Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset

Leevin ensimmäisellä sivulla linkittämä Risto Sulkavan kirjoitus on kiinnostava. Samaa ajattelutapaa itsekin pyrkin noudattamaan, vaikken luonnon mekanismeja sen yksityiskohtaisemmin olekaan mallintanut. Ajatuksena on ollut ainoastaan yleistys siitä, että monimuotoinen metsä kestää stressiä paremmin kuin yksipuolinen.

Luonto-lehdessä olevat jutut tahtoo olla vähintään yhtä voimaakkaasti asenteellisia kuin Metsälehdessä tai muissa alan julkaisuissa kirjoitetut, joten tarkkuuttaa lukijalta vaaditaan. Siksi ei pidäkään olettaa, että hygieniasta ei tarvitsisi välittää talousmetsässä. Kuten artikkelissa sivumennen todetaan, yksipuolinen puupelto omaa heikon vastustuskyvyn ja siksi sen hoito on kaikkea muuta kuin riskitöntä, vaikka puun kasvu ja taloudelliset laskelmat saataisiinkin teoriassa optimaalisiksi. Ongelmatapauksissa vahinkojen rajoittaminen voi olla hyvinkin hankalaa.

Kiinnostava kysymys on se, kuinka kuviokoko saadaan riittävän suureksi, jotta luonnon tasapainoa ylläpitäville tekijöille jää riittävät edellytykset toimia.

Velan määrän minäkin kytken tähän asiaan. Vaikka meillä velkaa on paljon, useimmilla muilla sitä on vielä enemmän. Eikös jonkun kriisimaan tukemisen yhteydessä todettu, että ne maksaa veroja 10%-yks vähemmän kuin me. Kelpaa siinä elintasoa ylläpitää, kunhan maksaja löytyy.

Olosuhteet eri valtioiden kesken muuttuisivat radikaalisti, jos kaikki eläisivät vastuullisesti rahojensa puolesta. Tulisi todelliset erot kilpailukyvyssä, ostovoimassa ja monessa muussakin asiassa esiin. Veikkaan, että Suomen asiat ei ole ollenkaan niin huonosti kuin monesti muihin maihin vertaamalla annetaan ymmärtää.

Vihreät ajaa ilmastolakia, jotta päällekkäisyyksiä voidaan purkaa. Ilmastolaista en tiedä, muta päällekkäisyyksien purkaminen on hyvä ajatus. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi aivan hyvin päättää elinkeinon harjoittamiseen liittyvistä luvista yms. asioista, joita nyt hoitaa ympäristöministeriö. Päällekkäisyyksiä tulisi purettua tehokkaasti, kun yksi luukku asioinnin suhteen jäisi pois.

Omakohtaista kokemusta aiheesta on erään ympäristöluvan osalta. Yhdellä paikkakunnalla sikäläinen ympäristöministeriön alaisen organisaation tarkastaja hyväksyi erään laitoksen toimintaan liittyvän vesien suojaukseen liittyvän rakenteen, kun taas 150 km:n päässä täysin identtisessä kohteessa sitä eri käsittelijöiden puolesta ei hyväksytty. Sen sijaan tälle rakenteelle asetettiin mielivaltaisen tiukat vaatimukset. Vaadittiin materiaaleja, joita ei käytännössä ole markkinoilla ja ylipäätään rakennetta, jota käytetään huomattavasti vaativammissa kohteissa. Kahden vuoden taistelun jälkeen tuohon löytyi järkevä ratkaisu. Tästä oli seurauksena se, että noin miljoonan euron investointi viivästui noin kolme vuotta. Ja koko tuon ajan rakenne oli vaiklla suojausta.

Kyseessä ei ole resurssupula, vaan niiden käytön organisointi. Mutta Forciin Laukaan onnettomuuden tutkinnan yhteydessä Tukesin kaverikin möläytti eräässä haastattelussa, että mikä ihmeen kiire aina kaikilla luvilla ja asioiden käsittelyllä on. Virkamiehen näkökulmasta tuota tosiaan voi ihmetellä, kun ei tarvitse kantaa huolta investointien ja ylipäätään toiminnan kannattavuudesta.

On surullista, että meillä rakennetaan omaehtoisesti taloudellisen toiminnan esteitä, kun eu:n ja globaalin yhteistyön taholta niitä ihan riittävästi saadaan rikkidirektiivien, metsän hiilipäästösakkojen yms. asioiden muodossa.

Vaarana tässä kaikessa tietysti on se, että jos ym lakkautetaan, seuraava kysymys koskee mmm:n tarpeellisuutta.

Sinin taustoja googlettaessani vastaan tuli WWF:n ja SLL:n 5.6.2012 julkaisema tiedote:

Uuden metsälain on turvattava luonnon monimuotoisuus

http://mb.cision.com/Main
/465/9269329/19653.pdf

Tiedotteessa sanotaan, että metsän uudistamisen ja kasvattamisen menetelmien yksityiskohtainen sääntely ei ole enää nykypäivää. Samassa yhteydessä kuitenkin ollaan huolissaan siitä, että uudistuskypsyysrajoista luovutaan. Lisäksi säästöpuiden jättäminen, vesistöjen suojakaistat ja energiapuun korjuun rajoitukset tulisi sisällyttää metsälakiin. Metsien monimuotoisuuden turvaamista ei voida jättää vain vapaaehtoisten keinojen tai luonnonsuojelulain varaan.

Näin luontoväki suhtautuu yksityiskohtaiseen sääntelyyn. Nyt jo ministeri Niinistön avustajan roolissa.

6 m3: ”Kun toiselle kumarrat, niin toiselle pyllistät. ”

Mille pitää hirviasiassa pyllistää? Liikenneturvallisuudelle, metsätaloudelle ja luonnon monimuotoisuudelle, vai metsästyksen harrastajille?