Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset

Metla kertoo, että myyrätuhoja voi vähentää karkoteaineilla.

”Karkotteiden käyttö on suositeltavaa istutuksen jälkeisenä toimenpiteenä. Karkotteet eivät ole myrkkyjä vaan niiden teho perustuu pahaan makuun ja hajuun. Jos kesäsyöntiä on odotettavissa, voidaan taimien tyvet käsitellä karkotteella jo alkukesästä. Heinäkuun lopulta lähtien karkotetta voidaan käyttää koko taimelle, mikä on tarpeen ennen talvea. Alkukesästä tehtävä torjunta-ainekäsittely koko taimelle voi aiheuttaa vaurioita vastaistutettuille taimille.

Karkotteen voi levittää taimiin esim. taskutusruiskulla, reppuruiskulla, maalisutilla tai kumihansikkaalla, jonka päälle on vedetty villalapanen tai hansikkaalla, johon on kiinnitetty vaahtomuovin palanen.”

http://www.metla.fi/metinfo/
metsienterveys/lajit_
kansi/miagre-n.htm

Mutta onko tällaisia aineita olemassa? Googlella löysin vain jonkun puutarhakäyttöön tarkoitetun tuotteen, jota ei käytännössä voi metsässä hyödyntää.

http://www.rakentaja.fi/
artikkelit/8458/torju_myyrat
_luonnonmukaisesti.htm

Yllättäen tuoreessa myyräennusteessa mainiaan karkoteasineiden yhteydessä hirvikarkote:

”Metsämyyrätuhojen torjuminen on haastavaa, mutta pahimmilla riskialueilla toimiin kannattaa ryhtyä esimerkiksi loukkupyynneillä tai karkoteaineita käyttämällä. Hirvien karkottamiseen käytetyt latvoihin sumutettavat aineet ovat hillinneet myös metsämyyrien syöntihaluja.”

http://www.metla.fi/tiedotteet/20
13/2013-06-05-myyratiedote.htm

Onko Trico siis ainoa käyttökelpoinen aine ja toimiiko se muille kuin metsämyyrille?

Mhy Päijät-Hämeen jäsenlehti 2/2012: ”Kun romuista koottu prototyyppi toimi ja se sai Työtehoseuran testissäkin kehuja parhaana tähän asti kokeilluista heinäämisen työvälineistä, niin se innosti Tauno Holappaa kehittämään työvälinettään eteenpäin.”

Työtehoseuran sivuilla ei ollut mainintaa tällaisesta testistä, joten mistä mahtaa olla kyse?

Vaikka Jessen kanssa olenkin eri mieltä siitä, millaisen hoitoketjun päätteeksi energiahakkuu tehdään, yhdestä asiasta olen liki samaa mieltä. Siitä, jossa vastaus aloittajan kysymykseen tuli, vaikkei numeroita näkyvissä ollutkaan:

”Suht sama se kuutiohinta on kuin kuidullekkin. Oli pystyyn tai vaakaan. Mutta saanto vain on ainakin omissani sen verran e-puulle parempi ettei kuidun hinta edes enää pysty kilpailemaan kokohehtaarituotoksella.”

En ole käynyt katsomassa, kun ukkonen eilen illalla tästä ylitse meni. Sade- ja ukkostutkan mukaan tilanne oli huolestuttava, kun täällä suunnalla tuli vain pienialaisia sadekuuroja, mutta salamointia oli isommalla alueella.

Toisaalta oikeuteen päätyy tapauksia, jossa syytetty on toiminut ainakin moraalisesti väärin, mutta näytön puutteessa, asian tulkinnanvaraisuuden tai lainsäädännön omituisuuden takia todetaan syyttömäksi.

Metsään sovellettuna kyseessä voisi olla kelvotonta jälkeä tehnyt metsuri tai konekuski. Jälkeä katsellessa helposti tulee annettua työn tekijälle tuomio, vaikka syyllinen voi olla työn teettäjä tai konsultti. Mitä on sovittu, millaiset ohjeet työn toteuttamisesta on annettu tai onko käytettävä menetelmä sopiva kohteeseen. Onko käsketty hakata liian harvaksi, komennetaanko moto raivaamattomaan puskaan, onko rajat merkattu väärin tai teetetäänkö ojitusmätästystä kuivalla kankaalla jne.

Käytännössä kaikkia osapuolia epäillään, kunnes tilanne tutkinnan myötä toivottavasti selkiää. Itse ajoin aikanaan kolarin, kun vastaantulija kääntyi suoraan eteeni. Koska tämä ei myöntänyt syyllisyyttä (väitti minun ajaneen huomattavaa ylinopeutta), tarvittiin poliisit paikalle. Aikanaan tuli kutsu kuulusteluihin, jossa olin epäiltynä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Tapaus oli helppo, koska jarrutusjäljet oli näkyvissä, kyseessä suorahko tieosuus ja minun kertomukseni linjassa todisteiden kanssa. Mutta silti olin tuon parin kuukauden ajan epäiltynä syyllisyydestä kolariin.