Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kääntöpaikoista kun oli jokin aika sitten puhetta, aina ei tarvi saada rekkaa ympäri. Henkilöauto+peräkärry-yhdistelmälle ainakin kannattaa aukko avata sopiviin paikkoihin. Tai ainakin pelkälle autolle, koska peräkärryn kääntää käsin kapeallakin tiellä.
Kovin kattavaa varustelua ei minulla ole, mutta kun melkein kaikilta löytyy kotoa talja, ei varmaan ole huono ajatus jättää sekin auton perään. Kun kuitenkin joskus pehmeikköön autonsa upottaa, taljalla se tulee ylös parissa minuutissa. Jos taljaa ei ole, 5 tonnin kiinan versio maksaa rautakaupassa pari kymppiä. Joskus sitä kuitenkin puun kaadossa tarvitsee, joten investointi ei mene hukkaan edes huolellisella kuskilla.
Minulla kun on se käsitys, että havupuiden arvokasvu/aikayksikkö ei ole yhtään koivua huonompi. Tietysti jos painottaa vain ensimmäisen 15 vuoden ajanjaksoa hakkuukelpoisen puuston suhteen, tilanne muuttuu. Mutta enpä minä 30 m3/ha x 13 €/m3 = 390 miinus verot ja muut kulut tilin takia metsiä hoidakaan. Tilivälit määräytyy kehitysluokkajakauman ja hehtaarien mukaan, ei puulajin. Tilin suuruuteen vaikuttaa jo moni muukin asia.
Minä en ratkaisua nykyiseen systeemiin epäkäytännöllisellä kalustolla esittänyt, vaan peräänkuulutin aivan uudenlaista toteutustapaa. GSM-järjestelmäkin keksittiin suomalaisessa autotallissa ja sieltä se levisi koko maailman kattavaksi, vaikka monet vielä 90-luvun puolivälissä vannoivat nmt:n ja jotkut jopa verkkopuhelimen nimeen.
Pitkästä aikaa olen samaa mieltä tuosta muokkauksen kehittymättömyydestä. Onhan täysin järjetöntä, että työhön, jossa pieni kasa maata kipataan nurin, tarvitaan iso ja käyttökuluiltaan kallis kone+lavetti sen siirtelyyn. Ihan varmasti samaan lopputulokseen olisi mahdollista päästä aivan eri mittakaavan kalustolla, kunhan vain joku siihen älykkään menetelmän kehittäisi.
Keväällä suunnittelit kannonnostoalan tasoittelua rikotun maanpinnan määrän pienentämiseksi. Oletko toteuttanut sen ja jos olet, onko tulos jo nähtävissä?
Sanoit pyrkiväsi ”siihen ettei sitä aikaa tarvitsisi kohtuuttomasti kuluttaa siihen kasvatukseen. Siksi ja vain siksi lehtipuu.”
Kysyin, mitä aikaa tuossa tarkoitat. Onko kyse jostain vuosissa laskettavasta ajasta, jolloin esim. pääset hakkaamaan uudistamaasi alaa vai onko kyse siitä, paljonko aikaa tarvitsee käyttää esim. taimikon hoitoon. Oletan, että kyse on ajanjaksosta esim. uudistamisen ja ensimmäisen harvennuksen välillä. Olethan usein korostanut sitä, kuinka tärkeätä on päästä tekemään tiliä mahdollisimman nopeasti ja siksi kasvatat puuston alkuvuosina tiheänä, jotta energiaharvennuksen voi tehdä jo 15 vuotiaaseen puustoon. Lukijoiden kuvissa hienoon kuntoon perattua n. 10 vuotiasta mäntytaimikkoa ehdotit myytäväksi, koska ensimmäinen tuloja tuottava hakkuu on arviolta 15 vuoden päässä. Puhumattakaan siitä millaisena näet kuusikon kehityksen kiertoajan alkuvuosina. Olenko oikeassa? Kun vastaat tähän, sitten alan pohtia sitä, onko 20 kasvatusvuotta liian pitkä aika.
AMMATTIMIES: ”TULEVAISUUTESSA NE TAMIKOTKIN TEHTÄÄN JO PERUSTAMIS VAIHEESSA SELAISIKSI ETTÄ,NE VOITAAN HOITAA KONEELISESTI.”
Tuohon minäkin uskon. Tottahan puustoa pitää kasvattaa hoitomenetelmät huomioiden. Kiinnostavampi kysymys on se, millainen kone taimikoita tulevaisuudessa hoitaa ja millainen taimikon pitää olla, jotta koneellinen hoito on mahdollista. Tällä hetkellä uudistettavat alat todennäköisesti ja pääsääntöisesti hoidetaan vielä perinteisellä tavalla, mutta tulevaisuutta ajatellen olisi ihan aiheellista aloittaa totuttelu uusiin menetelmiin jo nyt. Koneiden tuotekehityskin saisi vauhtia, jos toimintaympäristö sitä tukisi.
