Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
MaalaisSeppo: ”Ainakin minä olen ”kuusi-uskovainen”, eli olen vahvasti sitä mieltä, että pitkässä juoksussa kuusi tuottaa rehevällä maapohjalla paremmin kuin kuusi.”
Eipä tuosta uskovaisemmaksi enää voi tulla…
Kymmenmetrisiä kuusikoita kymmenvuotiaana? Tähän saakka ne ovat tuskin heinikosta erottuneet.
Tarkastuskierroksella kellastumista tosiaan näkyi. Toinen paikka oli koivun lehdet ja toinen paikka kertoi heinäntorjunnan onnistumisesta. Neljävuotias koivikko oli kuitenkin surkein näky. Metsäkeskuksen katselmusta ja päätöstä hirvituhon korvaamisesta odottelen. Ensi keväänä on asiaa taimikauppaan.
”Nythän eletään lähes muuttumattomassa tilassa jossa ei liikahda lehtikään. Ei puun hinta, ei korot, ei tulot palkasta, ei paljon menotkaan. Siihen ainakin Katainen pyrkii.
Mielestäni tämä on yksi tapa ja olen sitä omassani tietysti työtaustastakin ehkä johtuen luontevasti käyttänyt.”En tunne tapaa, jolla yrittäjänä toimit. Varmaa kuitenkin on se, että useimpien investointien kuoletusajat ovat huomattavasti lyhyempiä kuin metsässä. Tällöin korko ei muodostu kovin merkittäväksi osaksi toimintaa. Metsää pitää kuitenkin käsitellä metsän eli ajan ehdoilla.
”En erityisesti perusta vanhoista teorioista. Teen niitä mieluummin itse ja arvostelutan ne sitten teillä jotka uskotte vanhoihin kaavoihin.”
Huomaan, että yrität keksiä pyörää uudestaan monissa asioissa. Itse koitan pyörän keksimisen sijaan ymmärtää, mitä tähän mennessä on saatu selville. Työtä riittää, mutta se on palkitsevaa. Kun pienistä yksityiskohdista alkaa vähitellen kasvaa yhä suurempia kokonaisuuksia ja näkemyksiä, tunne on hieno. Tämä olkoon vastaukseni toisessa ketjussa käsiteltyyn asiaan.
Mainitsemani Metsäekonomian kirja on siitä opettavainen ja suositeltava, että virheellisten käsitysten osoittaminen vääräksi paljastaa valitsemasi käytännön riskialttiuden. Monia teorioita on käytetty pitkään, koska niiden paikkaansa pitävyyttä ei ole tarkistettu. Sen sijaan ainoa oikeaksi todettu kaava on keksitty jo 1800-luvulla. Vanhaa ei siis ole syytä väheksyä siksi, että se on vanha. Sananlaskukin pussillisesta uusia sen jo kertoo.
Eli eron pinta-alaan saat siitä, että ympyrän keskustaa et laske puun kasvatukseen kelpaavaksi paikaksi? Tuolloin tietysti säästyy 500 m2 tilaa metsän puolelta ja ymmärrän väitteesi. Toisaalta oli kääntöpaikka millainen tahansa, saman verran varastotilaa tarvitaan ja aina se on puun kasvatuksesta pois.
Vekslaamisesta tai muusta ei laskuesimerkissäni ollut kyse. En siis yrittänyt osoittaa T-mallin ratkaisua paremmaksi. Tartuin vain väitteeseesi pinta-alasta.
Voitko Jees tehdä yksinkertaisen laskuesimerkin kohta kohdalta? Minä ilmeisesti monen muun lailla en ymmärrä, mitä yrität laskea. En usko, ettetkö osaisi laskea investoinnin arvoa ajan suhteen, joten todennäköisesti yrität jotain muuta.
Minun metsäni kasvavat suunnitelman mukaan n. 8 m3/ha/vuosi. Oletetaan puuston hinnaksi 25 €/m3, joten vuosittain hakattavan puuston arvolla laskettuna tuotto on teoriassa 200 € miinus kulut. Ns. metsätalouden virallinen tulos ilmeisesti lasketaan jotenkin tähän tapaan, mutta investointien kannattavuuteen se ei ota kantaa. Luku kuvaa pikemminkin kassavirtaa kuin kannattavuutta.
Suosittelen lukemaan kirjan Metsäekonomian perusteet. Siellä esitetään perusteellisesti eri tavat laskea asioita. Myös sellaisia, jotka ovat virheellisiä, koska samassa yhteydessä osoitetaan, miksi ne ovat virheellisiä.
Eilen kävin raivaamassa yhtä kuviota. Samalla tarkistin nyt 10 kasvukautta vanhan kuusikon tilaa. Pituutta oli 4,5 m aika tasaisesti.
Se huono puoli kasvumallien tarkastuksessa on, että tilojen hintoihin sillä on nostava vaikutus. Ei siis tarvitse pitää kiirettä päivityksen suhteen.
