Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ei tosiaan ole homehtuminen tai muutkaan ongelmat rakennusmateriaalista kiinni. Kaikilla tavanomaisilla (kivi, puu+mineraalivilla, hirsi) saadaan tehtyä toimivia rakenteita, jos rakennuttajalla, suunnittelijalla ja totettajalla on perusasiat edes jollain tasolla hallussa, eikä käyttäjä kuvittele rakennuksen olevan huolettomuudeltaan uima-altaaseen verrattavissa.
Minäkään en ole lukenut. Tietokoneen ruutu on paljon epämiellyttävämpi kuin paperi. Skaalausta joutuu käyttämään, koska koko sivu ei mahdu kerralla ruutuun järkevällä fonttikoolla, joten luettavan sivun siirtely on turhauttavaa. Silmätkään ei pidä näytöstä, joten pysyttelen paperiversioissa.
Vai oli varastosaldoon perustuvasta verosta luopuminen moka. No, jostain vasemmistopuolueiden ja ostajien kommenteista huomaa, että tuollaista ajattelua edelleen esiintyy.
Markan vapauttaminenkaan ei ollut moka. Homman vain ryssi tuon ajan talous”viisaat” Liikasen säestäessä, kun velan ottamisessa ei riskien hallinta pysynyt näpeissä. Kauppakorkeassakin opiskelijoiden suurin idoli oli tuohon aikaan se heppu (en muista enää nimeä), joka miljoonan markan pankkilainalla pelasi itsensä rikkaaksi. Sellaiset perusasiat, kuten että hyvinä aikoina otettu laina pitäisi maksaa pois huonoina aikoina ja että nousukausi ei ole jatkuva unohtuvat turhan helposti nykyajan lyhyjänteisessä elämässä.
Onneksi opposition kärkeen nousi talouselämässä meriittinsä hankkinut kaveri, joten hiukan joutuu muut ajattelemaan, mitä suustaan päästävät. Oppositio pitkästä aikaa tekee sitä tehtävää, mitä sen kuuluukin pelkän soinimaisen räksyttämisen sijaan.
En ole asioinut metsähallituksen kanssa. Yhdellä puhelinsoitolla asia kuitenkin luulisi selviävän. Ja jos ei selviä, maanmittauslaitokselta se selviää hintaan 2,5 €. Minimiveloitus muistaakseni n. 15 € eli kuuden kaupan tiedot kannattaa pyytää kerralla. Ei tuon takia kannata katkeroitua.
Pähkäilijä: ”Karsitun energiapuun teko ei eroa harvenentamisesta muuten kun kaikki menee yhteen kasaan.
http://www.metsalehti.fi/Metsalehti /Metsauutiset/2013/5/Energiapuun-ko rjuun-laatu-huono–/
Toisaalta jossainpäin pilataan 2/3 varmuudella jäävä metsä…”
Juuri noin. Energiapuun korjuun huonoa laatua ei tarvitse yhtään ihmetellä niin kauan, kun homma mielletään rästikohteiden perkaamiseksi raivaussahan sijaan motolla. Mutta kuten länsirannikon hintatasosta huomataan, mahdollisuudet on paljon parempaankin. Homma on enää kiinni vain ja ainoastaan myyjästä.
Suorittava porras: ”Mitä tutkittuun tietoon tulee , on selvät näytöt siitä , että luontainen uudistaminen epäonnistuu keinollista uudistamista todennäköisemmin .”
Metsälehden yleisönosastolla Eljas Pohtila keskustelee Lähde & co:n kanssa laskelmista. Koska ammatikseen tutkimustyön parissa toimivatkaan eivät saa selvyyttä siitä, miten jk:n ja jaksollisen kannattavuuslaskelmia voi verrata, ei tavallisella rivimetsänomistajallakaan ole syytä kovin jyrkkää kantaa asiaan ottaa. Sen sijaan suorittavan kommentissa tiivistyy koko homman ydin: Uudistumista pitää tapahtua ja tehokkaasti. Muuten on osa pinta-alasta jää vajaatuottoiseksi, eikä sitä pelasta mikään korkoprosentti tai laskukaava. Päinvastoin, ongelmia eri muodoissa riittää. Ja koska omat havainnot tukevat tutkimuksissa todettuja eri menetelmillä saavutettuja uudistumistuloksia, on tätä taustaa vasten helppo tehdä linjaukset oman metsän hoidosta.
Ketjun aloittaja arvelee jatkossa vain ahneimpien jatkossa harjoittavan jaksollista kasvatusta. Tuosta olen samaa mieltä. Ei minulla ainakaan ole varaa pitää metsäomaisuuttani heikolla hoidolla. Ja koska metsätalouden kannattavuus on aina ajankohtainen asia, uskon monien muiden ajattelevan samoin. Onko tuo ahneutta vai terve pohja taloudelliselle toiminnalle, sen saa jokainen määritellä ihan itse. Minä en eroa noiden välille tee.
Mhy:ssä on merkittävä rooli sillä, millainen kaveri sattuu hoitamaan oman alueen asioita. Täälläkin on nuori ja kokematon insinööri, joka ei kaikkea tiedä ja varmaan tekee virheitäkin. Mutta jos sama kaveri on 10 vuoden kuluttua samassa tehtävässä, on tilanne jo aivan erilainen. Nykyäänkin kaveri hoitaa tehtävänsä niin hyvin kuin pystyy ja yleensä se riittää. Jos huomaan, ettei kaverin tietämys jossain asiassa vakuuta, selvitän asian jollai muulla tavalla.
Langat pitää olla omissa käsissä ja mhy on enintään käyttökelpoinen työkalu asioiden hoidossa. Olkoonkin olevinaan metsänomistajan edunvalvoja, asioiden ajaja tai jotain muuta ylevää. Jos antaa mhy:n tai minkä tahansa organisaation johtaa omaa toimintaa, lopputulos suurella todennäköisyydellä ei vastaa omistajan tavoitteita. Minusta näitä reaaliteettejä ei pidä unohtaa ja siksi boikotoida mhy:tä. Eri asia on se, jos menee sukset ristiin jonkun henkilön kanssa. Mutta silloinkaan ei ole välttämättä kyse mhy:stä, vaan yksittäisestä toimihenkilöstä.
Jees: ”Mutta ettei juuri muokattuun ota koivun siemen kantaa on aika oudolta kuullostava mutta onko se sitten niin puhdas savimaa.”
Asia on kuten Puun takaa totesi koivun uudistumisesta. Joskus tulee täystieheä vesakko istutustaimien ympärille, vaikka ei olisi tarpeenkaan. Toisaalla taas tuloksena on harva ja aukkoinen taimikko vaikka hyvää olisi tavoiteltu. Edes kantojen nosto ei ole patenttilääke taimimäärään, vaikka se vesakoitumista yleensä edistääkin. Useissa tutkimuksissa koivikon uudistamiseen onkin istutus todettu varmimmaksi tavaksi. Valitettavasti vaan hirvi tekee sen, että siinä taloudelliset riskit ovat kovat.
Veikkaan, että tilanne ennen päätehakkuuta on ratkaiseva. Valoisa kuvio on myrkkyä uudistamiselle rehevässä paikassa maalajista riippumatta.
Kyllähän noita heinikoita on, jossa ei edes pihlajaa luontaisesti tule kuin harvakseltaan.