Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jopas yksi lyhyt, nykytilaa kuvaava kommentti sai Anttoniin vauhtia.
Ehkä vika ei ole uutisessa. Ehkä ongelma on sukua Tiirolan mainitsemalle asialle:
Metsalehti/Metsauutiset/
2013/9/Tiirola-Lupabyro
kratia-karkottaa-investoinnit/Johan Sipiläkin jossain haastattelussa peräänkuulutti tekemisen meininkiä. Työryhmiä, selvityksiä yms. asioiden pyöritystä kyllä riittää, mutta moni hyväkin asia kaatuu toteutusvaiheeseen. Ilmeisesti työn vaativuus kasvaa eksponentiaalisesti, kun pitäisi jotain konkreettista saada aikaan. Lisäksi julkisen puolen toimijat ovat vapaata riistaa, joten kovin suuri ihme haluttomuus toteutukseen ei ole. Suunnitelmia ja selvityksiä on paljon mukavampi tuottaa, kun ne ei aiheuta vahinkoa kenellekään ja epäkohdista syntyvä kritiikki on helppo kiertää. Totesihan Katainenkin tänään radiossa, ettei ota kantaa oikeuskanslerin Himas-selvityksen moitteisiin, koska ne kohdistuivat hallintomenettelyyn, ei Kataiseen.
Ennen oli mahdollisuus suurentaa kuvia, mutta ei enää. Nykyään zoomaus täytyy tehdä selaimesta näyttöä suurenamalla. Vaihtoehtoisesti kuvan voi kopioida esim. powerpointtiin ja siinä käsitellä. Valitettavasti tarkkuus ei kovin pitkälle näillä menetelmillä riitä, ainakaan haapojen lustoja ei saa näkyviin.
”Oli Tarja tai Anneli Jalkanen kun kirjoitti lehtikuusesta vaihtoehtona hirvien tärväämän koivutaimikon täydennykseksi, minkä viestin tahdoin löytää uudestaan. Missä arkisto/hakemisto?”
Itse käytän googlea. Kun tarkentaa hakua niin, että se tehdään vain osoitteesta metsalehti.fi, aika hyvin halutut asiat löytyy.
Kuusen ja hybridihaavan uhkien vertailu on hiukan hankalaa. Jos haapaa olisi saman verran ja samalla tavoin hoidettuna kuin kuusta, voitaisiin jotain päätelmiä tehdä. Vaan ei ole.
Samaa mieltä olen siitä, että joka lajilla on omat uhkansa ja jos aletaan laskemaan prosentteja yhteen siitä, mitä jokin tauti voi ehkä joskus pahimmillaan aiheuttaa, metsät pitäisi ollaa hävinneet jo kauan sitten. Jostain syystä ainakin Suomessa puuta on enemmän kuin kenties koskaan aiemmin. Eiköhän tuosta määrästä laatupuun määräkin ole kohtuullinen, vaikka viljelymetsätaloutta päinvastaisesta mielestäni aiheetta syytetään (vrt Puun takaan kuva).
6m3, lähde oli mainittu vastauksessani. Mutta jos sinä tiedät paremmin kuin vuosikymmenien ajan käytetty, vakiintunut käytäntö tien rakentamisessa, sallin sen ilon sinulle.
RT-kortit, homekoulut ja kilpailutus liittyy harvinaisen etäisesti tien rakennekerroksiin ja niiden toimintaperiaatteisiin.
Lainaus InfraRyl2006:sta (maarakentamista ohjaava normisto):
”Suodatinkerros (eristyskerros) erottaa rakennekerrokset
ja pohjamaan toisistaan, toimii veden kapillaarista
nousua vähentävänä kerroksena ja johtaa vettä pois
tien rungosta.
Suodatinkerroksen tulee samanaikaisesti
• läpäistä vettä
• estää hienorakeisen alusrakenteen ja päällysrakenteen
materiaalien sekoittuminen keskenään (erottamistehtävä).
Lisäksi kerrokselta voidaan vaatia, että se
• vähentää veden kapillaarista nousua rakenteeseen;
toimii rakennetta kuivattavana kerroksena
• hidastaa ja vähentää roudan tunkeutumista pohjamaahan.
Suodatinkerroksen mineraaliaineksen tulee olla ominaisuuksiltaan
riittävän tasalaatuista. Mineraaliaineksisen
suodatinkerroksen materiaalivaatimukset, kerroksen
sallitut mittapoikkeamat ja tiiviysastevaatimukset
esitetään teknisissä vaatimuksissa.
Suodatinkerros tulee rakenteeseen tarpeen mukaan,
sitä ei tarvita esimerkiksi kalliolla tai louhepenkereellä.
Jos rakenteessa käytetään suodatinkangasta
suodatinkerrosta korvaamassa, osa suodatinkerroksen
tehtävistä siirtyy jakavalle kerrokselle.”Mutta ei minulle ole väliä, millainen käsityksen asiasta haluat pitää. Tämä nyt vain sattuu olemaan asia, jonka tunnen tasan tarkkaan.
Väärin. Tien rakennekerrokset perusmaan päältä lukien ovat seuraavat: Suodatinkerros, jakava kerros, kantava kerros ja kulutuskerros, jos sekin rakennekerrokseksi lasketaan. Hiekasta tehdyn suodatinkerroksen voi korvata suodatinkankaalla. Suodatinkerroksen tehtävänä on estää rakennekerrosten sekoittuminen perusmaan kanssa. Muut kerrokset eivät sekoitu keskenään, niitä ei ole tarvetta millään tavalla eristää, eikä niitä myöskään eristetä. Vain louhepenkan pinta kiilataan hienommalla louheella/murskeella, mutta ei kankaalla.
Noiden juttujen tyhmyys on kovin suhteellista. Monesti asiat oppii vain tekemällä, joten jos virheet jäisi tekemättä, oma kokemus ja osaaminen olisi paljon kevyemmällä pohjalla.
Itsellä tulee ensimmäisenä mieleen tiettyjen kohteiden hoidon vaatiman ajan arviointi. Tottahan 15 ha raivauksia ja istutuksia yms. hoitotöitä tuosta vain muiden asioiden ohella hoitaa… Mutta kun laittaa sahaan ketjun väärinpäin vielä toisenkin kerran, alkaa jo naurattaa.
Lisää: Juurikäävän merkityksen vähättely. Kun päätehakkuumetsä, jonka arvon on ihan itse arvioinut ja joka osoittautuu lahoksi, ei enää naurata.
