Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Pääoma- ja kiinteät kulut juoksee, vaikka autoa ei käyttäisikään. Jos saat firmalta auton, vaimo voi ajaa ajot perheen omalla autolla.
Firman autoon liittyy puolestaan se ominaisuus, että maksaa siitäkin jossain muodossa pitää, jos omia ajoja ajetaan. Muuten saattaa verottaja kiinnostua. Ja yleensä vain pakettiauto kelpaa firman kuluihin.
Sori 6 m3, mutta nyt en malta olla toteamatta, että suodatinkankaan tarkoitus on pitää tien rakennekerrokset erillään hienojakoisesta perusmaasta. Tien rakennekerroksia sillä eri ole tarkoitus pitää toisistaan erillään, vaikka kankaalla sekin onnistuu.
Ennen teitä rakennettaessa (siis yleisiä, tavallisia teitä) perusmaan päälle ajettiin n. 30 cm hiekkakerros, joka eristi perusmaan muista tien rakenteista. Nykyään tuo hiekka (suodatinkerros) on pääsääntöisesti korvattu kankaalla, koska kangas maksaa paksuudesta riippuen n. 0,5 €/m2 + asennus. Hiekkaa säästyy melkoisesti ja rahaankin, kun 30 cm hiekkaa maksaa ajettuna n. 3,5 €/m2.
Nuo hinnat pätee silloin, kun tehdään isompia kokonaisuuksia. Rautakaupassa myytävän 100 m2 kokoisen suodatinkankaan palasen hintaa en tiedä, mutta veikkaan kertoimen neliöhinnassa olevan 3,14…10.
”En ole vielä keneltäkään kuullut, ja tuskin kuulenkaan perusteluja, miksi metsätiehen ei kannattaisi tehdä nykykalustolle soveltuvaa kunnollista kääntöpaikkaa.”
En ole kyllä kuullut väitettä, miksi kunnollisen kääntöpaikan sijaan pitäisi tehdä huono. Siksi asian perusteleminen on hankalaa.
Muuten, jos olet kestotilaaja, voit lukea lehden netissä ilmaiseksi (näköislehti).
”Kärkkäisen kirjoituksesta kävi selkeästi ilmi , että riittävän laaja ympyrä kääntöpaikkana on paras ratkaisu , kunhan se saadaan pysymään kuivana. T-ja Y- haarat tulevat kysymykseen silloin , kun vesien johtaminen pois kääntöpaikalta on ongelma . Ojaratkaisut on helpompi toteuttaa jälkimmäisten vaihtoehtojen ollessa kyseessä.”
Juuri näin. Minä en voi käsittää sitä, miksi professorin osaamista kyseenalaistetaan, enkä sitä, mikä periaatteellinen vastustus muita kuin ympyröitä kohtaan monilla on. Tehdään mitä tehdään, kunhan se tehdään kunnolla ja olosuhteet huomioiden.
Suorittava: ”Pienenä vinkkinä voisin kertoa , että tien teossa kannattaa käyttää riittävän karkeaa maa-ainesta , mieluummin mursketta , joka raekoko on yli 45mm ja joukossa nyrkin kokoistakin tavaraa . Tie ja kääntöpaikat saadaan näin kantamaan paremmin .”
Minä en laittaisi noin karkeaa pintaan. Alempiin kerroksiin 0-90 tai 0-64 on sopivaa, mutta pintaan riittää 0-32. Kun tietä höylän kanssa kunnostetaan, hienommasta tavarasta tehdyn pinnan saa muotoiltua sellaiseksi, että se myös toimii.
Puun takaa: ”Metsien hoito, metsätiet, kääntöpaikat, varastopaikat, ojien kunto ja niiden riittävyys kertovat meistä metsänomistajista hyvin paljon.
On meistä itsestämme kiinni, kuinka fiksun kuvan annamme yhteistyökumppaneillemme.
Se ei ole aina kiinni rahastakaan vaan enemmänkin asenteesta.”Totta, rahasta ei tuotantokoneistön huono kunto voi olla kiinni. Mutta joko luit Kärkkäisen kirjoituksen?
Suorittava: ”Mistähän johtuu , että tien kunnolla ei ole mitään väliä (monen mets. om. mielestä) , kun tehdään puukauppoja ?”
Tässä keskustelussa ei minusta kukaan ole vähätellyt tien kunnon merkitystä. Kysehän oli siitä, onko Y-haara kelvollinen kääntöpaikka vai ei. Ja turha on sellaistakaan tähän sotkea, että kääntöpaikan mitoitus olisi pielessä. Jos se Y-haarassa on pielessä, ei vika ole kääntymispaikan tyypin, vaan mitoituksen. Yhtä lailla ympyräkin voidaan mitoittaa liian ahtaaksi, jolloin se on kelvoton.
Kärkkäinen kirjoitti ympyröitä koskevasta ongelmasta. Jostain syystä niitä ei tähän keskusteluun ole otettu mukaan.
