Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tuohon suuntaan minäkin alkaisin konetta rakentaa, jos sille tielle lähtisin. Viljapeltojen ruiskuissa on ajatus toteutettu, vaikkei maastokelpoisuutta olekaan haettu. Mutta edelleen isoja ongelmia jää ratkottavaksi, kun olosuhteet poikkeavat ihanteellisesta. Ja liki jokaisella kuviollahan näin tapahtuu. Varhaisperkauksessa raivausveitsi on mielestäni erinomainen työkalu, kun ei pyörivällä terällä tarvitse kokeilla, meneekö taimi samalla kun vattupuskaa poistaa. Konehommissa vaikeusaste lisääntyy, kun kohdetta katsotaan metrin sijaan esim. 3-5 metrin päästä. Puhumattakaan siitä, kun haluaisikin jättää pienikokoisen koivun huonon tai tuhoutuneen kuusen kohtaan. Ei ole liioittelua, kun puhutaan kellosepän tarkkuutta vastaavasta työstä.
Kun koneellistuminen joskus saadaan kilpailukykyiseksi yleistyvän, taimikot lienee syytä perustaa isoille mättäille ja isokokoisin taimin. Muokkauksen yhteydessä pahimmat epätasaisuudet tasoitetaan. Tällaiselle kohteelle varhaisperkaus viimeistään kolmen vuoden kuluttua, niin homma onnistuu. Ja edelleen kivikkoiset yms. hankalat kuviot jää raivaussahalle, samoin kuin rästiin jääneet.
Hurmos kuvaa hyvin henkeä, jolla tässä asiassa on edetty. Merkittävä syy muutokseenhan on se, että nykyinen laki perustuu taloudellisesti kestämättömään määreeseen eli puun kuutiomääräiseen tuotavuuteen. Talousmetsässä kriteerinä on kuitenkin euro. Esimerkiksi eduskunnan keskustelussa en huomannut kenenkään noteeranneen tätä asiaa, puhuttiin vain vapaudesta ymmärtämättä sen taustoja.
Huomio on kiinnittynyt aivan toisarvoiseen asiaan. Toisaalta kun nykyinen laki on Lipposen sateenkaaren aikaansaannos vuodelta -96, haluttomuus korostaa tehtyä munausta on ymmärrettävä. Tiedä, vaikka Kepu ja MTK olisivat nekin olleet lain takana samanlaisella yksimielisyydellä kuin uudenkin lain suhteen ollaan.
Määrämittahakkuut olivat sen ajan käsitys metsätaloudesta. Nykyään tiedetään, miten metsiä hoidetaan kestävällä ja tuottavalla tavalla. Miksi siis omistajat uuden lain aikana tuhoaisivat tieten tahtoen omaisuutensa? Toki nykyäänkin näin jossain määrin tapahtuu, kun esimerkiksi taimikot jätetään hoitamatta. Yksilöimättä enempää syitä rästeihin, todennäköisesti kyse on eri asiasta kuin tietoisesta pienaukojen uudistamisvelvollisuuden laiminlyönnistä.
Ongelmana voi tosiaan saada asioihin varmuus. Tiedän tapauksen, jossa katkaistiin maakaapeli, jota ei ollut kartassa. Kukaan ei kuitenkaan tiennyt, onko kaapeli käytössä vai ei. Ei tainnut olla, kun kukaan ei perään kysellyt.
Linjan siirrostakin on sellainen kokemus, että kun ilmajohto kaivettiin maahan, tolpat jäi tien poskeen makaamaan vuodeksi, kunnes tietyömaan urakoitsija ne johonkin hukkasi.
Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa katsotaankin eteenpäin eikä taaksepäin, joten sinun h-haapasi ei indikoi mitään ilmastonmuutoksesta ja kuivuudesta.
Et olekaan puhunut muusta kuin kuusen kuivumisesta. Tutkija totesikin artikkelissaan, että puun kasvatuksessa pitää varautua muutaman vuosikymmenen välein toistuviin kuiviin jaksoihin. Ja koska lehtipuun kiertoaika on lyhyempi kuin kuusella, siksi kuusi kärsii kuivuudesta suuremmalla todennäköisyydellä. Puut sinänsä molemmat reagoivat kuivuuteen samalla tavalla. Siksi kuusta ja koivua kasvatetaan kosteilla paikoilla ja mäntyä kuivilla. Ihan kuten luonto on päättänyt.
En usko, että 0,25 ha aukoista tulee isompaa ongelmaa. Ne, jotka metsänhoidosta jotain ymmärtävät, eivät sellaisia tee, koska toiminta ei ole kannattavaa. Ne jotka eivät ymmärrä, toimivat mhy:n neuvojan varassa. Ikipäivänä en usko, että mhy neuvoo tekemään pienaukkoja siksi, ettei niitä tarvitse uudistaa.
Jotkin keinottelijat ovat asia erikseen, mutta tuskin niitä oikeasti kovin paljon on. Tuollaisia aukkoja tulee helposti myrskyn seurauksenakin, eikä niitä nykyäänkään uudisteta, ellei samalla tehdä isompaa aukkoa.
