Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Fossiilinen polttoaine ei ole kestävä ratkaisu, vaikka uusia esiintymiä löytyisikin. Siksi en usko noiden mahdollisuuksien kehityksen suuntaa muuttavan.
Motti-ohjelmalla laskettuna erot jäävät pienemmäksi kuin luulisi. Tosin motin kasvumallit edustavat jonkinlaista keskimääräisyyttä, eikä siis liene kovin luotettava tämän tyyppisissä laskelmissa. Hyvin hoidettu metsä kasvaa paremmin kuin motti ennustaa ja veikkaan huonosti hoidetun metsän kasvavan huonommin kuin motti ennustaa.
Otin kuitenkin lähtökohdaksi mustikkatyypin kankaan, jossa muokattuun ja raivattuun aukkoon istutetaan 1800 kuusta. Entuudestaan oli 5 kpl 20 metrisiä rauduksia jättöpuina. Ohjelma kasvattaa sitä Tapion suositusten mukaan tai sitten omalla ohjelmalla. Kun vertailukohdaksi otin Tapion ja jota pyrin matkimaan hoitamattomalla kasvatuksella (ainoa taimikon hoito 15 vuoden / 5 metrin valtapituudessa) tulokset olivat seuraavat:
Tapio
EH 40 v, tukkia 14 m3, kuitua 52 m3
2. H 53 v, tukkia 46 m3, kuitua 44 m4
Pääteh. 69 v, tukkia 259 m3, kuitua 59 m3
Yhteensä tukkia 319 m3 ja kuitua 155 m3.Oma kasvatus
Taimikon harvennus 15 v (n. 14000 kpl)
EH 39 v, tukkia 5 m3, kuitua 42 m3
2. H 54 v, tukkia 54 m3, kuitua 64 m3
Pääteh. 69 v, tukkia 244 m3, kuitua 59 m3
Yhteensä tukkia 303 m3 ja kuitua 165 m3.Ero ei vaikuta uskottavalta, koska Tapion mallissa taimikkoa perattiin kahteen otteeseen. Kuitenkin 15 vuoden raja tuntui olevan kipukohta, koska sen jälkeen perkaamattoman taimikon kasvu hyytyi. Raivauksen lykkääminen kolmella vuodella pudottaa kiertoajan kokonaiskertymää silti yllättävän vähän, n. 10 m3, kun kiertoaika pitenee 5 vuodella.
Jees: ”Hirville harmitonta syötävää ja harvennettu valtapuusto röhistää hirvenpaskan voimalla.”
Mielummin lannoitan valtapuuston maatuvilla näreillä sen sijaan, että kierrättäisin latvukset hirven mahan kautta ja antaisin lopun näreen juuriston kilpailla valtapuuston kanssa ja teen kuitenkin ennakkoraivauksen vähän myöhemmin ja vähän työläämpänä.
Hirviltä ei ruoka metsistä ihan heti lopu, joten hirvien ruokkimista ei tarvitse ottaa metsänhoidossa huomioon. Sen sijaan kaatulupien määrässä voisi ottaa metsänhoidon huomioon.
Sertifikaatti auditoidaan kerran vuodessa: ”FSC-sertifikaatti on voimassa viisi vuotta. FSC akkreditoitu sertifiointiyritys suorittaa vuosittaisen tarkastusauditoinnin varmistaakseen että täytät FSC sertifioinnin vaatimukset.”
Alle 200 ha tiloille tarjotaan kevennettyä menettelyä: ” Alle 200 hehtaarin kokoiset tilat kuuluvat ns. SLIMF – luokkaan (Small and Low Intensity Forestry) joiden kohdalla voidaan soveltaa kevennettyjä tarkastuskäyntejä.”
Mitä mahtaa käytännössä tarkoittaa, siitä ei ole tietoa. Eräs mahdollisuus on FSC MIX: ” FSC -sertifioidun yrityksen tulee itsenäisesti varmentaa FSC -kontrolloitu puu ennen kuin se sekoitetaan FSC -sertifioituun materiaaliin, joka lopputuotteessa kantaa FSC MIX tuotemerkkiä. FSC Kontrolloitu puu ei täytä FSC asettamia periaatteita ja kriteerejä ja se ei yksinään ole FSC sertifioitu puutuote.”
Tässäpä Metsälehdelle aihetta tutkivaan journalismiin. Mitä maksaa, mitä edellyttää ja mitä saa vastineeksi.
Olen tällä palstalla useaan otteeseen toivonut todellista avoimuutta juhlapuheiden sijaan. Ilmeisesti sama tarve on huomattu MTK:ssakin, kun Tiirola on avoimempaa toimintaa on esittänyt Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen kevätkokouksessa:
http://www.mtk.fi/ajan
kohtaista/tiedotteet/
tiedotteet_2013/toukokuu/fi_FI
/lainvalmistelu_avoimemmaksi/Sinänsä muutos ei paljon vaadi, ympäristöjärjestöjen tavoin valiokunnille kerrotut asiat julkaistaan sellaisenaan yhdistyksen sivustolla. Pienellä teolla olisi mahdollisuus poistaa paljon epäluuloja, joita tuntuu riittävän. Ainoa kysymyksiä herättävä asia on se, miksi näin ei jo tehdä ja miksi asiasta tarvitsee järjestötasolla keskustella. Varmaa on kuitenkin se, että toimintojen uudestaan organisoimisen yhteydessä avoimuuden merkitys korostuu entisestään ja on edellytys muutoksen onnistumiselle.
MTK on laatinut asiallisen vastineen Ylen uutiseen:
http://www.mtk.fi/ajan
kohtaista/uutiset/uutiset
_2013/fi_FI/pefc-sertifiointi/Mäki-Hakolan blogissa käsitellään samaa asiaa:
http://www.mtk.fi/ajan
kohtaista/blogit/puuntakaa
/sertifiointi_tympii/fi_FI/
sertifiointi_tympii/
