Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tähänkin täydennyksenä vielä sellainen seikka, että taimikon hoitajille ei ole annettu vaikutusvaltaa hirvikannan suuruuden suhteen. Tavoitekanta asetetaan riistahallinnon piirissä olevien toimesta, eikä siinä oteta huomioon taimikoiden hoidon tilaa. Jos taimikot hoidettaisiin siihen tasoon, että nykyisen hirvikannan tuottavuus alenisi, vähennettäisiin kaatolupia eli tilanne ei muuttuisi mihinkään. Sama pätee toiveisiin petojen määrän kasvattamisesta. Jos petokanta kasvaa, kaatolupia vähennetään, mutta hirvien tavotekantaa ei.
Ihan turhaa on siis sysätä vastuuta hirvien ja hirvikärpästen määrästä niille, joilla ei ole valtaa asian suhteen.
En minä tuosta Mtk:n tiedotteesta saa millään tulkinnalla sellaista käsitystä, että jos kanta on alle 2-3, sitä voidaan nostaa. Siinähän vaaditaan ministeriötä asettamaan tavoitekanta, jolla pyritään estämään metsätuhot ja joka on metsästäjien ”yhteisesti” sopimaa kantaa tiukempi.
Jos metsänomistajat alkavat asioiden hoidon yhteydessä heitellä tällaisilla asioilla kapuloita rattaisiin, saa syytä heikkoon tilanteeseen etsiä peilistä.
Hesarin artikkelissa sanottiin se, mitä on tapahtunut eli liian reheviin paikkoihin istutetut männyt eivät tuota laatua. Mutta oliko hyvälaatuista mäntyä tarjolla enemmän aikaisemmin? Kun mäntyä ennen hirvikannan nousua suosittiin, kai sitä karuillekin paikoille uudistettiin eli laadukasta puuta pitäisi olla tarjolla. Jostain syystä uutiskynnyksen ylittää vain rehevien paikkojen räkämänniköt.
Mehänpojan kommenttia voisi täydentää parilla asialla. Korvausjärjestelmä on sellainen, että lieviä vahinkoja ei korvata joko arviointiperusteiden tai omavastuun takia. Lisäksi iso osa metsänomistajista on valinnut männyn tai koivun sijaan kuusen uudistualalle, joten tilastoitavaa ja korvattavaa vahinkoa ei synny. Sen sijaan syntyy paheneva juurikääpäongelma ja kuivuudesta kärsiviä, tuholaisherkkiä kuusikoita, joista ongelmat voivat levitä terveisiinkin metsiin.
6 m3: ”Gla: Onko oikein etta parjaat taalla metsastajia?”
Riippuu siitä, mitä ymmärrät parjaamisella. Olen koittanut tuoda oman näkökulmani esiin, enkä pidä sitä parjaamisena. Olen välttänyt myös henkilökohtaista arvostelua ja koittanut pysyä asiassa. Sen sijaan useaan otteeseen olen todennut, ettei minulla ole mitään metsästäjiä vastaan, päinvastoin. Rivimiehet eivät päätöksiä hirvipolitiikasta tee.
Vastaako sinä nyt puolestasi esittämääni kysymykseen, onko sinusta oikein, että vain metsästäjillä on vaikutusvaltaa asiaan?
Noinhan se on, mutta kun nyt aluksi oppisi ymmärtämään edes jollain tasolla sitä, miten maaperän eri tekijät ja niiden välinen tasapaino vaikuttavat puun kasvuun. Kosmoksen ymmärtämisen jätän filosofeille ja muille taivaanrannan maalareille.
Kirjan alussa muuten todetaan sama minkä minäkin tämän keskustelun alussa. Kirjallisuutta aiheesta on vähän ja sitä puutetta kyseinen kirja pyrkii paikkaamaan. Kirjan sanotaan soveltuvan korkeakouluopiskelijolle monien muiden ryhmien lisäksi ja sen pitäisi perustua alan uusimpaan tutkimukseen, joten eiköhän siitä iloa riitä pitkäksi aikaa. Tieto lisääntyy jatkuvasti, mutta tuskin vuoden 2003 jälkeen mitään mullistuksia ilmaantunut.
Metsäkustannuksen toiminta on muuten ripeää. Torstaina aamupäivällä laitoin tilauksen, perjantaina oli kirja postilaatikossa.
Alojen mittauksen kanssa pitää muistaa kanssa se, että kepin pää pyritään pitämään ympyrän keskellä. Jos ollaan käsi ojossa ja todellisuudessa ympyrän säde onkin esim. 4,4 m, tulee ympyrän alaksi 60 m2, eikä 50 m2. Jos taimia on tällä alalla 10 kpl, tarkoittaa se 1667 kpl, eikä 2000, kuten nelimetrisen kepin perusteella laskettuna kuvitellaan.
En tiedä, kuinka yleistä tällainen fuskaaminen on, mutta jossain lehtikuvassa juuri näin tehtiin.
