Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Täytyypä katsoa seuraavalla kirjastoreissulla, josko tuo poikkeuksellisen tasokas Kanava-lehti löytyisi sieltä. Antonin juttujen perusteella sisältö vastaa sitä samaa, jota minulle on jo peruskolussa opetettu. Ei sillä, etteikö se asiaa olisi, mutta onko 80-luvun peruskoulun biologian ja ympäristöopin opetusohjelma tuollaisen hehkuttamisen arvoista.
Viikonloppuna jo pelkkä kuumuus saattoi aiheuttaa oireita.
Itse käytän pitkähihaista ja korkeakauluksista puseroa helteelläkin. Urheilukaupasta löytyy esim. juoksulenkeille tarkoitettua ohuesta, mutta suht tiiviistä kankaasta tehtyjä pukuja. Toimii tosi hyvin metsässä, kun valitsee vaalean värin, jota aurinko ei kuumenna. Lisäksi ei haittaa, vaikka vaatteet ovat hiestä märkänä. Hyttysmyrkkyä vielä vaatteisiin. Lapsille tarkoitettu tavarakin (esim. OFF Kids Aloe vera) toimii hyvin ja pitäisi olla vähemmän haitallista, kun ihollekin sitä kuitenkin tulee laitettua.
Taannoisessa makasiinissa eräs metsäpalveluyrittäjä sanoi suosivansa suunnitusvaatteita. Itse en pidä niitä kuuman kelin vaatteina, koska kangas on liian harvaa ja kaula-aukko avara. Sateella tilanne on toinen. Mutta hänellä onkin työtahti aivan eri luokkaa kuin minulla, joten suoraa vertailua ei voi tehdä.
Sekoitit pari asiaa. Lehtipuulle uudistamisessa ei ole mitään vikaa. Eikä kassavirran hitaus tarkoita kallista harrastusta. Tietysti sidotun pääoman määrä kasvaa, mutta sehän on muutenkin tavoitteena useimmilla kun puustopääomaa pyritään kasvattamaan.
Me taidetaan olla suunnilleen samanikäisiä. Jos tavoiteena on päätehakata nyt uudistettava koivikko, en kyllä valitsisi tiheikkökasvatusta menetelmäksi. Vaikka toisaalta, voihan sopivasti metsätöitä tekemällä hyvinkin elää satavuotiaaksi. Viime viikonloppunakin paino putosi 2-3 kg, vaikka nestettä meni 4-5 litraa/päivä.
Minä taas hyväksyn sen, että tuloja tulee aikanaan. Ja vaikka keskimääräistä omistajaa olenkin 20 vuotta nuorempi, kaikilta kuvioilta ei ehkä tule koskaan. Tärkeämpää kuin kassavirran jatkuvuus on toiminnan kannattavuus. Jatkuvuutta koitan parantaa hehtaareilla, mutta näin palkansaajana silläkin saralla on aikaa kiiruhtaa hitaasti. Velan määrän kun pidän kurissa, vastoin vallitsevaa nuorisomuotia.
Minusta on hienoa, että pörssimaailman kvartaalimeininki ei ole metsässä vielä yleistynyt.
Vaikka omistaja ei uudistamaansa 50 ha aluetta saisikaan hakata, sijoitetun pääoman ja kuvion arvon kehityksen kannalta ratkaisu oli varmasti hyvä. Tilannetta ei kannata pilata kasvattamalla sitä liian tiheänä ja sitten ajattaa motoa vioittamaan nuorta puustoa tilanteessa, jossa alusta alkaen itse saa metsää suunnitelmallisesti hoitaa.
Aloittajan kysymyksestä on tehty väitöskirja:
http://www.metla.fi/tiedotteet/
2005/2005-09-16-helenius.htmVaille vastausta jää vielä se, miten alkukesän kuivuus vaikuttaa eli poikkeaako taimen käytös veden suhteen jotenkin kasvukauden eri vaiheissa.
Hellekestävyys selviää parin viikon aikana. 10 päivän ennusteessa on vain yksi sadepäivä. Vielä pari päivää sitten piti tämän viikon lopulla sataa useampana päivänä, vaan tänä aamuna peruttiin tämänkin päivän sateet. Toivottavasti keskiviikoksi luvattu edes tulee, koska istutuksista alkaa kohta huoli olla.
Kuka tällaiset ajoissa tietää, voi siirtää istutukset syksyyn ja toivoa, että routa ei paakkuja vioita. Mutta vähissä taitaa olla ne, jotka etukäteen asioiden kulun tietää.
Huikeaa on se, että lumikartan mukaan Enontekiöltä suli viimeiset lumet viikko sitten, nyt Lapissa on 30 asteen helle.
Linkittämässäni artikkelissakin todetaan, ettei laho vielä ensiharvennusvaiheessa ole paha. Tilanne päätehakkuuvaiheessa on se, että alkuperäisen lahon määrä on n. 1,5-kertainen. Siksi ruotsalaisella tiedolla ei oikein hoidon linjauksia voi päättää.
Ja vaikka jossain laho ei jostain syystä siirtyisikään uuteen sukupolveen aiempaa isommassa määrin, on riski siihen liian iso. Voihan tilanne olla selkeästi edellistä sukupolvea pahempikin.Lehdessä on kuitenkin paljon hyviä artikkeleita, joiden tieto ei vanhene. Olisi hienoa, jos vuoden viimeiseen lehteen saisi tehtyä koko vuoden sisällysluettelon tärkeimmistä jutuista. Lehtiarkisto olisi huomattavasti nykyistä käyttökelpoisempi.
