Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Klapin tekijä tuskin sen paremmin maksaa kuin hakettaja tai paperitehdas?
Suorittava: ”Hirvet eivät ole enää merkittvä este koivun viljelylle.”
Kovin suhteellista on merkittävyyden arviointi. Koska vahingon arviointiperusteissa ensimmäinen syönti ei vättämättä ylitä ilmoituskynnystä ja omavastuu ohjaa samaan suuntaan, tilastot eivät kerro koko totuutta.
Suorittava: ” ”Saamattomat” metsästäjät ovat pudottaneet hirvikannan varsin lyhyessä ajassa alle puoleen pyyntilupakäytännöstä huolimatta :)”
Hymiö lienee merkkinä vitsailusta. Harmi vain, ettei tämä ole asia, jolla on sopivaa vitsailla. Metsästäjät tekivät emämunauksen 90-luvulla, jonka seurauksena hirvikanta räjähti käsiin. Vuonna 2002 saavutettiin huippu 141 000 kpl ja josta nyt on päästy LÄHES puoleen eli käytännössä samaan tasoon, jolla oltiin ennen vahinkoa. Kokonaisuudessaan näytelmää on siis jatkunut n. 20 vuotta, joten aikaansaannoksista ei minusta ole syytä elämöidä.
Lisää mutua. Eri puulajien taimia kasvaa kyllä jos jonkinlaisissa paikoissa, mutta koon eli ravinnontarpeen kasvaessa vaatimuksetkin kasvupaikan suhteen kasvaa. Esim. sadevesirännejä putsatessani löysin pieniä kuusen taimia. Siksi koivuakin tulee kuiville kasvupaikoille, mutta jäävät pienikokoisiksi ja osa myös häviää kuivuuden ja/tai alikasvosaseman takia.
En näe erityistä syytä säästää lehtipuuta kuivalla paikalla, mutta jos niitä ei ole paljon, eikä ne haittaa männyn kasvua, saa ne minun puolestani jäädä. Pientä vaihtelua ne tuovat, mutta taloudellista merkitystä ei ole.
Corollaa ei tarvitse jättää vajaan 2 km:n päähän pikitien varteen. Soratie menee palstan poikki, mutta Corollalla pääsee tuostakin vielä vajaa puoli kilometriä pidemmälle eli lähes jokaisen kuvion laitaan. Silloin suunnistustaidotkin riittää. Pummeja on kyllä tullut, mutta vain treeneissä ja kisoissa, ei kuitenkaan metsätöissä.
Corollan ikkunasta en ole ajatellut raivata, siihen alustan ominaisuudet ei riitä. Miten sinulla?
”Onhan se koneen kahvoissa helpompi istua kuin jalkamieyhenä :)”
Samanlaisia epäilyjä minullakin on kuin tuossa edellä esitettin. Vänänkin vaikeammissa olosuhteissa pienikokoisen koneen suorituskyky joutuu koetukselle, joten jalkamiehenä lienee helpompaa. Isokokoinen taas tekee liikaa vahinkoa, joten uusia keksintöjä odotellessa tyydyn luonnon pitkäkestoisen tuotekehityksen tuloksena syntyneen kaksijalkaisen työalustan tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Lehtipuussa kuorn vaurioituminen on yleensä vakava ongelma ja yllätyksiä voi ulla etenkin taimivaiheessa vioittuneen puun kohdalla. Mutta onko hybridihaavan laatuvaatimukset lahon suhteen tiukat? Eihän siitä sahatavaraa kuitenkaan tehdä. Ainahan on vaihtoehto kärrätä lahot energiaksi, kun hinnassakaan ei suurta eroa ole.
Sinänsä lahoamisnopeus on kiinnostava asia nopeakasvuisessa puussa. Juurikäävän aiheuttama laho etenee kuusessa sitä nopeammin, mitä nopeakasvuisemmasta yksilöstä on kyse.
Radiosta tuli jokin aika sitten jokin ohjelma, jossa kuuntelijat saivat kysellä kaikkea maan ja taivaan väliltä. Eräs koski vaatetusta. Eri puolilla maailmaa on erilainen ”muoti”, jossain suositaan vaaleita vaatteita, toisaalla taas tummia. Kiinnostavaa oli se, että jopa lämpimissä etelän maissa monin paikoin pukeudetaan mustiin vaatteisiin. Ohjelmassa kerrottiin syyksi tähän erilaiset kulttuurit ja elämäntavat. Silloin, kun auringonpaisteessa tehdään töitä tai muuten vain liikutaan, suositaan vaaleaa vaatetusta. Mutta siellä, missä on tapana vältellä auringon valoa ja pitää jonkinlaista siestaa keskipäivällä, on tumma paras väri. Sen lisäksi, että auringonpaisteessa se lämpiää eniten, varjossa se vastaavasti viilenee parhaiten.
Tiedä sitten, kuinka suuri merkitys asialla oikeasti on ja metsätöissä varmaan menee jo hifistelyn puolelle, mutta tuota taustaa vasten pilvisellä säällä tumma vaatetus voisi olla paras.
Suorittava: ”Kemera-ehdon täyttymistä on odotettu niin metsänomistajien kun Mhy:kin taholla. Liian monessa tapauksessa taimikon kunnostukseen on ryhdytty vasta , kun suunnitelmiin ja toteutukseen on ollut mahdollista saada tukea .”
En kiistä, etteikö tuollaistakin tapahtuisi ja viivästyneessä kohteessa saattaa jossain tapauksessa olla jopa viisasta hiukan odotella, jotta ehdot täyttyvät. Timppa kuitenkin kiteytti tilanteen varsin hyvin.
En tunne kemeran käytäntöjä, mutta jos tuen saamisen ehtona tosiaan on taimikon hoitoa varten tehty suunnitelma, jonka laatimisen aiheuttamat kustannukset korvataan, ei tarvi pitkään ihmetellä mhy:n halua odotella ehtojen täyttymistä.
Eipä ole itselleni tullut mieleenikään laatia suunnitelmaa taimikonhoidosta. Millaisia nuo mhy:n laatimat suunnitelmat ovat?
Jees: ”En myös aivan tulkitse noin tuota e-puun korjuuntuen kasvatustakaan. Ollaan vain siirtymässä vaiheeseen jossa perinnekasvatusideologia on menossa roskakoriin ja aletaan kasvattaa (joko kasvattamalla tarkoituksella tai tarkoituksetta) luomua joka tarpeeseen. Niin polttoon kuin ainespuuksikin.”
Budjettia ei laadita ideologian perusteella. Taustalla on tutkimustieto ja se taas ei tue tapaa, jota nimität luomukasvatukseksi. Se tukee tapaa, jota nimität mantraksi.
