Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kommentti aiheen sivusta: Kepun Lehtomäki lievensi jätevesiasetusta, jonka RKP:n Enestam alunperin laati.
Kommentti Jesselle, vaikka Suorittava ehti väliin.
AC on muutamaan otteeseen syyttänyt minua siitä, etten näe metsää puilta. Nyt kyllä ohjaan nuo syytökset sinun suuntaan.
Vertauskuvallisia ilmiöitä voi metsistä hakea, jos niin haluaa. Talousmetsän näkökulmasta tuossa on kiinnostavaa kuusen kuoleman lisäksi se, milloin kuusi on kuollut ja milloin koivu muuten vain vioittunut. Kumpikaan puista ei varmaan ole ollut ostajia kiinnostava puu enää vuosikymmeniin. Iso koko sen tekee, lisäksi koivu menee energiaksi jo paksujen oksiensa ja todennäköisen lahon takia.
Ja pidithän lyhyttä kiertoaikaahan tärkeänä seikkana ilmastonmuutokseen liittyen. Ei toteudu ihan parhaalla mahdollisella tavalla tässä esimerkissäsi.
Hassua, että juuri sinä mainitset helppouden tässä yhteydessä. Juurihan aitaamisessa asiaa perustelit helppoudella, kun ei tarvitse raivurin kanssa hikoilla.
Minusta tupakointiesimerkki menee pieleen siinä, että glyfosaatin osalta kyseessä on puhdas spekulointi asialla, jonka toteutumisesta ei ole näyttöä. Kemikaalia ei tarvitakaan, jos tuotantoketju on kunnossa, eikä ainakaan minulla ole tietoa siitä, että käyttömäärät olisivat kovin isoja. Tästä saattaa olla aihetta kiittää 70-80-lukujen lentoruiskutusten aikaansaamaa kemiallisen torjunnan mainetta.
Millaisen prosessin harva tai muuten vain valoisan, rehevällä paikalla kasvavan lehtimetsän uudistaminen vaatii, siinä on kiinnostava kysymys.
Oleellista glyfosaatin käytössä on minusta se, millaisen kuormituksen se aiheuttaa taimikon hoidossa. On syytä olettaa, että raportoidut ongelmat perustuvat peltoviljelyyn, jossa käytön luonne ja määrät ovat ihan erilaisia kuin metsässä. Toivottavasti MTT:n tutkimuksesta saadaan ensi vuonna uutta tietoa peltoviljeyn näkökulmasta huolimatta ja toivottavasti Metsälehtikin seuraa tilannetta.
Jees: ”Kumma kyllä eteeni ei ole vielä tullut yhtäkään alaa jossa kuusella olisi päästy helpolla kasvuun. Useissa kohteissa tiedän myös runsaan raivurin vingutuksen lisäksi paikatun epäonnistumisia.
Sanoisin että tunnolliset kasvattajat tuhtaavat ja paikkaavat.
Suurin osa noista on kyllä niitä joissa omistajaa ei ole näkynyt kertaakaan istutuksen jälkeen. Osa myös sellaisia joille metsäpalvelumetsuri tai mhy on käynyt istuttamassa mutta mitään jälkihoitoa ei ole näkynyt.”Jos ensimmäisten vuosien muutama raivauskerta ja mahdollinen täydentäminen riittää määritelmääsi kuusen kasvattamisen vaikeudesta, noinhan asia on. Mutta onneksi syyt epäonnistumisiin luettelit heti perään, joten kuusen kasvattamista harkitseva tietää reunaehdot, jolla homnma pääsääntöisesti onnistuu.
Toisaalta, koivun viljelyvarmuus ei ole kuusta parempi ja onnistunut lopputulos toimenpiteitä vaatii siinäkin. Sinä ajelet 2-3 viikon välein tarkistamaan aitojasi ja kuten edellä tuli laskettua, sama aika siinä menee kuin kuusikon raivaajalla. Eroa on vain hien määrässä, mutta tarvitseeko sitä pelätä.
Kun koivuvaltainen kuvio tulee päätehakkuuseen, mitä puulajia mielestäsi on viisasta kasvattaa seuraavassa sukupolvessa?
Glyfosaattia on palstalla käsitelty ennenkin. Iron on selvästi lukenut samoja artikkeleita, mitä netissä tuli vastaan kun edellisiä kommenttejani kirjoitin.
http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Keskustelut/Aihe/Viestiketju/?topicId=346
http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Keskustelut/Aihe/Viestiketju/?topicId=1226
Pitkäaikaisvaikutukset ovat yksi kiinnostavimmista asioista, mitä tähän liittyy. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan puoliintumisaika on yleensä 3-30 vrk. Mitä maininta ”yleensä” tarkoittaa, sitä en tiedä. Lakitekstissä se käytännössä vesittää lain, joten luultavasti tässä yhteydessä vaikutus on sama. Valmistajalla ei ole vastuuta puoliintumisjasta. Sama pätee vesistövaikutusten sanamuotoihin. Horoskooppikin tarjoaa täsmällisempää tietoa.
MTT tutkii glyfosaatin vaikutuksia vuoteen 2014 saakka kestävässä GlyFos-hankkeessaan. Tutkija Pirkko Laitinen on tehnyt väitöskirjan aiheesta ja todennut glyfosaatin voivan kertyä peltoon. Osa aineesta kulkeutuu kasvien juuristoon. Fosforilla on merkittävä rooli glyfosaatin käyttäytymisessä. En laita tähän linkkejä, koska useita kiinnostavia sivuja löytyy helposti googlen avulla.
Käyttöturvallisuustiedote: ”Eri nisäkäs-, lintu- ja vesieläinlajeilla suoritetut kokeet osoittivat että glyfosaatti ei kerry nisäkkäisiin, lintuihin eikä kaloihin”. Maaperästä ja kasveista ei mainita mitään, mutta em. organisaatioiden mukaan kertymistä on havaittu. Ongelma on konkreettinen gm-tuotteissa.
Kiinnostavaa on sekin, että bioturva-yhdistyksen artikkelista saa ainakin näin maalliikko täysin erilaisen käsityksen glyfosaatin toimintaperiaatteesta kuin esimerkiksi tästä markkinointipuheesta:
http://www.roundup.fi/turvallisuus
/tiesitko-taman-glyfosaatista/Tulevaisuus ei näytä lohduttomalta, koska mahdollisuuksia korvaaviin aineisiin on jo olemassa. Googlella löysin artikkelin, jossa MTT:n tutkija Kari Tiilikkalaa haastatellaan Tamperelaisessa:
”Sille ei ole vielä löytynyt korvaavaa tuotetta, sillä glyfosaatti on tehokasta ja halpaa, Tiilikkala sanoo
Glyfosaatille etsitään kuitenkin vaihtoehtoja. Yksi sellainen voi olla koivutislepohjainen torjunta-aine. Se on osoittautunut tehokkaaksi rikkojen torjunta-aineeksi esimerkiksi katukiveyksiltä.
– Sitä on kuitenkin vaikea saada markkinoille, sillä siitä pitäisi teettää ensin satojen tuhansien eurojen arvoiset toksikologiset testit, Tiilikkala sanoo.
Koivutislettä ei voi patentoida. Siksi kukaan ei halua teettää kalliita testejä.
– Kun joku tekee testit, kaikki saavat valmistaa ainetta eli yksi maksaa ja kaikki hyötyvät. Olemme siis pattitilanteessa.”
Minusta tässä pelikentässä satojen tuhansien eurojen testit eivät ole minkäänlainen ongelma. Melkein mikä tahansa valtio tai isompi ympäristöorganisaatio pystyy rahoittamaan tutkimukset, jos koivutisleellä tosiaan on potentiaalia. Eihän meillä ollut ongelma edes Kataisen 700 000 euron tulevaisuustutkimuksen tilaaminen. Ongelma tämä on vain niille, jotka jostain syystä haluavat paeta vastuuta byrokratian taakse, kuten Jari Koskisen vastauksesta Reijo Hongiston (ps) kirjalliseen kysymykseen on aistittavissa:
http://www.eduskunta.fi/
triphome/bin/thw.cgi/trip/
?${APPL}=utpkk&${BASE}
=faktautpKK&${THWIDS}
=0.4/1373347744_24379
6&${TRIPPIFE}=PDF.pdfJos kuitenkin palataan siihen, mistä on taimikon heinäntorjunnassa kyse, ongelma lienee huomattavasti pienempi kuin peltoviljelyssä. Yhden kiertoajan puitteissa glyfosaattia tarvitaan enintään kolmen vuoden ajan, eikä koko alaa tarvitse poikkeustapauksia lukuunottamatta käsitellä toisinkuin pelloissa. Lisäksi kasvipeitteisyyden takia huuhtoutuminen on peltoviljelyä huomattavasti pienempi riski. Minusta käyttäjän on silti syytä tiedostaa, millaisen aineen kanssa pelaa. Asia korostuu siksi, että metsäalan kirjallisuudessa en mainintoja glyfosaatin riskeistä ole huomannut. Päinvastoin, käytön tarvetta pohditaan vain lopputuloksen eli vesakon ja heinän torjunnan tehon kannalta. Ja siihenhän tutkimuksista on saatu kannustavia tuloksia.
Glyfosaatti on minulle suht vieras tuote. Paljon ei googlettamista tarvittu, kun kävi ilmi, että kyseessä on varsin mielenkiintoinen ja ongelmallinen asia.
Käyttö maatalouden elintarviketuotannossa, Tukesin kommentit sekä käyttöturvallisuustiedotteen lukeminen antaa ymmärtää, että glyfosaatti ei olisi oikein käytettynä erityisen hankala myrkky. Viiestiketjun alussa linkitetyn Bioturva-järjestön artikkelista huomaa, että ihan noin suoraviivaisesti ei pidä ajatella. Hämmentävää on, että teollisuuden tutkimukset, joihin mm. käyttölupapäätökset perustuvat, eivät ole puolueettomien tutkijoiden käytettävissä ja arvioitavissa.
Meillä metsänomistajien tarpeisiin myydään glyfosaattia mm. tuotenimellä Glyfonova Bio. Sen käyttöturvallisuustiedotteessa varoitellaan useaan otteeseen aineen joutumisesta vesistöön. Kuitenkin: ”Tuotetta ei pidetä haitallisena kaloille, vesi selkärangattomille, linnuille ja maaperäorganismeille.”
Mutta toisaalta: ”Torjunta-aine on vesieliöille lievästi myrkyllistä.”
Lisäksi todetaan, että ”Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä.”
http://www.agrimarket.fi/
Liitetiedostot/Docs/glyfonova
_bio_ktt_2008.pdf
