mitään epäloogista. Pyrin myötävaikuttamaan hirviporukan toimintaa vuokraamalla vastikkeetta maat metsästykseen. Lisäksi olen ilmoittanut havainnoistani heille ja riistakeskukselle. Jos minulle lihapaketti toimitetaan, tottahan sen otan vastaan. Mutta ruokkivaa kättä en pure. Kritisoin hirvipolitiikkaa ja toivon siihen muutosta. Se ei ole metsästäjiltä pois, koska mihinkään muuhun en muutosta kaipaa kuin tavoitekannan suuruuteen. Minä en kuulu edes niihin, jotka tavoittelevat käytännössä epärealistisia 10 000-20 000 yksilön talvikantoja. Minusta esim. 50 000 voisi olla hyvä alku. Tuo on arvioitu alaa Suomessa kenties eniten tutkineen henkilön eli Tuire Nygrenin väitöskirjassa sellaiseksi, että kannan hoidolla on hyvät edellytykset. Kellään ei siis pitäisi olla nokan koputtamista, jos kompromissia eri tahojen välillä haetaan. Eri asia on se, jos ei edes pyritä saavuttamaan kompromissia. Ja siihen nykyinen lainsäädäntö kannustaa, koska siinä annetaan valtaa ilman vastuuta.
