Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Hassin blogi:
http://www.satuhassi.ne
t/2013/epn-ymp%C3%
A4rist%C3%B6valiokunta
-panee-rajat-ruoan-
polttamiselle-autoissa/”Valiokunta katsoo, että myös niille metsille, joista metsäpohjaiset biopolttoaineet tuotetaan, pitää laatia kestävyyskriteerit, jotta metsäpohjaista biopolttoainetta ei tuoteta luonnon monimuotoisuuden kustannuksella. Mutta kukin jäsenmaa laatii kestävyyskriteerit itse. “Bryssel” ei siis tule määräilemään Suomen metsänhoitoa biopolttoainelainsäädännön kautta.”
Jos tuossa on koko totuus, on MTK:n huoli aiheetonta. Jotenkin vain en siihen usko, joten asian tarkempaa käsittelyä julkisuudessa kaipaan. Olisihan järjetöntä laatia eu-tason määräys siitä, että jokainen itse saa tehdä kuten haluaa. Taatusti eu asettaa raamit kriteereille, raportoinnille ja muille asiaan vaikuttaville tekijöille, joten tyhjän pyöritystä Hassi haluaa järjestää.
Minusta noihin kuvioihin ei pidä suhtautua vähätellen:
”Pelottavaa on, että suomalainen meppi Satu Hassi hehkuttaa blogissaan EU-parlamentin ympäristövaliokunnan kantaa, joka toteutuessaan saattaisi olla tyrmäävä isku toisen sukupolven biopolttoaineiden puupohjaiselle kehitykselle, Tiirola sanoi.”
http://www.mtk.fi/ajan
kohtaista/tiedotteet/
tiedotteet_2013/heinakuu
/fi_FI/tiirola_EU_biomassan
_kestavyyskriteeri/Tämän aiheen myötä muistamme, kuinka ajankohtainen asia MTK:n toiminta meillä on. Ja Hassille voisi keksiä jonkin kehityspäällikön eläkeviran jostain Joensuun yliopiston kellarista, jottei enempää vahinkoa suomalaisille tekisi.
”Ilvekset aiheuttavat eniten haittaa metsästäjille, kun ne verottavat pieniä hirvieläimiä. Metsästys vaikeutuu ja saaliit pienenevät. Esimerkiksi kauriinmetsästys on jouduttu paikoin lopettamaan, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi sanoo.”
Enpä ihan heti tuotakaan perustetta ilvesten metsästykseen olisi uskonut todeksi. Alkaa suorittavan portaan huoli metsästysporukoiden riittävyydestä saada uutta ulottuvuutta, kun resursseja ei saa jakaa ilvesten kanssa.
Toisaalta kun lokkejakaan ei saa häätää ilman raskaan byrokratiakoneiston pyörittämistä, kaikki on suomalaisen järjestelmän toimesta mahdollista. Kai meillä sitten on tällaiseen leikkiin varaa.
http://yle.fi/uutiset/lokeista
_halutaan_eroon_kalajoella
/6733749En ole kuullut, mutta keinonahasta tms. materiaalista ei luulisi olevan ylivoimaista ommella kuljetuspussia tyyliin suksipussi. Tiiveyden lumesta sulavaa vetta, bensaa, tai muuta valumaa varten voisi hoitaa vaikka jollain sopivalla imeytysaineella, jonka voi nostaa kuljetuksen jälkeen kuivumaan. Tai sitten ommella pussin sisälle jokin matto kiinni, joka kuivuu kun vetoketjun jättää kokonaan auki.
Kiinalaisella kotikoneella voi ompelu olla tuskallista tukevan kankaan kanssa, mutta jos kotona joku harrastaa käsitöitä, ei tällaisen käyttämän koneen potku pitäsi loppua kesken. Ja ainahan on vaihtoehtona teettää ompelijalla. Noin yksinkertainen tekele ei pitäisi paljon maksaa.
Ja kun ideariihi laitetaan käyntiin, saattaa sopivan kokoisia pusseja löytyä valmiina esim. lumilautailijoilta tai jonkun muun harrastuksen parista. Pieni nettisurffailu urheiluliikkeiden sivuilla voisi tuottaa lisää ajatuksia.
Ylen Annika Rantanen: ”Saaliin arvolla mitattuna hirvieläimet ovat maamme tärkeimpiä riistaeläimiä. Hirvieläinten metsästyksellä ennaltaehkäistään myös niiden aiheuttamia vahinkoja.”
Olisi kirjoittanut samalla, että hirvieläimet ovat maamme tärkeimpiä riistaeläimiä myös aiheutuneiden vahinkojen määrässä mitattuna ja että kanta pitäisi metsästyslain 26§ mukaan määritellä sellaiseksi, että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.
Kenellekään ei ollut uusi asia, että tavoiteltaessa hyvää laatua, mäntyä pitää kasvattaa nuoruusvuodet tiuhassa. Mutta yllätys oli minulle, että kun sinun tavoitteena on saada kassavirtaan vauhtia, sovellat laatukasvatuksen mukaisia menetelmiä tavalla, joka suurella todennäköisyydella aiheuttaa ongelmia jäljelle jäävälle puustolle korjuuvaurioiden muodossa.
Mitä Metla sanoo koivun ja kuusen kasvattamisesta?
Riistavahinkolaki koskee pääsääntöisesti vain yksityisten omistamia metsiä. Vuoden 2011 tilanteen mukaan talousmetsistämme 52% oli yksityisten omistamia. Lisäksi riistavahinkolaki käsittelee pääsääntöisesti syntyneiden tuhojen korvaamista. Tuhojen torjuntaa käsittelee kaksi asiaa. Toinen on omistajalle asetettu velvollisuus vahinkojen korvauskelpoisuuden säilyttämiseksi pyrkiä omatoimisesti estämään vahingon syntyminen tai sen laajentuminen. Toinen on maininta siitä, että Maa- ja metsätalousministeriö voi myöntää avustusta hirvivahinkojen ehkäisemiseen talousarviossa osoitettujen määrärahojen rajoissa. Avustusta voidaan myöntää materiaalien hankintaan, tutkimukseen ja kehitystyöhön siltä osin kuin niiden tavoitteena on vahinkojen ehkäiseminen.
Torjuntatyö ei siis ole avustuksen piirissä. Jessen esimerkeistä tiedämme, että aidat vaativat rakentamisen lisäksi n. 2-3 viikon välein tehtäviä tarkastuskäyntejä. Pelkästään matkakustannukset muodostuvat huikeiksi, koska taimikon kehittyminen hirvituhojen ulottumattomiin kestää useita vuosia. Samasta syystä aitojen ylläpitoon kuluu huomattava määrä aikaa.
Valtio myös avustaa hirvikarkoitteen hankintaa. Karkoite ei siis ole käyttäjälle ilmaista puhumattakaan sen levityksestä. Lisäksi markkinoilla on yksi toimivaksi todettu karkoite, sekin vain männylle tarkoitettu. Tällaisissa tapauksissa emme edes tiedä, mikä tuen vaikutus on. Vaarana on, että tukirahat valuvat suoraan ulkomaiselle valmistajalle ja/tai tuotteen jälleenmyyjille, ei kotimaassa toimiville käyttäjille.
Yhteenvetona totean, että mielestäni riistavahinkolain vaikutus hirvituhojen torjuntaan suomalaisia talousmetsiä ajatellen on minimaalinen ja hirvituhojen torjunta sivuutettu metsätuholaissa perustettomasti. Metsänomistajien edunvalvoja MTK (Anssi Kainulainen) on kuitenkin allekirjoittanut perusteen. Minusta meillä on oikeus kysyä, miksi näin on tapahtunut. Onko riistavahinkolakia kenties tarkoitus päivittää lähiaikoina ja saattaa se hirvituhojen osalta tämän päivän vaatimusten tasalle vai onko tarkoitus jatkaa metsästäjiä suosivaa hirvipolitiikkaa puuntuotannon kustannuksella ja samalla pyörittää turhaa byrokratiaa ja jakaa näennäisiä lausuntoja.
Hirvituhojen korvaamiseen liittyy myös metsätuholain uudistus. Lakiehdotuksen 1§ perusteluissa todetaan mm. seuraavaa:
”1 §. Lain tarkoitus ja soveltamisala.
Ehdotetussa 1 §:ssä säädettäisiin metsätuholain soveltamisalasta. Pykälän 1 momentin mukaan lain tarkoituksena olisi metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. Ehdotettu laki metsätuhojen torjunnasta on valmisteltu suojaamaan talousmetsien puuston terveyttä ja edistämään kestävää metsätaloutta. Metsätuhojen ennaltaehkäisy ja leviämisen estäminen ovat keskeisiä keinoja metsien hyvän terveydentilan ylläpitämisessä. Metsätuhojen torjunnan kannalta tuhot ovat varsin erilaisia.
…
Laki ei myöskään koskisi hirvieläinten aiheuttamien tuhojen torjuntaa tai niihin liittyviä korvauksia, koska niistä säädetään riistavahinkolaissa (105/2009). Tämä käy myös välillisesti ilmi laissa tarkoitettuja määritelmiä koskevasta 2 §:stä, jossa metsätuholla tarkoitettaisiin hyönteisten, muiden selkärangattomien eliöiden, sienten, bakteerien ja virusten metsässä kasvaville puille aiheuttamia sellaisia tauteja ja puiden kasvun heikkenemistä, joista aiheutuu taloudellista vahinkoa.”
