Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Abietiksen kommentti tulikin samalla kun kirjoitin vastausta A. J:lle.
Jos kyseessä on väärennös ja jos allekirjoittaja on yhä seuran jäsenenä, on aiheellista kysyä, miten seura aikoo tapauksen hoitaa. Annetaanko tällaiselle kaverille kenkää vai tyydytäänkö harmittelemaan sitä, että asia tuli ilmi.
Sitä vielä jäin ihmettelemään, että etkö itse ole tehnyt sopimusta, vaikka haluat hirvet ammuttavan ja soppakin maistuu?
Siis vuokraajan kohdalla on joku söherrys, mutta onko siinä selvennyksenä sinun nimesi? Tai onko sopimuksessa mainittu nimesi jossain toisessa kohdassa?
Ja sopimus on tehty aikana, jolloin olet tilan omistanut?
Luvattomasta metsästyksestä voidaan syyttää vain, jos vuokralainen on tietoinen siitä, että sinä et ole sopimusta tehnyt. Kiinnostava kysymys onkin, kuka sopimuksen on sinun puolestasi tehnyt. Jos ainoastaan seuran pj on tietoinen sopimusväärennöksestä, vain hän lienee henkilökohtaisessa vastuussa luvattomasta metsästyksestä, ei muut seuran jäsenet.
Eiköhän ihan tavanomainen tapa ottaa yhteyttä seuran nykyiseen vastuuhenkilöön riitä ilman uhkausta oikeustoimilla. Yleensä asiallisesti asiat hoitaen asiat hoituu asiallisesti.
Syyttelyyn ja uhkailuun ei kannata sortua, kun edes asian taustat ei ole tiedossa.
Ketkä sopimuksen ovat allekirjoittaneet?
Jesselle kommentti, että sopimusta, jota et ole tehnyt, et myöskään voi irtisanoa. Ainoa järkevä menettelytapa on ottaa yhteyttä sopimuksessa mainituun tahoon ja ilmoittaa, ettei tällainen sopimus ei ole pätevä.
Oletko itse tehnyt alueesta muun sopimuksen?
Joskus tuli luettua Erä-lehteä. Silloin tällöin siellä kirjoiteltiin, mistä kalaa saa. Täkäläisiltäkin vesiltä oli kerran oikein kartta, minkä saaren vieressä on hyvä ahven- tai kuhapaikka. Tiedä sitten, olivatko ne paikkana muita erikoisempia, mutta vesillä vaikutuksen huomasi. Toimittaja Jari Tuiskunen on saavuttanut urheilukalastajien parissa jonkinlaisen ikonin aseman, joten viesti menee perille. Siksi jossain paikalliset jo alkoivat arsyyntyä toiminnasta, jossa ihmisiä houkutellaan mökkirannan läheisyyteen kalastamaan.
Toivottavasti marjakartat rajoittuu valtion maille.
Jossain yhteydessä muistaakseni Puun takaa kyseli kokemuksia Dusterista. Minulla ei niitä edelleenkään ole enempää kuin mitä yhden nopean tutustumisen perusteella voi sanoa. Tuntumaksi kuitenkin jäi, että auto olisi halvalla tehty, rakenteet siksi heppoisia eivätkä kestä aikaa. Ja vaikka sukulaisuutta Nissaniin korostetaan, komponenteissa on silti säästetty.
Kirjastoreissulla silmiini osui autolehti, jonka kannessa oli maininta Dusterilla ajetusta 100 000 km:n käyttötestistä. Nopeasti selasin tuon läpi ja totesin testin tuloksen tukevan saamaani ensivaikutelmaa. Vieläkään hyvää ja halpaa ei ole saatu samaan pakettiin. Toki hyvän ja kalliin yhdistäminenkin tuottaa usein vaikeuksia, mutta se onkin kokonaan eri juttu.
Saksankielinen alkuperäisversio testistä löytyy netistä, suomenkielinen käännös täytyy ostaa erikseen tai lukaista kirjastossa.
http://www.autobild.de/
artikel/dacia-duster-
dauertest-4195651.htmlJees: ”Ja itse tilasin juuri muokkauksen sille tyvitervaksen runteleman männikön hakkuuaukkoon vaikka ala oli 0,3ha.
Ja aion sen myös istuttaa. Mikään pakko ei olisi.”Pienaukkoja ei ole voimassa olevassa laissa rajattu uudistamisvelvollisuuden ulkopuolelle.
Minä en kyllä ymmärrä, miksi 0,3 ha alalle pitää ottaa kaivuri. Eri asia on, jos teettää samalla muutakin, mutta siitä et maininnut mitään.
Tuollaisen alan laikuttaa vaikka lapiolla ja istuttaakin yksin 1-2 päivän aikana.
Kuusessa ollaan: ”Jos metsittyminen halutaan varmistaa, lakiin pitäisi määrätä pakollinen muokkaus.”
Sirkka-Liisa Anttilan aikana lakiin meinattiin muokkausvelvoite lisätä samalla, kun tehtiin perustuslain edellyttämät muutokset valtuussääntöihin. Tuo kuitenkin sai aikaan niin valtavasti vastustusta, että Anttila päätti kartoittaa metsien käytölle asetettuja tavoitteita. Kävi ilmi, että puun tuotannon määrä ei ole kestävä pohja, vaikka nykyinen laki siihen KKO:n tulkinnan mukaan perustuu. Yksi lakimuutoksen kulmakiviä onkin se, että metsälaki ei voi edellyttää metsänomistajalta yli-investoimista. Puun tuotannon määrä ei ole taloudellista tarkastelua kestävä nimike, koska taloudellisessa toiminnassa on tavoitteena maksimoida omaisuuden nettonykyarvo. Muokkausvelvoite olisi tässä suhteessa kehitysken ohjaamista täysin väärään suuntaan.
Lakimuutos on siis monilta osin onnistunut, mutta keinottelun mahdollisuuden estämistä en vastusta. Jos hakkaa, pitää siitä laueta automaattisesti velvoite saada uusi puusto aikaan riippumatta aukon koosta. Ja nimenomaan saada uusi kehityskelpoinen puusto, ei ainoastaan olla uudistavinaan metsää.
Laitatko Puun takaa kuvan kohteesta, jossa on 4000-5000 runkoa ja ensiharvennus tuloillaan? Toinen kuva harvennuksen jälkeen.
Vaihtelua tosiaan on. Ennen tämän päiväisiä sateita löytyi lounaassa kuivaa maata puolen metrin syvyydestä. Vain pintamaa oli kastunut sopivasti. Tänään on satanut koko päivä ja lisää on lähipäivinä luvassa, joten tilanne muuttuu varmasti nopeasti.