Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Paitsi jos poistaa kannot. En usko että juurikääpäkohteessa tarvitsee noudattaa suositusta osan kannoista jättämisestä.”
Niin, kokeessa haudatuista juurenkappaleista juurikäävästä hävisi yli puolet 5-6 vuodessa. Tällä tavalla ajateltuna 20 vuotta voisi olla turvallinen, ehkä lyhyempikin aika. Järeät puuosathan aikaansaavat ongelman pitkäkestoisuuden.
Pitää siis saada mahtava vesakko (ei pelkästään heinikko) aikaiseksi, joka Jessen ajatuksia soveltaen korjataan 15-20 vuotiaana energiaksi. Toistaiseksi lyhytkiertoviljelyä ei ole saatu laskelmissa kannattavaksi, mutta niissä todennäköisesti on ollut nykyistä alempi kantohinta. Kuutiomäärän maksimointi (taimikon harvennus optimaaliseen runkolukuun) tuota pohjaa vasten ei varmaan ole ongelma. Ja jos laskelmassa ottaa huomioon tappion, joka syntyisi kuusen lahoamisesta ilman välivaiheen tervehdyttävää vaikutusta, saattaisi kokonaisuus jäädä plussalle. Vaan taas täytyy muistaa, mihin tähdätään ja mikä on kohtuullista. Koko sirkuksen voisi välttää istuttamalla vallitsevien suositusten mukaisesti koivua, ellei eräs pikku reunaehto sitä käytännössä estäisi. Samalla vältettäisiin massiivisen vesakoitumisen ja heinittymisen aiheuttamat ongelmat 15-20 vuotiaan puuston päätehakkuun jälkeen taimikon perustamisessa. Ylipäätään vältettäisiin työlään taimivaiheen toistuminen lyhyin väliajoin. Ympäristöihmisetkin tykkäisivät, jos avohakkuuta ei 20 vuoden välein tarvitsisi tehdä. Eli huono ajatus on siis tuo 20 vuoden kiertoaika.
Palstojen hintojen nousu voi myös olla haitta, jos on korkean hinnan tilasta maksanut. Aika moni on, koska tilakauppa edelleen pyörii.
Marjojen ja sienten poimimista on minun vaikea käsittä metsänomistajan saamaksi hyödyksi. Jokamiehenoikeudet takaa sen, että maata ei tarvitse omistaa. Enkä minä ole kertaakaan omasta metsästäni marjoja tai sieniä kerännyt. Sama pätee maisemaan. En minä metsääni maiseman takia hoida, enkä halua, että tuollaisessa asiassa rahaa tulevaisuudessa alettaisiin liikutella. Suomen talous ei pyöri sillä, että alamme maksaa maisemasta. Metsästyksenkin laita on jotain sen suuntaista, mitä mehänpoika sanoi. Itse en metsästystä harrasta, mutta riistahallinnon toiminta tuottaa tällä hetkellä pelkkää haittaa muille paitsi metsästäjille.
Toivon, että hiilikauppaa ei metsillä aleta käydä. Se edellyttäisi jatkuvaa puustopääoman kasvua, mikä ei hoidetuilla tiloilla ole realistinen ajatus. On ok, jos valtio voi sillä kiintiöitään kompensoida, mutta tilatasolla kauppa synnyttäisi todennäköisesti enemmän byrokratiaa kuin hyötyä.
Eli vaikka miten asiaa penkoo, ei puuntuotannon (puukauppa + polttopuut) lisäksi oikein merkittäviä taloudellisia seikkoja jää. Yksi on tietysti pääoman suht turvallinen säilytys, kun arvopapereiden päälle en oikein ymmärrä. Toki metsän hoito on myös mielekästä, joten henkinen puoli tulee sillä tavalla huomioitua. Onhan erään sananlaskun mukaan elämässä tärkeintä puutarhan hoito, vaikkei sekään ole kovin tärkeätä.
Iron: ”Mitäpä olet veliseni mieltä,olisiko se lainkaan soveliasta jos pyyrän aina yhtä ihanaa Annelia lavatansseihin.”
Minulta ei kysytty, mutta ilolla huomaan, että viestiketjut Metsurille morsian ja Metsätyttönen herättivät ajatuksia.
Hyvä Iron! Pidän peukkuja niin mottikisan kuin tanssienkin suhteen, vaikka en paikalle saavukaan. Tosin lavalle voi mennä yksinkin, siellä haettavia rivissä riittää.
En ole kokeillut, enkä edes kuullut koko laitteesta. Googlella löytyy juttu mm. havainnollinen mhy:n lehdestä.
Hienoa, että tuotekehittelyä harrastetaan. Perisuomalaiseen tapaan kuitenkin epäilen tuon laitteen toimivuutta, koska työntöliike on raskaampi kuin vetävä. Lisäksi terän rakenne näyttää tukevalta eli painavalta, mikä korostaa työntöliikkeen kuormitusta. Terän pitää olla melkoisen hyvä, jotta pehmeät heinät työntämällä katkeaa. Mutta jos jostain käsiin tuollaisen saan, mielelläni kokeilen ennen lopullisen tuomion antamista.
Hesarin juttu taitaa perustua tähän:
http://www.oulu.fi/yliopisto
/uutiset/2013/05/v%C3%A4
it%C3%B6s-suomen-ja-
ven%C3%A4j%C3%A4n-
susien-geenit-eiv%C3%A4
t-en%C3%A4%C3%A4-vaihduMetsäalan tutkimus ei ihan heti vanhene, ovathan 100 vuotiaatkin tiedot yhä käyttökelpoisia. Siksi on surullista, jos tehty työ menee osittain hukkaan. Tutkijoilla varmaan on keinot, jolla olemassa oleva tieto löytyy, mutta muilla mahdollisuudet tähän ovat heikommat. Tosin kun juurikäävästäkin on yli 2000 julkaisua, väkisinkin herää epäilys, onko usein julkisin varoin tehty työ varmasti tehokasta, vai onko pyörä keksitty jo useampaan otteeseen uudestaan. Käsittääkseni sinä olet alan ammattilainen, tai ainakin saanut alan koulutuksen. Silti mielestäsi perintötekijät ovat ympäristötekijöitä merkittävämpi asia puun laadun määräytymisessä, vaikka tutkimus on päinvastaista mieltä. Eli olemassa oleva ja edelleen ajankohtainen tieto ei ole tavoittanut sinua.
Se mitä tutkitaan tulevaisuudessa on sitten kokonaan eri asia. Siihen en osaa ottaa kantaa, kun en tiedä, mitä kaikkea tähän saakka on tutkittu tai mitä tällä hetkellä tutkitaan. Tiedätkö sinä?
