Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
6m3: ”Tuo maaperan happamuudesta valittelu mo. kannalta on siis turhaa ruudin haaskausta harakoille.Otetaan kasittelyyn hyonteistuho vaara. Verraten sita Kiinassa esiintyneisiin hyonteistuhoihin lehtikuusi metsissa. Suomessa on vaarana kirjanpainajat. Suomessa tosin ei ole noin laajoja alueita jotka ovat viljelty yhdelle puulajille.Samaten mietityttaa myrskytuhot. Ruotsin etelaosissa ne kohdistuivat pahiten kuusikoihin.”
Jos puusto vaikuttaa terveeltä ja kasvaa hyvin, happamuus tuskin on muodostunut ongelmaksi. Mutta jos puuston on hyvin tiheää, olisi harvennus varmaan ajankohtainen. Sanoit runkojen olevan 20-25 cm suuruusluokkaa. Sopiva harvennus tuo valoa metsään, jolloin aluskasvillisuuskin varmaan hiukan elpyisi.
Harvennettu kuusikko on tuulille arka varsinkin, jos lähtötilanne on ylitiheä puusto. Koivu- tai muu sekoitus ei silti kuusia pystyssä pidä.
Yksilajisessa puustossa tietysti totaalisen hyönteistuhon riski on kovempi kuin sekametsässä. Tuossa vaiheessa kuusikkoon ei kuitenkaan enää saa muita lajeja kasvamaan, joten turha on huolestua mahdollisista uhkakuvista. Yleisesti ottaen meillä kuusen osuus on sodan jälkeisenä aikana vähentynyt, joten en pidä kehitystä tässä suhteessa huolestuttavana. Männyn kasvatusbuumin jälkeen on varaakin kasvattaa kuusta, jos vain terve alusta siihen löytyy.
Laistahan on todettu, että neuvonnan tarve kasvaa käsitelytapojen monipuolistuessa. Nähtäväksi jää, miten siihen osataan vastata ja miten omistajat osaavat asiansa selvittää. Mutta mielestäni vaihtoehtoja ei kehityksen suunnalla ole. Lakia ei pidä laatia sellaiseksi, että vain kaavamainen, osapuolien kannalta yksinkertainen toiminta olisi mahdollista. Ja ainahan perinteinen, Tapion suosituksiin nojaava hoito on olemassa oleva vaihtoehto, jonka mukaan valtaosa jatkossakin toimii. Markkinatalouden riskien hallintaan kuuluu sekin, ettei teetä sellaista käsittelyä, johon ei urakoitsijan osaaminen riitä. Työturvallisuuspuolella tämä on jo sisäistety monin paikoin, koska riittävät varmistukset edellytetään ja riskit unohdetaan. Saa nähdä, miten vastaava ajattelu toteutetaan työn laadun suhteen. Suorittava porras on varsin aktiivisesti tuonut toteuttajan näkökulmaa esiin
6 m3: ”Metsanomistaja itse on tuonut tuon happamoitumise huolen esille. Asia alkoi kiinnostamaan tuolta pohjalta. Miksi siis toimia vastoin omia periaatteitaan? Eiko silloin kannattaisi tukeutua metsankasvatuksessa useampaan puulajiin?”
Itseään vastaan ei pidä toimia. Edellä mainitsinkin suosivani lehtisekoitusta kuusikossa. Mutta kyseisen kuvion osalta on oleellista se, onko maaperä kuusen takia happamoitunut ja jos on, kuinka paljon eli onko asialle tarvetta tehdä jotain. En muista, kerroitko puustosta muuta kuin että se on tiheää kuusikkoa. Monista asioista riippuu, miten sitä kannattaa hoitaa ja mistä asioista kannattaa olla huolissaan. Onko esimerkiksi seuraava toimenpide päätehakkuu vai harvennus.
Kysessä on siis (yli?)tiheä kuusikko rehevällä pohjalla, jossa maaperä pimeyden takia vaikuttaa suht kuolleelta? Ja happamoitumisesta ei ole tietoa, ainoastaan omistajan huoli kuusen happamoittavasta vaikutuksesta?
Olen samoilla linjoilla Puun takaan kanssa. Tuollaisen harventaminen tai päätehakkuu saa maiseman muuttumaan ihan toisenlaiseksi, joten humuksen puutteesta en olisi huolissani. Eri asia on, jos on syytä epäillä jotain ongelmaa puuston kasvun tai terveyden suhteen, mutta sellaista ei tainnut tulla keskustelussa esiin. Eikä silloinkaan humuksen määrään vaikuttaminen ole toimenpidelistalla.
Kuusettumiskeskusteluissa tosiaan välillä mopo karkaa käsistä. Itse ajattelen niin, että terveen kuusikon uudistaminen kuuselle on ihan ok. Oleellista on kuitenkin se, että lehtipuusekoitusta on riittävästi mukana, eikä se pääse pahasti etukasvuiseksi. Lehtipuun osuutta voi harvennusten myötä vähentää, mutta silti puusto säilyy sekametsän luonteisena ja ainakin minun mielestäni huomattavasti puhdasta kuusikkoa terveemmän oloisena. Eikä todennäköisesti tarvitse pohtia happamoitumista tai muita vastaavia asioita.
”Kiitos nimipaiva onnitteluista. Koko kansa juhlii nimipaiviani.”
Ei sitten ollut taaskaan sinun ajokoneesi uusimmassa Metsälehdessä. Ehkä seuraavassa sitten.
Mutta hyvää juhannusta palstalaisille! Viettää sitä sitten juhlien, juopotellen tai töitä tehden. Kahden ensimmäisen mieltämistä synonyymiksi en oikein ymmärrä, kuten en sitäkään, miksi monet haaskaavat kesän kauneimpana aikana olevan pitkän viikonlopun viinan kanssa läträten, mutta enhän minä monta muutakaan asiaa ymmärrä. Kukin tavallaan.
Ei ole uusi asia, että ilmasto on ollut joskus paljon nykyistä lämpimämpi. Mutta kun noita käyriä katselee ja vertaa nykytilaan, kannattaa kiinnittää huomiota mittakaavaan, jolla vuosia kuvataan. Norjan käppyröissäkin mittakaavana oli 1000 vuotta. Ja täällä puhutaan jostain viimeisen 16 vuoden ajanjaksosta.
Se, että joskus on ollut lämmintä, ei siis todista nykyisen ilmastokeskustelun olevan väärillä raiteilla.
Onkohan Kettula vain kesäkäytössä? Marraskuu on ihan hyvä ajankohta, kun luntakaan ei pitäisi vielä olla. Jos on, sitten otetaan sukset mukaan!
Mikäli valtakunnallisten metsäpäivien yhteyteen on suunnitteilla jotain yleistä ohjelmaa, tämän voisi hyvin hoitaa sellaisen yhteydessä. Minusta emme voi edellyttää, että MTK räätälöi muutamalle Metsälehden palstan keskustelijalle oman tapahtuman.
