Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Niinhän asia on, että metsänhoidossa perusperiaatteet ovat olleet tiedossa pitempään kuin miesmuisti yltää. Puutavaran käyttökohteet sen sijaan vaihtelee ja se ilmeisen herkästi sekoittaa ajatukset metsän hoidon suhteen.
Sama se on kuin vaikka rakentamisessa. Erilaisia muoteja tulee ja menee. Milloin jätetään räystäät pois, milloin sokkeli ja milloin suositaan muita villityksiä. Kuitenkaan kosteus, lämpö ja muut luonnonilmiöt ei muodista piittaa, vaan kulkevat samoja polkuja kuin ovat maailman alusta asti kulkeneet. Tämä on ihmisen syytä muistaa.
Googlen kuvahaku tarjoaa mm. tällaista hakusanalla istutuskanki:
https://www.finna.fi/
Record/lusto.M011-80236Puun takaa: ”Puun oksaisuus ja muukin laatu johtuu enemmänkin perintötekijöistä kuin ympäristötekijöistä.
Tämän voi jokainen todeta käymällä esim. energiapuu- tai ensiharvennusta odottavassa männiköstä tai koivikosta.
Samoissa kasvuolosuhteissa on vierekkäin täysiä räkäpuita ja laadultaan jopa huippuyksilöitä.”Vihdoin löysin yhden artikkelin aiheesta. Matti Haapanen Metlasta on perehtynyt aiheeseen. Vuodelta 2008 peräisin olevassa julkaisussa ”Alkuperän ja metsänjalostuksen merkitys puuntuotokselle” käsitellään asiaa. Tuota en netistä löydä, mutta Haapanen on kirjoittanut artikkelin kirjaan Tuottava metsänkasvatus, jossa todetaan mm. näin:
”Puiden välisistä eroista 10-40% johtuu perintötekijöistä. Ympäristötekijöt aiheuttavat siis valtaosan puuyksilöiden välisistä eroista.”
En tiedä, kuinka asiaa on tutkittu, mutta myöskään en pysty luonnossa katselemalla sanomaan ympäristö- ja perintötekijöiden merkitystä kussakin rungossa. Jokaisella puullahan on oma perimänsä, joten siksi ääritapauksissa vierekkäin voi olla räkäpuita ja huippuyksilöitä samoissa kasvuolosuhteissa.
”Gla tarkoittanee Nesteen Kajaanin varmuusvaraston pumppaamista Oulujärven vesistöön.”
En, vaan tätä:
”Turun öljypäästö on mitä todennäköisimmin peräisin Fortumin Naantalin öljynjalostamolta. Öljynäytteiden tarkempi analysointi osoitti Ruissalon rantoja lianneen öljyn olevan samaa kuin Fortumista otetut näytteet. Fortum on aiemmin kiistänyt päästön olevan peräisin Naantalin jalostamolta. Mereen päässyt öljy ehti saastuttaa mm. Ruissalon saaren rantaa noin kuuden kilometrin pituudelta. Rantojen puhdistus on ollut käynnissä viime lauantaista lähtien.”
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa
/1073832563/Turun+oljypaasto
+peraisin+FortumistaAikanaan oli juttua ympäristöpoliiseista. Mitä mahtaa asialle kuulua, kun tuossa keskustelussa se nähtiin kahtiajaon syvenemisenä.
Metsalehti/Keskustelut/
Aihe/Viestiketju/?topicId=260Talvivaarasta sen verran, että tuon tason toiminnassa kipsisakka-altaan vuoto on minusta yhtä tahallinen asia kuin Teknoksen juttu. Allasta ei ole tehty nykyistä tarkoitusta varten, lisäksi reunoja on korotettu kun tilavuutta tarvittiin lisää. Altaan rakenne on kuitenkin niin heppoinen, että kovin paljon ei tarvitse tiivisrakenteiden parissa olla ollut toimia, että tuloksen olisi voinut ennustaa.
Mutta eipä kovin laajat joukot Suomessa mitään toimintaa onnettomuusriskiin vedoten halua kieltää, ehkä vain ydinvoima poikkeksena. Yksittäisiä hankkeita tietysti ei haluta naapuriin tai joihinkin luontoarvoiltaan merkittävien kohteiden läheisyyteen. Yleisesti ottaen kuitenkin kyse on siitä, että halutaan saada riittävä varmuus siitä, että toiminta ei aiheuta vahinkoa ympäristölle. Siksi maalin valmistusta ei varmaan kukaan ole kieltämässä, mutta usein tällaisista tapauksista seuraa varojärjestelmien vaatimusten tiukkenemista yms. asioita. Hyvä esimerkki oli Nokian vesionnettomuus. Kun syy selvisi, jokainen vesilaitos tarkastettiin ja laittomat venttiilit poistettiin.
”Viimeisessä Metsälehti Makasiinissa Mikko Riikilä antoi mielestäni turhan yksioikoisen ohjeen ohjeen kuusen istutuspaikan käsittelystä.”
Taannoin eräässä kommentissa sekoitin pari nimeä, jotka Riikilä oikaisi, joten vastavuoroisesti totean, että artikkelin on kirjoittanut Hannu Jauhiainen MG:n metsänhoitopäällikkö Juho Rantalan haastatelun perusteella. Jutun kuvt on Riikilän.
Itsekin olen samaa mieltä siitä, että yhtä ainoaa oikeaa tapaa ei ole. Pääsääntöisesti mätästämällä, mutta tarpeen vaatiessa voi soveltaa. Ja Kärkkäinenhän suosii äestystä, johon hänellä on omat perustelunsa. Tutkimustulokset muokkaustavan vaikutuksesta menee ristiin. Lisäksi tutkimuksissa luultavasti ei ole huomioitu Kärkkäisen näkökulmaa.
Eli runkoluku n. 4000, josta osa alikasvoskuusta ja joka ei ole vielä korjuukelpoisia edes energiahakkuussa. 30 mottia pitäisi kertyä päällä olevasta koivikosta. Joudut siis ottamaan liki kaikki koivut päältä pois ja motokuskin työtä ilahduttaa noin 1-2 metrin näkemän tarjoava alikasvos.
Jos nyt oikein ymmärsin, niin tuohan on metsänhoidon irvikuva, jossa onnistumisen todennäköisyys lähentelee nollaa.
Juju taitaakin olla siinä, että Teknos ei edes yrittänyt kiistää asiaa, vaan myönsi sen ja lupasi osallistua mm. kalakannan elvyttämiseen. Vahinko mikä vahinko, turha siitä enempää on elämöidä, kun poliisikin aloittaa rikostutkinnan.
Tilanne on erilainen esim. Talvivaarassa, jossa kiistetään niin pitkään kuin mahdollista haitan aiheutuminen. Ja eikös eräällä valtiollisella öljyalan toimijallakin jokin vuosi siten hiukan lirahtanut. Ensin kiistettiin, jotta saatiin pahin sotku siivouttua ja vasta kun labrassa tutkitut näytteet paljastivat öljyn alkuperän, vahinko myönnettiin. Ja jos Teknoksen tilannetta verrataan tämän ketjun ensimmäiseen aiheeseen eli turkistarhaukseen, ovat ne ihan erilaisia tapauksia. turkistarhaus on laillinen elinkeino, liuottinen pääsy luontoon onnettomuus.
Minuakin ilahduttaa 80 litraiset, hyvässä kasvussa olevat koivut. Viiden vuoden päästä on 4000 rungon korjuu ajankohtainen. Tukkia ei Antonia lukuunottamatta kukaan taimesta ole suoraan saanut. Sikäli en ihan allekirjoita Ketolan kommenttia tuolta osin. Mutta Harjavallan lumput ovat 15 litraisia, joista saa saman verran kuin tyhjistä pulloista. Kyllä meilläkin pullot palautetaan kauppareissulla. Lapsille siitä on suurta iloa, kun saa laittaa pullot koneeseen ja kuitata rahat kassalta. Ja keräähän joku pulloja ihan ammatikseenkin. Ympäristö kiittää, kun raaka-aineet saadaan käyttöön. Sama kai se on metsässäkin. Kunhan asiat tulee hoidettua.
