Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jos oletetaan, että ensimmäisen sukupolven perustamiskulut ovat 1600 €/ha (taimet + muokkaus), 3% korolla 20 vuodessa se tekee 2900 €. Kantorahaa tuli 4900 e eli käteen jää 2000 e/ha.
Jos oikein olen ymmärtänyt, seuraava sukupolvi tulee käytännössä ilmaiseksi, mitä nyt vesomisen takia perkaamista varmaan riittää. Mutta sitä en tajua, miksi tässä vaiheessa, kun homma vasta lähtee käyntiin, pitäisi vaihtaa hitaampikasvuiseen kuuseen.
Taimet 1000 kpl = 1000 euroa + muokkaus ja muu hoito kulut kuten tiemaksut. Vuosikasvu ensimmäisen 11 vuoden aikana = 9 m3/ha, olisiko loput 9 vuoden aikana 25 m3/ha/v eli korjattavaa olisi 20 vuotiaana 325 m3? Energia- tai kuitupuun hinnalla 15 € tuosta jäisi vajaat 5000 € kantorahat.
Menikö oikein?
(Pilkkuvirhe korjattu)
Joskus oikein täytyy ihmetellä, kuinka Suomessa on puun määrä ja kasvu saatu niinkin hyvälle tolalle, vaikka mantraa on hoettu jo yli 60 vuotta. Puskoitumista odottelemalla tätä ei ole saatu aikaan, vaan ihan jollain toisella tavalla. Miksi pitkäaikasen työn tulos pitäisi nyt heittää hukkaan?
Pieni viilaus tuohon jopa-termin käyttöön. Matsäkeskuksen tiedotteessa ei sitä ollut, vain metsälehden uutisessa. Asia sinänsä ei mihinkään muutu, koska ihan mahdollisuuksien rajoissa on energiakohteenkin viivästyminen 20 vuodella, jos hoito laiminlyödään.
Alkuperäinen tiedote löytyy metsäkeskuksen sivuilta. En linkitä tähän, koska linkin pituus on hämmästyttävän pitkä.
Jees: ”Miksi pahentaa tuhoa typerällä ”mantran” pakkosyötöllä? Ei kai ne istutetut olleet järkevää vaan pakotettu toimi.”
Oletko nähnyt laskelman, jossa Pukkalan tyylinen kasvatus olisi saatu kannattavaksi? Minä en ole, puhumattakaan siitä, että laskelman oletukset toteutuisivat todellisuudessa. Pukkalan laskelmaanhan pitää lisätä minimissäänkin 1-2 rivauskertaa. Näin ollen on väärin sanoa, että istuttaminen ei olisi ollut järkevää. Ja jos oikein olen ymmärtänyt, et sinäkään ole uudistanut kuvioita Pukkalan malliin eli luontainen hieskoivikko ilman hoitoa? Eri asia on se, jos käsissä on edellisen omistajan jäljiltä oleva pusikko. Silloin tehdään se, mikä on vähiten huono vaihtoehto.
Jees: ”Mutta jos siihen pakotetaan vielä lakaisemaan saavutettu kasvu voidaan jo puhua vahingon moninkertaistamisesta.”
Ei raivaus todellakaan tarkoita saavutetun kasvun lakaisemista. Se tarkoittaa sitä, että turvataan kasvatuskelpoisten yksilöiden kasvu. Tietysti jos ja monesti kun 10 vuoden hoitamattomuuden jäljiltä ei ole kuin myyränsyömiä kuusia ja heinikkoa, tilanne on aika lohduton.
Jees: ”Enkä vertaisi kaupallista ”mantraa” Metsäkeskuksen jopa viranomaistyyppiseen tiedotustoimeen. Ei se kymmenen vuotta vielä mutta se toinen kymmenen siihen perään.”
Ei nuo ylimalkaiset tiedotteet ole mitään aktiivista omistajaa palvelevaa informaatiota. Itseään vastaan homma tietysti kääntyy siinä vastaan, kun tiedotteeseen jää asioita, joihin perusnegatiivisen asenteen omaava voi tarttua. Hyväkin asia osoitetaan vääräksi vaikka väkisin ihan vain periaatteen vuoksi.
Kiertoajasta puhuttaessa käytettiin vihaamaani, mutta myyntitykkien suosimaa termiä ”jopa”. Tuohan antaa mahdollisuuden asettaa vertailukohdat mielivaltaisesti, joten jopa 20-40 vuotta on näin täysin perusteltu näkemys. Tosin informaatioarvoltaan se on nolla.
Ettei vaan muuten kattilamainoksissakin kerrottaisi, kuinka jollain mallilla voi säästää lämmityskuluissa ”jopa” xx %. Ja tottahan säästöä syntyy huikeasti, kun verrataan tarpeeksi surkeaan vaihtoehtoon.
Huoli taimikoiden heitteillejätöstä on silti aiheellinen. 10 vuotta ilman hoitoa ei tuota kunnollista tulosta edes energiapuun muodossa. Homma korostuu, kun yleensä pöheikön alta löytyy muokkaus ja/tai istutustaimet. Millään ei minusta voi perustella sitä, miksi tuollainen investointi heitetään hukkaan. Pukkalan hieskoivulaskelmassakaan ei ollut pohjana 1500 euron viljelykuluja.
