Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
En muista kysyinko jo, mutta kysyn kuitenkin, sori mahdollinen toisto: Mistä puulajeista muodostuu sekametsä koivikossasi ensiharvennuksen jälkeen?
Glyfosaattikeskustelussa tämä vielä jätevesiasetuksesta: Enestam oli ympäristöministerinä 2003 ja laati 2004 voimaan tulleen jätevesiasetuksen. Ongelma kärjistyi siirtymäaikojen takia vasta vuosia myöhemmin Lehtomäen aikaan. Tuolloin Enestam tosiaan tunnusti, ettei tiennyt mitä aikanaan teki. Lehtomäki oli 2003 ulkomaankauppaministerinä, eikä tuolloin puuttunut millään tavalla jätevesiasetukseen. Vasta myöhemmin ollessaan ympäristöministerinä lievensi jätevesiasetusta.
Tavoite on hyvä, mutta toteutus vaatii joissain tapauksissa kohtuuttomia investointeja hyötyyn nähden. Täytyy kuitenkin muistaa, että maalla on muutakin kuormitusta kuin mummoja, joilta joskus lirahtaa pari tippaa pissaa.
http://www.ymparisto.fi/
default.asp?node=8568&lan=fiJees: ”Kun mennään tämän vuosisadan loppupuolelle tuo voi olla todellisuutta huomattavasti nuoremmalle puustolle.”
Kaikki on mahdollista. Sekin, että kannattavuus paranee nykysuositusten mukaisella metsänhoidolla sen 60% mitä tutkijat ennustivat, kunhan kuusta ei kuivahkolla tai sitä karummalla paikalla yritä kasvattaa. Mitä nyt koivun lehdet kellastuu joinain vuosina kuivuuden takia elokuun alussa kuten vuonna 2006.
Jees: ”Tiedän kyllä että nuo esimerkkini ovat molemmat jo tavallaan menetetyt puut taloudellisesti. Mutta kuusen tappoi muutama itikka mutta koivu ei kuollut salamastakaan.”
Entä sitten? Sehän tässä juuri pointtina on, että molemmat puut olivat jo taloudellisesti menetettyjä. Turha niistä on mitään yrittää päätellä. Laita istutuskuusen viereen energiapöheikön luontaisesti syntynyt hieskoivu tai harmaaleppä ja kokeile, kumpi kasvaa vanhemmaksi ja kummassa on arvokkaampi runko 41-vuotiaana eli silloin, kun sinun uskomustesi mukaan kuuset ovat kuolleet kuivuuteen.
Kommentti Jesselle, vaikka Suorittava ehti väliin.
AC on muutamaan otteeseen syyttänyt minua siitä, etten näe metsää puilta. Nyt kyllä ohjaan nuo syytökset sinun suuntaan.
Vertauskuvallisia ilmiöitä voi metsistä hakea, jos niin haluaa. Talousmetsän näkökulmasta tuossa on kiinnostavaa kuusen kuoleman lisäksi se, milloin kuusi on kuollut ja milloin koivu muuten vain vioittunut. Kumpikaan puista ei varmaan ole ollut ostajia kiinnostava puu enää vuosikymmeniin. Iso koko sen tekee, lisäksi koivu menee energiaksi jo paksujen oksiensa ja todennäköisen lahon takia.
Ja pidithän lyhyttä kiertoaikaahan tärkeänä seikkana ilmastonmuutokseen liittyen. Ei toteudu ihan parhaalla mahdollisella tavalla tässä esimerkissäsi.
Hassua, että juuri sinä mainitset helppouden tässä yhteydessä. Juurihan aitaamisessa asiaa perustelit helppoudella, kun ei tarvitse raivurin kanssa hikoilla.
Minusta tupakointiesimerkki menee pieleen siinä, että glyfosaatin osalta kyseessä on puhdas spekulointi asialla, jonka toteutumisesta ei ole näyttöä. Kemikaalia ei tarvitakaan, jos tuotantoketju on kunnossa, eikä ainakaan minulla ole tietoa siitä, että käyttömäärät olisivat kovin isoja. Tästä saattaa olla aihetta kiittää 70-80-lukujen lentoruiskutusten aikaansaamaa kemiallisen torjunnan mainetta.
Millaisen prosessin harva tai muuten vain valoisan, rehevällä paikalla kasvavan lehtimetsän uudistaminen vaatii, siinä on kiinnostava kysymys.
Oleellista glyfosaatin käytössä on minusta se, millaisen kuormituksen se aiheuttaa taimikon hoidossa. On syytä olettaa, että raportoidut ongelmat perustuvat peltoviljelyyn, jossa käytön luonne ja määrät ovat ihan erilaisia kuin metsässä. Toivottavasti MTT:n tutkimuksesta saadaan ensi vuonna uutta tietoa peltoviljeyn näkökulmasta huolimatta ja toivottavasti Metsälehtikin seuraa tilannetta.
Jees: ”Kumma kyllä eteeni ei ole vielä tullut yhtäkään alaa jossa kuusella olisi päästy helpolla kasvuun. Useissa kohteissa tiedän myös runsaan raivurin vingutuksen lisäksi paikatun epäonnistumisia.
Sanoisin että tunnolliset kasvattajat tuhtaavat ja paikkaavat.
Suurin osa noista on kyllä niitä joissa omistajaa ei ole näkynyt kertaakaan istutuksen jälkeen. Osa myös sellaisia joille metsäpalvelumetsuri tai mhy on käynyt istuttamassa mutta mitään jälkihoitoa ei ole näkynyt.”Jos ensimmäisten vuosien muutama raivauskerta ja mahdollinen täydentäminen riittää määritelmääsi kuusen kasvattamisen vaikeudesta, noinhan asia on. Mutta onneksi syyt epäonnistumisiin luettelit heti perään, joten kuusen kasvattamista harkitseva tietää reunaehdot, jolla homnma pääsääntöisesti onnistuu.
Toisaalta, koivun viljelyvarmuus ei ole kuusta parempi ja onnistunut lopputulos toimenpiteitä vaatii siinäkin. Sinä ajelet 2-3 viikon välein tarkistamaan aitojasi ja kuten edellä tuli laskettua, sama aika siinä menee kuin kuusikon raivaajalla. Eroa on vain hien määrässä, mutta tarvitseeko sitä pelätä.
Kun koivuvaltainen kuvio tulee päätehakkuuseen, mitä puulajia mielestäsi on viisasta kasvattaa seuraavassa sukupolvessa?
Glyfosaattia on palstalla käsitelty ennenkin. Iron on selvästi lukenut samoja artikkeleita, mitä netissä tuli vastaan kun edellisiä kommenttejani kirjoitin.
http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Keskustelut/Aihe/Viestiketju/?topicId=346
http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Keskustelut/Aihe/Viestiketju/?topicId=1226
