Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Syyskuun 2. päivänä on Metsäradion haastattelussa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Tällä viikolla Suomen sahojen Kai Merivuori esitti Hakkaraiselle kysymyksen, kuinka metsissä tuottamattomana makaava puusto, jonka kasvu on suurelta osin saatu kasvuun valtion tukemana, saataisiin isommassa määrin teollisuuden käyttöön kilpailukykyiseen hintaan.
Itse kaipaisin teollisuudelta vastausta siihen, paljonko sillä on valmiuksia puuta ostaa ja mihin hintaan. Sen jälkeen keinoja puun käytön lisäämiseen olisi helpompi haarukoida.
Haastattelu alkaa n. 4 minuutin kohdalta ja päättyy noin 20 minuutin kohdalle:
http://areena.yle.fi/radio
/1966700/#/playVäärinkäsityksiä voi syntyä, kun männyn karsiutumista käsittelevässä keskustelussa toteat seuraavaa: ”Ennen energiapuu-aikaa joutui vielä tekemään perinteistä ensiharvennusta edeltävän ennakkoraivauksen.”
Tuosta voi saada käsityksen, että käyttämäsi menetelmä ei edellytä ennakkoraivausta, mutta näin ei ilmeisesti olekaan.
Jees: ”Myös tuo tukiasiasta suorastaan valehtelu ei oikein kuullosta vastuulliselta ammattimiehen valistukselta. Juuri tuli lisäbudjetissa kemeraa kolme miljoonaa kohdistettavaksi myös nuorten metsien korjuun tukeen. Ennestäänkin se on hyvin kyllä piisannut.”
Tuen tulevaisuudesta voidaan spekuloida loputtomiin. Tällä hetkellä tuen saannissa raja on muistaakseni 2000 rungossa, joten 4000 rungon tiheikkökasvatus ei ole tuen saamisen edellytys. Mutta tuki on edellytys 8-litraisten runkojen kannattavalle korjuulle.
Puun takaa: ”Kysymys ei ole siitä, että sakeus sinällään parantaisi mäntyjen laatua, vaan siitä, että on aina riittävästi valinnanvaraa jättää kaikkein parhaimmat yksilöt kasvamaan.”
Hyvä, että tuokin tuli selvitettyä. Silti minusta edellytykset valikointiin on paremmat 5-6 metristä taimikkoa harvennettaessa, kuin reilut 10 metristä puustoa motolla hakattaessa.
Hiukan nokitan Suorittavan esittämiä lukuja niin tässä kuin edellisessä kommentissanikin. Kun ensiharvennukseen mennään runkoluvulla 2200-2500, 50% on poistettavien joukossa taimikon harvennuksen lisäksi. Tavallisen surkea lähtökohta pitää olla, jos tuo ei riitä.
Jees: ”Heh! Vai aiheuttaa tuhansien runkojen poisto kohtuuttomasti työtä. Aiheuttaa se ainakin kohtuulliset tulot metsänomistajalle. Sehän sitten visiin on huonosti kadehtivalle moton kuljettajalle.
Aina viljaakin puidessa on omistaja tyytyväinen puidessaan runsasta satoa. On vissiin väärä puimari metsissä.”Puun takaan kuvissa olevan energiaharvennukssa (20-25 v) poistettavien runkojen keskimääräinen koko oli n. 8 litraa (4300 – 1450 = 2850 kpl, 35 m3/ha = 8 l/kpl).
Normaalissa, asiallisesti hoidetun kohteen ensiharvennuksessa (n. 30-35 v) poistettavien runkojen keskimääräinen koko on 38 litraa (2500 – 1200 = 1300 kpl, 50 m3/ha = 38 l/kpl).
Olen samaa mieltä siitä, että 1/5-kokoisista rungoista kuutioiden haaliminen aiheuttaa kohtuuttomasti työtä, kun tuo 38 litraakaan ei korjuukustannuksien suhteen mikään tavoitteellinen tilanne ole.
Sadon runsaus on toki oleellista. Minulla ei maanviljelijätaustaa ole, mutta sen verran aiheesta kuitenkin tiedän, että jyvän kokokin on viljelijää kiinnostava seikka. Sitä en kuitenkaan tiedä, miten viljan puinti liittyy metsän kasvatukseen.
Minä kyllä ymmärsin suorittavan kirjoituksista, että runkoluku on taimikon harvennuksen jälkeen eli siis ensiharvennuksessa enintään 2000. Vesakkoa tai muuta tuppaita ei tähän tarvitse sekoittaa, koska hoitamattomuudesta ei ole kyse. Mutta 4000-5000 runkoa täyttää mielestäni silti tiheikkökasvatuksen siinä mielessä, mistä tässä keskustelussa on ollut kyse.
Voitko Suorittava tarkentaa, jos olen ymmärtänyt väärin?
