Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Miksi muuten täydennysistuttaminen on epävarma menetelmä? Sehän on puhdasta jk:ta. Isompien puiden väleissä tyhjiksi jääneisiin aukkopaikkoihin pitäisi saada taimia kasvamaan kuten jk:ssa. Kun taimia istutetaan vain aukkoihin, vastaa tilanne alikasvoksen vapauttamista, jossa taimien pitäisi päästä suorastaan huikeaan kasvuun.
Mehänpoika: ”En usko, että kukaan maanomistaja olisi hirvenpyyntilupien lisäämistä vastaan. Talvelle jäävä hirvikanta on jatkuvasti jätetty liian suureksi. Se kaipaa toimintaa metsästäjiltä eikä suinkaan yhteistoimintaa.”
Olen samaa mieltä joissain kommenteissa esitettyjen ajatusten älyttömyydestä, joissa sopimuksia purettaisiin protestina yms. mielenilmaisuina hirvipolitiikkaa vastaan. Hirvituhot ei sillä vähene, mutta vahinkoa tulee kaikille osapuolille. MTK on sanojensa mukaan pyrkinyt vaikuttamaan hirvikannan alentamiseen, mutta heikoin tuloksin. Koska metsänomistajilla ei siis ole kuulemismahdollisuutta parempia vaikutuskeinoja hirvikannan kokoon, jää vastuu sille, jolla on valta eli riistahallinnolle. Hoitamattoman pusikon taakse ei pidä silloin piiloutua.
Mehänpoika: ”Eivät ”raivaamattomat ryteiköt” ole syynä liian tiheisiin hirvikantoihin ja suuriin taimikkovahinkoihin. Voivat ne hirvien metsästystä joskus vaikeuttaa, mutta hakematta jätetyt pyyntiluvat ovat kaikki hirviporukoiden aikaansaannosta.”
Fakta on, että hoitamattomuus lisää vahinkoja. Mutta fakta on sekin, että hoitamattomuudella ei ole mitään tekemistä hirvikannan koon kanssa. Riistanhoito perustuu kaatolupakäytäntöön ja onhan kannan tavoitteelliseksi kooksi asetettu suunnilleen nykyinen taso. Tuire Nygrenin väitöskirjan mukaan alle 50000-80000 yksilön kanta heikentää tuottavuutta ja vaikeuttaa säätelyä, joten kantaa ei nykyisestä haluta alentaa noihin seikkoihin vedoten.
Jos siis metsät raivattaisiin puhtaaksi ja hirvikannan tuottavuus sen myötä heikkenisi, vähennettäisiin kaatolupia, koska hirvikanta pyrittäisiin pitämään elinvoimaisena. Mutta koska nykyinenkin puunkäytön määrä edellyttää jatkuvia hakkuita ja metsän uudistamista, taimikoita riittää jatkossakin isolle hirvikannalle. Sellainen perkaaminen, että hirvikanta alenisi ravinnon puutteen takia olisi ympäristökatasrofi kuusettumisen ja luonnon yksipuolistumisen takia, eikä muutenkaan ole realistinen vaihtoehto. Toisaalta petojen määrän merkittävä kasvattaminenkaan riistanhoidon nimissä ei ole vaihtoehto. Eli ainoa toteuttamiskelpoinen tapa on jatkaa metsästystä, riittävän suuren kaatolupamäärän myötä.
Suorittava porras: ”Esimerkkini oli henkilöstä , joka kasvattaa puita karulla maaperällä. Sinne ei lehtipuu sovellu ainakaan enemmässä määrin.”
Ei tietenkään enemmässä määrin, mutta puhtaaksi perkaamista ei minusta sielläkään pidä tehdä, kuten esimerkkikaverisi oli tehnyt. Ei lehtipuusta kuivalla kankaalla koskaan hakattavaksi ole, mutta silti sitä saa seassa olla.
Kiinnostavaa muuten on, että kun puhutaan hrvikannan koosta, puhut hirvityhjiöistä. Kun puhutaan hirvien aiheuttamista vahingoista, hirviä onkin runsaasti, mutta vahinkoja ei.
Suorittava porras: ”En ole suinkaan ollut kieltämässä lehtipuusekoitusta , kunhan pysytään taimikon osalta suositusten mukaisissa tiheyksissä. Se viidakko tarkoittaa 10 000 lehtipuun varpua tai enemmän.”
Suositusten mukainen tiheys on huomattavasti alle 10000, kun pääpuulajiakin saa olla lajista ja kasvatusvaiheesta riippuen 1600-5000 kpl.
Suorittava porras: ”Kuusta riittää pienempikin määrä aiheuttamaan hankaluuksia metsästystilanteissa.”
Totta, 1800 kpl tuottaa näkyvyydeksi n. 1-2 m. Ei taida ihan riittää metsästykseen.
Suorittava porras: ”Jo normaalitiheydessä olevassa taimikossa voi metsästää. Koiramies voi päästä ampumatilanteeseen helpostikin.”
Tarkoitat varmaan T1 taimikkoa, jossa näkee taimien yli? T2-vaiheessa näkyvyys on peratussakin taimikossa 1-2 metrin luokkaa poislukien koivikko lehdettömään aikaan. Ja sama tilanne jatkuu pitkälle 02-vaiheeseen.
Suorittava porras: ”Joka tapauksessa hoidetussa metsässä on aina enemmän mahdollisuuksia onnistuneeseen riistalaukaukseen.”
Tuo on varmasti totta. Kuinka pitkä matka näkyvyyttä tarvitaan? 50, 100 vai 200 m, jotta edellytykset olisivat kohtuulliset turvalliseen ja tulokselliseen jahtiin?
Suorittava porras: ”Normaali ajoissa toteutettu taimikonhoito riittää. Suosítusten mukaisessa taimitiheydessä pitäytyminen takaa puolestaan taimien nopean kehityksen hirvien ulottumattomiin (jos mänty) ja kuusen (myös männyn) kohdalla karsiintuminen alkaa aiemmin huolellisen taimikonhoidon tuloksena. Tällöin metsästyksen kannalta tuukkoinen vaihe kestää vain muutaman vuoden.Ylitiheät lehtipuuviidakot ovat metsästyskelvottomia ampumisen suhteen paljon kauemmin.”
Itsestäänselvää on, että viidakko on monessakin suhteessa huono asia. Tuollaiseen vetoaminen alkaa kyllästyttää, koska viidakon puolustamisesta ei ole kyse.
Mutta että tukkoinen vaihe kestää vain muutaman vuoden? Lukijoiden kuviin ilmestyi sopivasti hyvä esimerkki. Vasemmalla on n. 6 vuoden ikäinen taimikko ja oikealla 15 vuotias. Vasemmalla alkaa näkyvyys pian kadota ja oikealla alkaa näkyvyyttä olla seuraavan kerran joskus 10-20 vuoden kuluttua, kun puustoa on kertaalleen harvennettu ja alimmat oksat kuivuneet. Ehkä neljännesvuosisata on sinulle muutama vuosi, minulle se ei ole. Männikössä kehitys on hiukan nopeampaa, mutta ihan muutamasta vuodesta ei siinäkään puhuta. Muuten, lehtipuusekoitus parantaa näkyvyyttä, kun ensiharvennusikäisenä oksia ei enää alhaalla ole ja lehdet ovat metsästyksen aikaan jo pudonneet. Mutta tuotahan ei tuhojen torjumiseksi sallita.
Suorittava porras: ” Hän totesi , että reipas raivaus luontaisen uudistusalan kohdalla on johtanut erinomaisiin tuloksiin .” Entäs hirvet?..teillähän niitä riittää?” Tähän puunkasvattaja totesi , että sopivassa tiheydessä kasvavat taimet eivät ole kiinnostaneet hirviä lainkaan. Lehtipuuta ei taimikossa ole ollenkaan.”
Varmaan kaikkien tiedossa on, että puhtaaksi perkaamalla saa hirvituhoja vähennettyä. Tuolla tavalla eivät tuhot poistu läheskään kokonaan, joten menetelmää ei voi pitää ratkaisuna hirviasiaan. Lisäksi puhtaaksi perkaaminen on vastoin metsänhoitosuosituksia. Puhumattakaan siitä, että juurikääpäiselle kuviolle istutetusta koivikosta on varsin ikävä perata lehtipuut kokonaan pois, vaikka hirvituhot siihen paikkaan loppuisikin.
”Suoraan sanoen pelottaa, että Ville Niinistö joukkoineen alkaisi määrätä maaseudun asioista. Suomi palautuisi tällöin keskiaikaisille asuinpaikoilleen ja vihreät ostaisivat tuontiruokansa kaupasta ja ekosähkönsä töpselistä.”
Kolumni oli ajatuksia herättävä. On aiheellista kysyä, miksi tarvitaan maa- ja metsätalousministeriö. Miksi työ- ja elinkeinoministeriö ei kelpaa noille aloille, koska etenkin maatalous on raakaa yrittäjyyttä eu:n aiheuttaman stressin ja byrokratian korostaessa asiaa. Mutta ehkä nykyinen käytäntö on hyvä, ala vaatii erikoistumista Brysselin suuntaan. Ympäristöministeriö ei ainakaan ole vaihtoehto. Onhan sen alaisuuteen kuuluva kaivos aiheuttanut tällä hallituskaudella kenties yhden Suomen historian merkittävimmistä ympäristöongelmista. Ja mitä tekee Ville? Usuttaa kyläläisiä valittamaan asiasta oikeuteen samalla kun kuittaa Suomelle kymmenien miljoonien eurojen sakot metsiemme hiilinielusta. No, saihan hän ihan henkilökohtaisetkin sakot 39 km/h ylinopeudesta matkalla sukulaisia tapaamaan…
Joten annetaan Villen kuljeskella ympäri Suomea pohtimassa uusien kansallispuistojen perustamista. Kunhan ei enempää kaahaile, eikä vie käsivarren poromiehiltä elinkeinoa.
Puun takaa: ”Asiaan vaikuttaa tietysti, ollaanko etelässä vaiko pohjoisempana. Suurin ongelma tulee etelä- ja länsiseinillä, jossa aurinkoisena päivänä voi ulkokuoren lämpötila nousta niin, että ero sisälämpötilaan voi olla jopa yli 50 astetta. Tällaisi päiviä kertyy Etelä-Suomessa vuodessa useita kymmeniä.”
Tuo on totta, mutta silti ongelma on eri mittakaavassa kuin talvisen lämpötilaeron vaikutus. Asiaan vaikuttaa myös korkeampi lämpötila. Päivällä kuumentunut julkisivu jäähtyy yöllä, jolloin rakenne toimii taas oikein. Yhden päivän tai edes hellekesän aikana ei kosteutta rakenteeseen kerry havaittavaa määrää. Nuo lyhyet jaksot tuskin siis saavat aikaan ongelmia. Talvella tilanne on erilainen. Vaihtelua ei synny, koska lämpötilaero on kuukausien mittainen yhtenäinen jakso ja alhaisemmassa lämpötilassa kosteus tiivistyy eri tavalla. Ja ongelmahan on pahin kosteissa tiloissa, jotka pitää tuulettaa tehokkaasti eli käytännössä koneellisesti. Niin hirsi- kuin muistakin materiaaleista tehdyissä taloissa. Ja joissa on oltava jonkinlainen vesi- tai kosteuseriste rakennusmateriaalista riippumatta. Vai onko joku kuullut, että kylppärin seinään kosteuseristeen taakse alkaisi hirsitalossa kertyä kesällä kosteutta?
