Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Mehänpoika: ”Mitä varten se [vain pioneeripuulajille uudistaminen] ei ole tarkoituksenmukaista? Kerro onko muitakin syitä kuin pioneeripuulajien suuri alttius hirvien syönnöksille?”
Koska kuusta ei nykymuotoisessa metsätaloudessa voisi kasvattaa ollenkaan.
Mehänpoika: ”Tapion metsävarojen ja metsänhoitosuoritteiden tilastot ovat valtakunnallisia, joten karuho mäntyä kasvava maan pohjoispuoli sisältyy viljavamman eteläosan kanssa samaan tilastoon.”
Totta. Vilkaisin erittelyjä metsäkeskuksittain. Jos jätetään pois laskusta Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa, männyn osuus uudistettavasta alasta oli vuonna 2011 26%. Makuasia on se, onko tuo paljon vai vähän. Joka tapauksessa ero valtakunnallisen tilanteesen (45%) on selvä. Miten luvut jakaantuivat menneinä vuosina, siitä ei minulla ole tietoa.
Mehänpoika: ”Lehtipuuston määrän näkyminen tilastoissa huomattavan suurena on tämän hetken tilanne. Esimerkiksi laajat ja karuhkot ojitetut rämeetkin monesti painuvat hirvien talvehtimistuhojen jäljiltä hieskovupuustovaltaiseksi. Myös lehtipuuryteiköt kuusentaimistojen päällä ovat lisäämässä lehtipuuston tilastollista osuutta.”
Ristiriitaista onkin, että hoitamattomuus ja jos teoriasi rämeistä pitää paikkaansa, jopa hirvituhot osaltaan saavat aikaan lehtipuuston määrän kasvua. Huoli kuusettumisesta siis vähenee, vaikka syyt eivät tietenkään ole metsätaloudelle kunniaksi ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Vaan mikä olisi seurauksena, jos kuusikoista pidettäisiin huolta? Kuusta kuusen perään ilman lehtipuustoa. Ainoa luontainen tapa uudistaa päätehakkuuala olisi käyttää pioneerilajeja, mutta käytännössä sekään ei ole tarkoituksenmukaista.
http://riihi.mtk.fi/
epaper_MT/products/MT
_-2013-07-12/articles/
article_2_3.htmHirvikannan määrä ei tällä hetkellä ole niin pieni, että kaatoluvat siksi jäisivät käyttämättä. Pysyihän hirvikanta nykyiseen verrattuna murto-osan kokoisena 60-luvullakin ja sitä ennenkin metsästyksen avulla. Historian aikana hirvikanta on kaadettu liki sukupuuttoon, joten 75 000 yksilön kannan valitessa hirvien vähäisyys on perusteena täysin kestämätön kaatolupien käyttämättömyydelle.
Hirvikannan kasvua on metsänhoidon menetelmät avittaneet, mutta syy kannan kasvuun on siis kaatolupapolitiikassa. Sillä työkalulla kantaa säädellään, joten vastuuta ei yksinkertaisesti muille voi sysätä, koska vallan ja vastuun suhde on edelleen olemassa. Riistahallinnon tavoitteena on hirvikannan tuottavuuden maksimointi, joten siksikin metsätaloutta on turha syyttää kannan kasvusta. Jos hirvikanta on vaarassa alentua liikaa, kaatolupia vähennetään, jotta tuotto pysyy ennallaan. Jos tätä kuviota ei tajua, on syytä lukea muutakin kuin metsästäjien edunvalvojien propagandaa.
Männylle uudistamisen vähäisyydestä en minäkään ole samaa mieltä. Metsätilastollisen vuosikirjan taulukko ulottuu vuoteen -80 ja siinä on nähtävissä hirvikannan kehityksen annalta kiinnostava ajanjakso. 80-luvun alussa männylle uudistettiin vuosittain n. 120 000 ha, kun kuuselle uudistettiin n. 20 000 ha. Tuon jälkeen männyn osuus romahti puoleen ja on siitä viimeisen 10 vuoden ajan ollut loivassa laskussa. Kuusi on noussut tasaisesti ja on nyt yli 60 000 ha. Koivu on ollut koko ajan merkityksettömän alhaalla, vain 90-luvulla uudistettiin vuosittain hiukan enemmän eli n. 15 000 ha. Uudistamisen suhteet vuoden 2011 tilanteessa oli mänty 45%, kuusi 52% ja koivu 3%. Muut lajit ovat vain joitain kymmenyksiä, joten niihin ei kannata tässä takertua. Kestävää lajisuhdetta olisi kiinnostavaa pohtia, mutta ehkä kuitenkin jossain toisessa yhteydessä.
Tärkeämpää kuitenkin on mielestäni Suorittavan kommentin sisältö hirvikannan kasvun syistä. Se on käsitelty ennenkin ja todettu virheelliseksi. 60-luvun lopussa hirvikanta oli vajaat 15 000 yksilöä. Tällä hetkellä kanta on kokonaisuudessaan yli viisinkertainen, joten alueet, joilla nyt ollaan tuon ajan lukemissa, ovat mitättömän pienet. Siksi asialla ei ole metsätalouden kannalta merkitystäkään.
Hirvikanta lähti nousuun kaatolupapolitiikan avulla. Aluksi hirven rauhoituksen myötä, sitten vähäisten lupien avulla.
Timppa: ”Mitä vikaa on sekataimikossa kuusi/mänty?”
Terveellä, ehkä hiukan karkeamman pään mt:llä se on varmasti hyvä vaihtoehto. Mutta lahossa paikassa sillä varmistetaan lahon säilyminen alalla ainakin seuraavat 60 vuotta. Ainoa mahdollisuus, jonka tuossa näen on se, että kantojen nosto vähentäisi juurikääpää ja ennenkaikkea nopeuttaisi sen häviämistä niin paljon, että kuusen osuudella 30…50% maaperä puhdistuisi ennen kuin uudet taimet saastuisivat. Mutta tutkittua, varmaa tietoa ei tästä ole, vain olettamuksia kantojen noston positiivisesta vaikutuksesta.
Taimikonperkauskeskustelussa, jonka nostin ylös, sanot Jees seuraavaa:
”Ja se tarkoittaa kyllä varhaisvaiheen perkausta 3800-4000 taimeen.
Siitä energiapuukorjuu josta tulee todella hyvä kertymä ja aivan rahanarvoinenkin. En näe ihmisen iässä aivan tarpeelliseksi ottaa pelkästään takkiin nuoren metsän kasvatustakaan.
Kyllä minulle tuollainen helposti jopa ilman tukia 1500-2000/ha kelpaa. Silti metsissä on aina poltinpuuta riittämiin ja rahan saanti tasaisempaa.”Täsmennätkö, mitä tuo ilman tukia 1500-2000/ha tarkoittaa? Euroja? Energiapuun korjuusta?
Minun on vaikeata ymmärtää, miksi koivu maisemallisista syistä ei käy rehevälle kasvupaikalle. Mutta juurikäävästä on jokin aika sitten käyty keskustelua palstalla. Jos jaksat kahlata sen kokonaan läpi, tulee varmaan hyviä ajatuksia pohdittavaksi samoin kuin tutkimustietoa juurikäävän käyttäytymisestä.
Metsalehti/Keskustelut/
Aihe/Viestiketju/?topicId=945Itse varmaan lähestyisin asiaa tässä tapauksessa todennäköisesti kannonoston ja alhaisen kuusimäärän kautta. Mänty paksuoksaisena on maisemassa minusta karmea näky, mutta ehkä taimivaiheen lehtipuusekoituksen ja pystykarsinnan avulla homma hoituu tyydyttävästi.
