Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Oikeaoppisesti tehdyllä tiellä ei ole väliä, missä kohtaa ajaa.
Jees: ”Miksi ei mene jakeluun jo aikaa paasaamani varhaisperkauksen pieni myöhennys ja e-puuhakkuun mahdollisimman nopea toteutus.”
Koska juuri sanoit varhaisperkauksen laiminlyönnistä seuraavan korkeintaan pienen tappion.
Minä en pidä ongelmana energiapuun korjuuta. Pidän ongelmana sitä, että korjuu tehdään pieniläpimittaiseen tiheikköön.Ja kun kyse on lehtipuusta, yli 2500 runkoluvulla ei kelvollisen kokoista energiapuuta saada kasvatettua varsinkaan, jos kaikkea ei ole tarkoitus ottaa pois. Lisäksi kun vaihtoehdottomuus-keskustelussa sanoit tällääväsi uudistusalalle lain takia taimia, joiden päälle kasvatat energiavesakon myöhennetyllä varhaisperkauksella, mielestäni tuhoat investointisi kannattavuuden heti alkumetreillä. Homman varmistaa se, että 0,3 ha aukkoonkin otat kaivurin tekemään muokkausta, koska haluat toteuttaa uudistamisen kunnolla. Toisaalta jossain toisessa keskustelussa sanoit kasvattavasi istutuskoivut 1600 tiheydessä, joten ihan varma en kasvatusmenetelmistäsi ole.
Jees: ”Siihen muuten tuli juuri pari miljoonaa lisää tukirahaakin. (Kemerasta supistettiin)
Minkä viestin tuo sinusta valtionkin taholta juontaa?”Että enegriapuuta tarvii korjata. Velvoitteet uusiutuvan käytön lisäämiseksi on tullut ihan eu:sta saakka. Lisäraha ei kuitenkaan ole kannustin kasvattamaan korjuukustannuksiltaan epäedullisia kohteita, koska tuen pariin pääsee muutenkin.
Miten perustelet sen, että varhaisperkaus ja vielä sitä seuraavakin perkaus tai harvennus eivät ole ratkaisevan tärkeitä toimenpiteitä talousmetsässä?
Minusta aiemmin olet kirjoitellut paljon järkeviä kommentteja, mutta viime aikoina mantran vastustamisen myötä mopo on karannut käsistä. Vaikkei tunneta toisiamme, alkaa pieni huoli sinusta vaivata. Kirjoittelin lukijoiden kuviin äsken pihlajaan liittyvän kommentin, ja mieleen tuli tapaus ajalta ennen palstauudistusta. Ekometsätalouden liiton tiedottaja Hannu Hyvönen kritisoi viljelymetsätaloutta ja siksi hän antoi pihlajan vallata kuusitaimikkonsa. Kommentin kirjoitushetkellä muutama vuosi sitten siellä kasvoi Hannun mukaan kolmimetrinen täystiheä pihlajapuusto. Nykytilasta ei ole tietoa, kun luvattua videomateriaalia ei vieläkään ole saatu. Miksi Hannun metsään istutetiin kuusta ja miksi investointi heitettiin hukkaan hoitamattomuudella, sitä en tiedä. Eihän pihlaja huonosti kuutioita tuottavana ole edes energiapuuksi hyvä. Mutta toimintamalli on muuten sukua sinun kommenteillesi. Hoitamattomuudella kuvitellaan saavutettavan hyvä lopputulos. Jos tavoitteena on mahdollisimman aikainen ja tuottava energiapuunkorjuu, kannattaa minusta sekin raivata samalla ajatuksella kuin mikä tahansa puusto. Jätetään vain kasvatettavaksi kelpaava puusto, jolloin saadaan korjuuolosuhteiltaan hyvä kohde, jonka kasvu on mahdollisimman nopeaa. Lisäksi päästään ajoissa valikoimaan huonoimmat yksilöt pois, joten energiaharvennuksen jälkeen jää paras mahdollinen puusto lihomaan ainespuuksi. Hoitamattomuudella kaikilla näillä osa-alueilla annetaan tasoitusta.
Tai vaihtoehtoisesti niin, että miten kemeraa haikailevien isäntien ajatukset muuttuisivat, jos tukea ei olisi saatavilla. Alkaisiko nämä raivata ajoissa, vai jäisikö kohteet kokonaan hoitamatta, kunnes seuraava sukupolvi innokkaana alkaisi laittaa paikkoja kuntoon peraten pahimmat pois ja sitten tilaamalla moton korjaamaan energiapuuta riukumetsästä.
Suorittava porras: ”Tähän asi MHY:stä ja metsäkeskuksesta on otettu metsänomistajiin yhteyttä ja muistuteltu unohtuneista asioista. Tulevaisuudessa , kiitos metsälakiuudistuksen , MHY:ltä tulee palveluja vain maksaville asiakkaille ja vain heidän pyynnöstään . …odotellaan sitten jatkossa entistä aktiivisemmin ”
Tai sitten mhy:ssä havaitaan, että ihmiset pitää saada liikkeelle, kun maksuja ei automaattisesti tilille kilahda. Näin yksityisellä puolella ainakin toimitaan, joten tuskin tulevaisuuden mhy mikään poikkeus on. Niin ainakin toivon, koska muuten mhy kuihtuu pois.
Timppa: ”Toiseksi. Väittääkö joku todella, että perkaukset loppuisivat, jos Kemera loppuisi. Silloin siirryttäisiin toteuttamaan halpoja varhaisperkauksia, minkä seurauksena taimikoiden tilanne paranisi oleellisesti. Eikä metsänomistajilta kuluisi rahaa yhtään enempää.”
Noin voi spekuloida, mutta moniko ihan oikeasti jättää raivaukset tekemättä siksi, että saa tukea? Tiedossa on, että noin ei kannata toimia, joten raha ei voi olla vallitsevana syynä. Jos ei tiedä oikein ajoitetun hoidon merkitystä, tietääkö silloin edes kemeran ehtoja? Veikkaan, että hoitamattomuuteen on siis yleensä muu syy. Jossain rajatapauksissa voi olla syytä hetken odottaa ja vasta sitten perata. Tällainen on esimerkiksi se, että niputtaa useamman kuvion käsittelyn samaan ajankohtaan.
Timppa: ”Jos Kemera on tehty työllistämään, kuten tuolla edellä kerrottiin, mutta se aiheuttaa haittoja metsätaloudelle, jota edistämään sen on kerrottu tarkoitetetun, niin onko puuhassa järkeä???”
Turha jossitella, kun tarkoitus on kirjattu lakiin:
1§ Soveltamisala
Toimenpiteisiin, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain (1093/1996) mukaisesti, osoitetaan valtion talousarvioon vuosittain otettavista määrärahoista rahoitusta tukena ja lainana sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä ovat:
1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen;
2) metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen;
3) metsäluonnon hoitohankkeet; sekä
4) edellä 1–3 kohdassa tarkoitettua toimintaa tukevat muut edistämistoimenpiteet.Työllistäminen ei siis ole päällimmäisenä tavoitteena, mutta ehkä sen voi tulkita neloskohdan määritelmään kuuluvaksi. Joka tapauksessa kemera työllistää muitakin kuin byrokratian pyörittäjiä, oli se tavoitteena tai ei.
Kiinnostavampi kysymys on se, mikä nykymuotoisen kemeran vaikutus todellisuudessa on. Laiminlyöntien tukeminen on lähtökohtaisesti järjetön ajatus, mutta hyvyys riippuu vaihtoehdoista. Niiden vaikutuksista ei meillä ole tietoa. Ja onhan kemera paljon muutakin kuin hoitamattomien pusikoiden raivauksen tukemista.
Rauduksen oksissa tuoreimmat vuosikerrat ovat karheita, täynnä pientä harmaata nystyrää. Hieskoivut ovat sileitä.
Jos tilanteen oikein ymmärsin, perkaamisesta olen samaa mieltä Suorittavan kanssa. Samalla vaivalla kun reikäperkuun tekee, teet valmista. Ei tarvi vuoden tai parin päästä tulla takaisin kaatamaan vähän isommaksi kasvaneita runkoja. Täydennystarve on sitten oma lukunsa. Jos koivuja riittää, ilman muuta niitä kannattaa säästää kasvatettavaksi. Jos kokonaan tyhjiä aukkoja on, sitten tilanne onkin hankalampi. Kuusi on hidas, mutta ainoa joka alikasvoksena pärjää. Takamatkalta lähtevä koivu jää alakynteen, joten siitä ei rahanarvoista puuta saa kasvatettua.
Hirvet on sitten oma lukunsa. Vaikka isoja hirvivapaita alueita jo jossain olisi, edelleen 75000 yksilön talvikanta tarvitsee ison määrän ravintoa. Koivu on sikäli ongelmallinen, että korvauskynnys ei ensimmäisestä syönnistä välttämättä ylity, eikä tilastoihin tule hirvivahinkoja. VMI-tilastossa taas vahinkoa kärsineistä taimikoista syylliseksi ilmoitetaan vain yksi tekijä. Lisäksi lähes puolet ovat kohteita, joissa syytä ei varmuudella tunnisteta, joten ainakaan hirvituhoksi ei niitä voida luokitella.
