Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Voitko Jees tehdä yksinkertaisen laskuesimerkin kohta kohdalta? Minä ilmeisesti monen muun lailla en ymmärrä, mitä yrität laskea. En usko, ettetkö osaisi laskea investoinnin arvoa ajan suhteen, joten todennäköisesti yrität jotain muuta.
Minun metsäni kasvavat suunnitelman mukaan n. 8 m3/ha/vuosi. Oletetaan puuston hinnaksi 25 €/m3, joten vuosittain hakattavan puuston arvolla laskettuna tuotto on teoriassa 200 € miinus kulut. Ns. metsätalouden virallinen tulos ilmeisesti lasketaan jotenkin tähän tapaan, mutta investointien kannattavuuteen se ei ota kantaa. Luku kuvaa pikemminkin kassavirtaa kuin kannattavuutta.
Suosittelen lukemaan kirjan Metsäekonomian perusteet. Siellä esitetään perusteellisesti eri tavat laskea asioita. Myös sellaisia, jotka ovat virheellisiä, koska samassa yhteydessä osoitetaan, miksi ne ovat virheellisiä.
Eilen kävin raivaamassa yhtä kuviota. Samalla tarkistin nyt 10 kasvukautta vanhan kuusikon tilaa. Pituutta oli 4,5 m aika tasaisesti.
Se huono puoli kasvumallien tarkastuksessa on, että tilojen hintoihin sillä on nostava vaikutus. Ei siis tarvitse pitää kiirettä päivityksen suhteen.
Puun takaa: ”Kääntöympyrän toinen puoli on osa tien pituutta, ja vain toinen puoli itse kääntöpaikkaa, eikö vain?”
Lasketaan alat niin, että varsinainen tie ulottuu kääntöpaikan äärimmäisen kohtaan ja vain tuon ylittävä ala on kääntöpaikan vaatimaa.
Metsätehon liitteen T-mallissa annetuilla mitoilla alaksi tulee n. 300 m2. Olen huomioinut tuossa suoraan menevän tien levennykset.
Pyöreässä ympyrässä 20 m säteellä laskettuna ylimääräistä alaa tulee n. 500 m2.
Millään tavalla laskettuna en saa ympyrää pinta-alan suhteen edullisemmaksi. Jos joku on eri mieltä, pyydän rautalanka-mallin perusteluja.
Jos itse parantaisin tien rekan kestäväksi, tekisin kääntöpaikasta todennäköisesti T-mallisen. Periaatteessa autolla ajokelpoinen (ainakin henkilöautolla kuivana aikana) ura jatkuu kääntöpaikasta suoraan, joten T-haaran suoraan menevälle pistolle ei tarvitsisi uutta alaa raivata. Rakennekerrokset nykyisen pohjan päälle riittäisi.
Jessen pitäisi katsoa kuusen kasvua muualtakin kuin Metlan kasvumalleista. Täkäläinen kuusikko pitäisi olla mt-pohjalla 8 vuotiaana valtapituudeltaan vajaa 3 metristä, mutta itselläni se on ainakin 4 metristä. Näkyy siis muutakin kuin heinikkoa.
Kasvumallien puutteet huomaa hyvin myös siitä, että niissä muokkauksella ei ole käytännössä vaikutusta puuston kasvuun. Kuusikon ensiharvennuskin on ajankohtainen vasta 35-38 vuotiaana, johon päästäkseen tarvitaan melkoista taimikonhoidon laiminlyöntiä tai muuta epäonnistumista.
Edellisissä laskelmissa ei ole pinta-alassa mukana ojia. Rakentamiskustannukset saadaan pinta-alasta johdettua, kun ala kerrotaan tien rakennekerrosten paksuudella. Siihen taas vaikuttaa pohjamaa, mutta vaikkapa 30 cm kerroksilla 850 m2 tekee n. 560 t ja 560 m2 tekee 370 t. Jos murske maksaa työmaalle ajettuna 8 €/t, eroa tulee 1500 €. Levitys tietysti tuohon päälle.
Ero kasvaa, jos laskelmassa voidan käyttää pelkän sivuhaaran alaa. Tämä tilanne voisi olla pätevä silloin, kun ajokelpoinen tie on jo olemassa.
Automies tietysti tykkää, jos ei tarvi peruutella. Pinta-alan ja siten myös rakentamiskustannusten suhteen asia ei mielestäni ole noin yksinkertainen.
Metsätehon liiteessä A11 olevan pyöreän kääntöpaikan pinta-ala 20 metrin säteellä on n. 850 m2. Laskin siihen ympyrän ja suoran tieosuuden levitykset.
Liitteessä A12 olevan kääntymispaikan pinta-alaksi jää n. 350 m2. Tässä oletuksena on ollut, että ylimääräistä tulee vain sivuhaarasta ja siihen liittyvistä levityksistä. Jos mukaan lasketaan suoraan menevä tie sivupiston alkukohdasta eli suoraa tietä tulee mukaan n. 52 m, pinta-ala kasvaa n. 210 m2. Yhteismäärä jää vieläkin 560 neliöön eli alle silmukan.
En tiedä, onko rekkakuskeja palstalla, mutta tätäkin asiaa on kiinnostava pureskella. Ensiksi herää kysymys, kuinka T-risteyksessä ajetaan. Onko parempi ajaa suoraan ja sieltä peruuttaa sivuhaaraan vai onko parempi ajaa sivuhaaraan keula edellä ja vasta sitten kääntää auto?
T-mallinen kääntöpaikka on varmasti hyvä ajatus, kunhan sitä ei mitoiteta liian tiukaksi ja tietysti auraus hoidetaan asiallisesti. Nopeasti ajateltuna kääntäminen olisi jouhevampaa, jos kulmat ei olisi tasan 90 astetta. Kääntöpaikalle tultaessa suoraan menevää pistoa voisi jo hiukan kääntää, jolloin sivuhaaraan peruutettaessa käännös olisi loivempi kuin 90 astetta. Vastaavasti sieltä lähdössä kurvi olisi loivempi kuin 90 astetta. Ruutupaperilla hahmoteltuna kulmat voisivat ollaa suuruusluokkaa 150+105+105 astetta. Ehkä jopa 3*120 astetta. Ainakin mersumiehet varmaan tykkäisivät. Ja rauhanmiehet. Ajotapa ratkaisee, kun kulmia aletaan viilata. Miksei siis vaikka 135+135+ 90 astetta.
