Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Siksi T kun sopii maastoon kuin nyrkki simmuun. Se kalliotöykkä jatkuu myös siellä naapurissa jonninverran.”
Ok, tuota on hankala arvioida paikkaa näkemättä. Mutta kuten toisaalla sanoin, minullakin kääntöpaikalle istuu paremmin T-mallinen kuin lenkki. Toistaiseksi saa kuitenkin olla ilman kääntöpaikkaa, mitä nyt henkilöautolle ja peräkärrylle riittävän kääntöpaikan avaan kun kone sinne tulee. Palstan perukoilla on lähivuosina niin vähän hakattavaa, ettei rekkakelpoisen tien teko kannata. Sen verran kuitenkin tietä korjaan, että henkilöautolla pärjää. 200 tonnin soran hinnalla ei maasturin käyttöä kuitata kuin vuoden tai pari.
Pakkoruotsia. Testissä Touaregin sisarmalli ja eräs hiukan edullisempi auto. Arvatkaa, kumpi osoittautui käyttökelpoisemmaksi teiden ulkopuolella? Toki valintaan vaikuttaa moni muukin asia, mutta hyvä silti on tiedostaa sadantonnin autoille luonteenomaisia piirteitä.
http://www.teknikensvarld
.se/2006/01/31/16459/
provkorning-av-porsche
-cayenne-turbo-och-lada-niva/Moniko oikeasti tarvitsee autoltaan varsinaisia maasto-ominaisuuksia? Kai yleensä metsätyötkin teitä pitkin hoituu, motot ja ajokoneet ovat sitten asia erikseen. Katumaasturin ominaisuudet, jopa ilman nelivetoa, pitäisi siis riittää useimmille, kun niissä on hiukan henkilöautoa parempi maavara. Jos metsäautotiet ovat siinä kunnossa, että sinne uppoaa akseleitaan myöten, on vikaa jossain muualla kuin autovalinnassa.
Jees: ”Käsitykseni mukaan siinä kritisoitiin istuttamisen mielekkyyttä kuuselle jos ennenaikainen tuho on odotettavissa. Ja uudistamista luontaisesti lähinnä kustannusten välttämiseksi.”
Totta. Kuusen istuttamisen mielekkyys on koetuksella, jos ennenaikainen tuho on odotettavissa. Mielekkys on koetuksella aina, jos ennenaikainen tuho on odotettavissa. Kuten vaikka lukijoiden kuvissa olevassa koivikossa. Jostain syystä tuho nähdään vain avohakkuun ja kuusen istutuksen ongelmaksi, vaikka ilmastonmuutoksella uhkailunkin takana on oikeasti niinkin arkinen asia kuin hirvi. Mikä on syy uhkailuun, ellei aiemmin esittämäni kelpaa?
Makasiinin artikkelissa todettiin, että myös koivu kärsii jos kuivuus sattuu kohdalle. Erona kuuseen on se, että koivun kiertoaika talousmetsässä on lyhyempi kuin kuusen eli riski koivulla on siksi pienempi. Jatkuvassa kasvatuksessa puun elinkaari on kuitenkin pidempi kuin hoidettuna jaksollisessa, joten tuota perustetta ei voi käyttää kuusen istuttamista vastaan.
Kustannusten välttäminen on helppoa, mutta ei läheskään aina viisasta. Nettotulojen nykyarvon maksimointi on se, mihin pyritään.
Makasiinissä haastateltujen tutkijoiden mukaan kaksi uhkakuvaa uhkaa erityisesti kuusta: Kuivuus liian kuivalla kasvupaikalla ja rehevöitymisen aiheuttama tarve taimikon varhaisperkaukselle.
Molemmat ovat asioita, jotka valveutunut puuntuottaja huomioi riippumatta siitä, miten ilmasto muuttuu. Kuusta ei istuteta kuivaan paikkaan ja taimikot raivataan ajoissa. Minusta on väärin, että hoitamattomien tai väärällä kasvupaikalla kasvavien puustojen heikkoa menestystä käytetään keppihevosena. Sinäkin huomaisit tämän, jos lehtipuuta kasvatettaisiin kitumailla ja siksi todettaisiin sen menestyvän huonosti.
Kun tiedossa on, että kuusi kärsii hoitamattomuudesta ja kuivuudesta ja että männyn sijaan on kuusta istutettu liian kuiville kasvupaikoille, ongelman ratkaisu pitäisi kohdistaa ongelman johdonmukaiseen poistamiseen, eikä syy/seuraussuhteiden vääristelyyn.
Lukijoiden kuviin on tulossa, jos toimitus niin sallii, kuvaa viisivuotiaasta koivikosta. Ei ole pituutta vielä kovin paljon, Puun takaan kuusetkin ovat jo menneet ohi.
