Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Teit vuonna 2009 jutun Iitissä sijaitsevasta Metlan koemetsästä, jossa oli istutettu 4000 kpl mäntyä mt-kankaalle. Tutkimuksessa oit tavoitteena oli selvittää, saisiko tiheyden myötä tuotettua kelvollista laatua. Jutun tekohetkellä puuston harvennus oli ajankohtainen, joten nyt se varmaan on harvennettu. Olisi kiinnostavaa, jos voisit käväistä katsomassa, mitä kohteelle nyt kuuluu.
Mikä oli Puun takaa pointtina kasvattaa karussa kohteessa puusto tiheänä, kun viittaat elinkeinoon ja erilaisiin maapohjiin? Eikö rehevä pohja ennemminkin mahdollista tiheänä kasvattamisen? Kun harvennuksesta saadaan vain 35 m3/ha ja siinäkin korjuukulut ovat isot pienen runkokoon takia, ei sillä ole mitään merkitystä talouden kannalta. EIkö olisi ollut viisaampaa harventaa taimikko ja tehdä ensiharvennus myöhemmin ja järeämpänä?
Verorahat perinteisesti eivät ole korvamerkittyjä, joten mielestäni maksajan etsiminen ei ole tarpeen. Sehän voi olla vaikka suomalainen yksityisautoilija.
Jos kuitenkin verorahojen määrää pohditaan, jotain osviittaa saa ehkä tiedosta, jonka mukaan kantorahat ovat vuosittain n. 2 mrd €, mutta jalostuksen tuotannon arvo 20 mrd €. Tarkat luvut löytyvät Mestätilastollisesta vuosikirjasta, mutta nykyaikaan pätevät suuruusluokat ovat tuossa. Mitä luvut ovat olleet 50…80-luvuilla, sitä en tiedä.
Syyskuun 2. päivänä on Metsäradion haastattelussa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Tällä viikolla Suomen sahojen Kai Merivuori esitti Hakkaraiselle kysymyksen, kuinka metsissä tuottamattomana makaava puusto, jonka kasvu on suurelta osin saatu kasvuun valtion tukemana, saataisiin isommassa määrin teollisuuden käyttöön kilpailukykyiseen hintaan.
Itse kaipaisin teollisuudelta vastausta siihen, paljonko sillä on valmiuksia puuta ostaa ja mihin hintaan. Sen jälkeen keinoja puun käytön lisäämiseen olisi helpompi haarukoida.
Haastattelu alkaa n. 4 minuutin kohdalta ja päättyy noin 20 minuutin kohdalle:
http://areena.yle.fi/radio
/1966700/#/playVäärinkäsityksiä voi syntyä, kun männyn karsiutumista käsittelevässä keskustelussa toteat seuraavaa: ”Ennen energiapuu-aikaa joutui vielä tekemään perinteistä ensiharvennusta edeltävän ennakkoraivauksen.”
Tuosta voi saada käsityksen, että käyttämäsi menetelmä ei edellytä ennakkoraivausta, mutta näin ei ilmeisesti olekaan.
Jees: ”Myös tuo tukiasiasta suorastaan valehtelu ei oikein kuullosta vastuulliselta ammattimiehen valistukselta. Juuri tuli lisäbudjetissa kemeraa kolme miljoonaa kohdistettavaksi myös nuorten metsien korjuun tukeen. Ennestäänkin se on hyvin kyllä piisannut.”
Tuen tulevaisuudesta voidaan spekuloida loputtomiin. Tällä hetkellä tuen saannissa raja on muistaakseni 2000 rungossa, joten 4000 rungon tiheikkökasvatus ei ole tuen saamisen edellytys. Mutta tuki on edellytys 8-litraisten runkojen kannattavalle korjuulle.
