Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Asia on edelleen ajankohtainen, vaikka tuo alussa mainittu ehdotus onkin vanha:
Tietenkin yksittäinen offroad-, kelkka-, tms. harrastaja useimmissa tapauksissa toimii asiallisesti, mutta ongelma onkin hiukan toisenlainen. Harrastusta laajemmalla tasolla pyörittävät, yrittäjät, kauppiaat yms. tahot hyötyvät, jos harrastusmahdollisuuksia parannetaan. Vastapuolella on maanomistajat ja naapurusto, jotka ei harrastajia metsiin kaipaa. Kyse on nyt pääasiassa siitä, millä perusteella reittejä toisen maille voidaan tehdä.
Toimit ilmeisesti rakennuttajan edustajana valvontatehtävissä.
Kerrotko, miksi julkinen rakentaminen on mielestäsi pilattu kilpailuttamisella ja osaamattomuudella? Ja miksi rakennuttajan puolella ongelmiin ei puututa. Muistat varmaan jokunen kuukausi sitten tehdyn kyselyn, jonka mukaan kolmasosa rakennuttajista kertoi ryssivänsä hommat aiempia vuosia pahemmin:
http://yle.fi/uutiset/kysely
_uusienkin_kotien_laatu_
jarkyttaa_usein_rakennuttajia/
6500060Syyt tuntuu olevan tiedossa. Eikö sinustakin ole aika hupaisaa, että rakennuttajat valittavat esimerkiksi vastuujakoa, jonka itse ovat määritelleet?
Kyseinen maastoliikennelakiehdotus on kuitenkin rauennut.
Osallistuitteko aiheesta käytyyn kansalaiskeskusteluun?
Eipä noita ongelmia hirsirakentamisella vältetä.
Kastepisteessä on olennainen osa lämpötilaeron suuruus. Jos kesällä muutamana päivänä muutaman tunnin ajan vuorokaudessa on n. 30 astetta ja sisällä n. 20 astetta, on asian merkitys aika vähäinen verrattuna talviaikaiseen 3-4 kuukautta yhtäjaksoisesti jatkuvaan 20-30 asteen lämpötilaeroon.
Tämä vanha aihe tuli mieleeni, kun muutamia asioita selvittelin. Siirsin kuitenkin kommenttini uuteen keskusteluun pintakasvillisuuden torjunnasta.
Suorittava porras: ”Tunnen hyvin tapauksen , jossa oli haettu vahinkkorvausta useiden hehtaarien läpitunkemattoman pöheikön olemattomiin hirvivahinkoihin. Korvausta ei tullut , kun taimikko oli muista , kun hirvestä johtuvista syista huonossa kunnossa.”
Jos vahingot oikeasti olivat ”olemattomat”, ei korvauksia tietenkään tuosta kuulu maksaa eli asia on siltä osin kunnossa.
Suorittava porras: ”Metsästys siellä on täysin mahdotonta peitteisyydestä johtuvan lyhyen näkyvyyden vuoksi .”
Kerrotko, miten minun pitäisi hoitaa T2 taimikkoa, jotta se olisi metsästyksen kannalta kelvollinen?
En muista, että korvauskäytäntöjä olisi suuremmin kritisoitu. Johtuu ehkä siitä, että palstalle kirjoittavista juuri kukaan ei ole hoitamattomista taimikoista korvaushakemuksia lähettänyt.
Suorittava porras: ”Vuonna 2009 maksettiin korvauksia 5,6 milj €
2010 3 milj €
2011 2,1 milj €
2012 1,2 milj €
…..voisiko tästä päätellä jotakin?”
Kyllä. Tiedämme, että liiallisen hirvikannan seurauksena tuhoja syntyy monella tavalla. Joko suoraan hirven vikuuttamisen myötä tai sitten kuusen istutuksen seurauksena männyn tai koivun sijaan muiden epäsuorien vaikutusten lisäksi. Selvää on myös se, että kaikki suoratkaan vahingot eivät näy korvaussummassa joko korvauskäytännöstä tai sitten omistajan tietämättömyyden tai passiivisuuden takia. Mutta luvusta voimme päätellä, että kun nykyäänkin hirvi on merkittävä vahingon aiheuttaja, on se aiempina vuosina ollut nykyistäkin pahempi ongelma. Mitään syytä ei tämän takia ole paukutella henkseleitä, päinvastoin. Tervejärkinen kaveri ei noilla luvuilla kehuskelisi, vaan toteaisi sen surkeuden.
Kolareita sattuu:
http://yle.fi/uutiset/
susi_jai_auton_alle_
salossa/6489291