Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Puun takaa: ”Kysymys ei ole siitä, että sakeus sinällään parantaisi mäntyjen laatua, vaan siitä, että on aina riittävästi valinnanvaraa jättää kaikkein parhaimmat yksilöt kasvamaan.”
Hyvä, että tuokin tuli selvitettyä. Silti minusta edellytykset valikointiin on paremmat 5-6 metristä taimikkoa harvennettaessa, kuin reilut 10 metristä puustoa motolla hakattaessa.
Hiukan nokitan Suorittavan esittämiä lukuja niin tässä kuin edellisessä kommentissanikin. Kun ensiharvennukseen mennään runkoluvulla 2200-2500, 50% on poistettavien joukossa taimikon harvennuksen lisäksi. Tavallisen surkea lähtökohta pitää olla, jos tuo ei riitä.
Jees: ”Heh! Vai aiheuttaa tuhansien runkojen poisto kohtuuttomasti työtä. Aiheuttaa se ainakin kohtuulliset tulot metsänomistajalle. Sehän sitten visiin on huonosti kadehtivalle moton kuljettajalle.
Aina viljaakin puidessa on omistaja tyytyväinen puidessaan runsasta satoa. On vissiin väärä puimari metsissä.”Puun takaan kuvissa olevan energiaharvennukssa (20-25 v) poistettavien runkojen keskimääräinen koko oli n. 8 litraa (4300 – 1450 = 2850 kpl, 35 m3/ha = 8 l/kpl).
Normaalissa, asiallisesti hoidetun kohteen ensiharvennuksessa (n. 30-35 v) poistettavien runkojen keskimääräinen koko on 38 litraa (2500 – 1200 = 1300 kpl, 50 m3/ha = 38 l/kpl).
Olen samaa mieltä siitä, että 1/5-kokoisista rungoista kuutioiden haaliminen aiheuttaa kohtuuttomasti työtä, kun tuo 38 litraakaan ei korjuukustannuksien suhteen mikään tavoitteellinen tilanne ole.
Sadon runsaus on toki oleellista. Minulla ei maanviljelijätaustaa ole, mutta sen verran aiheesta kuitenkin tiedän, että jyvän kokokin on viljelijää kiinnostava seikka. Sitä en kuitenkaan tiedä, miten viljan puinti liittyy metsän kasvatukseen.
Minä kyllä ymmärsin suorittavan kirjoituksista, että runkoluku on taimikon harvennuksen jälkeen eli siis ensiharvennuksessa enintään 2000. Vesakkoa tai muuta tuppaita ei tähän tarvitse sekoittaa, koska hoitamattomuudesta ei ole kyse. Mutta 4000-5000 runkoa täyttää mielestäni silti tiheikkökasvatuksen siinä mielessä, mistä tässä keskustelussa on ollut kyse.
Voitko Suorittava tarkentaa, jos olen ymmärtänyt väärin?
Nostetaanpa tämä keskustelu ylös, kun aihe on viime aikoina ollut ajankohtainen Jessen ja Puun takaan tiimoilta. Nyt kaipaan Puun takaan kommentteja seuraaviin asioihin:
”Minun mielestäni näille tiheikkökasvatusunelmille voisi jo laittaa vähitellen pisteen. Sellaiset jutut eivät kuulu Metsälehden keskustelupalstalle. Ei ole hyväksi levitellä ammattitaidottomia asioita suurelle yleisölle.
Lähetetty: 24.06.2012””Tiheiköt ovat tulleet nykymetsiin metsänomistajarakenteen muutoksen ja pienpuun käytön loppumisen takia, eikä asialla ole tekemistä laatupuun kasvatuksen kanssa. Olen itsekin laatupuun kasvattaja jo toisessa ja kolmannessa omistajasukupolvessa, joten uskon asiasta jotain ymmärtäväni.
Lähetetty: 29.06.2012″” Suorittavan portaan kirjoituksissa on täyttä asiaa. Itsellä on lähes 40-vuotisen puuntuotantouran aikana, (olosuhteista johtuen piti aloittaa aika nuorena) aivan samoja kokemuksia, ja riittävästi itse tehtyjä virheitä opetuksena. Puuntuottaminen ei ole toiveajattelua. Se ei myöskään ole elämysleirillä oloa, eikä siinä kannata yrittää toimia luonnonlakeja vastaan. Hyvää tuuria voi joillakin olla jonkin aikaa, mutta ei ikuisesti.
Lähetetty: 20.07.2012″Suorittava aloituksessaan: ”TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.”
Puun takaa, miksi ajatuksesi ovat muuttuneet tiheikkökasvatukselle näin suopeiksi vuodessa, vaikka kuviesi perusteella olet harjoittanut tiheikkökasvatusta huomattavasti kauemmin?
Jees: ” Kunniakkuudesta tuossa kohtaa voi olla montaa mieltä.”
Totta. Minusta ratkaisu on varsin kunniallinen.
Otsikostakin olen samaa mieltä. Esittihän metsästäjät joskus, että hirvikanta on tärkeä kriisiajan turva. Kotivaraa se ei kuitenkaan ole metsissä hölkötellessään ja ydinlaskeumaa odotellessaan, vaan vasta pakastimeen puhtaana säilöttynä.
Katteista on tehty aika perusteellisia tutkimuksia. Ne tai niistä kirjoitetut artikkelit kannattaa lukea ajatuksella. Esim. taimitassulla saatua hyötyä on verrattu tilanteeseen, jossa ei mitään torjuntaa tehdä. Tiedetäänhän, että ilman mitään torjuntaa tulos on yleensä kelvoton, joten tulos ei ole kovin kaksinen. Ylipäätään katelevyjen ajatuksen torppaa viimeistään menetelmän työläys. Levyjä vielä asettelisi, mutta kun ne pitää painottaakin. Mistä kivettömällä maalla edes kiviä löytää. Hake taas on määränsä takia kohtuuttoman työläs.
Keksimättä taitaa vielä olla kelvollinen katemateriaali. Mutta ideariihi käyntiin vain! Menetelmissä on aina kehittämisen varaa. Ennakkoluulot pois, kokeilihan Matti Kärkkäinenkin soran ajattamista uudistusalalle mättäiden tekoa varten.
Suzukista on hiukan hankala muodostaa mielipidettä, kun merkkiä myydään aika vähän ja siksi on jäänyt hiukan vieraaksi. Luotettavuustilastoissa sijoitukset vaihtelee hyvästä huonoon. Ehkä mallikohtaisia eroja on paljon, myös tilaston laatimisperuste voi vaikuttaa. SX4 on Unkarissa valmistettu yhteistyömalli Fiatin kanssa, joten ainakaan minun mielessäni tuo ei lisää kiinnostavuutta.
Ensi vuonna esitellään uusi malli, jonka pitäisi olla nykyistä tilavampi. Vaikuttaa olevan selkeä kilpailija esim. ASX:lle.
