Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 11,311 - 11,320 (kaikkiaan 11,946)
  • Gla Gla

    Kepa: ”Vois vaikka varhais perkkauksiin siirtää tukea muualta,samoin kyllä tie hankkeisiin tukemista pitäisi jatkaa.”

    Miksi? Miksi yrittäjämäisessä metsänhoidossa varhaisperkaus olisi tuettava työlaji? Sehän tehdään automaattisesti jo nyt, eikä kustannustaso ole ongelmana yhdelläkään yrittäjämäisesti toimivalla. Varhaisperkaushan on yksi parhaita investointeja kiertoajalla.

    Kepa: ”Metsätilojen ostamista voisi verotuksella tukea vaikka että kolmen ensimmäisen vuoden puukaupoille saisi vero vapauden ja siitä eteenpäin normaalin metsä vähennyksen saisi vähentää puun myynnistä.
    Minulle kyllä puunmyyntiveron huojennuksesta oli suuri hyöty ja vaikutti jopa parin hyvä puustoisen tilan ostoon.”

    Maksoit verohyödyn tilan hinnassa. Siksi minä en kaipaa lisää tilojen hintaa nostavia asioita. Tähän pätee sama kuin asuntoihin. Korkovähennysoikeus nostaa niiden hintoja.

    Gla Gla

    Moni tekijä tosiaan vaikuttaa ja niistä vain osaan ihminen käytännössä voi vaikuttaa. Ainakin soiden ennallistamista on tarjottu lääkkeeksi, mutta itse en osaa ottaa kantaa tuon vaikuttavuuteen. Periaatteessa ojitus nostaa tulvahuippuja, mutta mikä ennallistamisen potentiaali kokonaisuudessa on? Joitain poikkeuksia lukuunottamatta vain heikosti puuta kasvavien soiden ojia voidaan tukkia tai jättää perkaamatta.

    Ihmisen kannalta tulvien suuruuden tai määrän lisäksi kiinnostava asia onkin tulvien seuraukset ja niihin vaikuttaminen. Mihin esimerkiksi sallitaan rakentaminen ja millaisia vaatimuksia tulvariskialueen rakenteille asetetaan. Sama asia on ajankohtainen rannikolla merenpinnan nousuun varautumisessa.

    Gla Gla

    Taitaa olla ainoa mahdollisuus käräjöidä Jämsässä. Siellä on sentään 50/50 todennäköisyys voittaa, ainakin mitä laskuojan perkaamisjutusta voi päätellä. Huono puoli tuossakin on se, että jos ostaja häviää, menee juttu taatusti hoviin.

    Gla Gla

    Oikeudessa voittaa se, joka esittää uskottavimman tarinan. Ei se, joka on oikeassa. Varmaan monelle isännälle käsittämätön asia, mutta on silti syytä muistaa näissä kartellijutuissa. Kaikki laskelman muuttujat pitää voida osoittaa totuudenmukaisiksi, mikä on käytännössä mahdotonta. Siksi en ole yhtään yllättynyt tuosta tuomiosta.

    Gla Gla

    Minulla on tapana putsata pöntöt joka vuosi ja sitä varten pönttö pitää ottaa alas. Vaikka muovikuori alkaisikin haurastua ja lohkeilla, ei palat tällöin jää puun sisään, koska niin paljon ei mikään puu vuodessa kasva.

    Gla Gla

    ”Kunkkarit on heinäkuun viimeisenä viikonloppuna,kun kyseessä on Suomen suurin urheilu tapahtuma…”

    Millä mittarilla mitattuna tuo on suurin? Paljonko mittari näyttää? Tuli vain mieleeni, kun Suomen suurin urheilukilpailu osallistujamäärässä laskettuna on viikko mottikisan jälkeen samoilla seuduilla. Olisin voinut lauantaina piipahtaa, jos olisi osunut samaan viikonloppuun.

    Gla Gla

    Ei ole noin yksikertainen asia. Vastuukysymykset riippuvat mm. siitä, kuka leimikon on merkannut, kuka antanut lähtötiedot ja mitä toimeksiannossa on sovittu.

    Gla Gla

    Katsotaan, mitä laki sanoo aiheesta.

    Metsälaki 10§:

    ”Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin myös mainittujen elinympäristöjen käsittelyn perusteista sekä 3 momentissa tarkoitetun velvoitteen alueellisesta soveltamisesta ottaen huomioon kyseisten elinympäristöjen turvaamisen tarve maan eri osissa.”

    Asetus 19§:

    ”Edellä mainittuja elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla tehtäviä hoito- ja käyttötoimenpiteitä eivät kuitenkaan ole uudistushakkuu, kasvupaikalle ominaista kasvillisuutta selvästi vahingoittava maanpinnan käsittely, ojitus, metsätien tekeminen, purojen ja norojen perkaus, kemiallisten torjunta-aineiden käyttö, sellaisten puiden viljely, jotka eivät kuulu Suomen luontaiseen lajistoon, eivätkä muut metsätalouden toimenpiteet, jotka oleellisesti muuttavat puuston varjostus- ja suojavaikutusta.”

    Vaikka asetuksella kielletään perkaus, kuitenkin sallittua on ”elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla tehtäviä hoito- ja käyttötoimenpiteitä ovat yleensä varovaiset hakkuut, yksittäisten puiden kaataminen, yksittäisten kuokkalaikkujen teko, puiden istuttaminen, siementen kylväminen, puutavaran kuljetus maanpinnan ollessa jäässä tai lumen peittämänä sekä muut toimenpiteet, jotka eivät vahingoita elinympäristön ominaispiirteitä.”

    Emme tiedä, kuinka voimakkaasti perkaus oli tehty. Oliko uoma putsattu kokonaan, jolloin pohjan ja reunojen kasvillisuus ovat tuhoutuneet vai onko uoma vuoden tai parin päästä jo käytännössä luontaisen kaltainen.

    Joka tapauksessa 15 metrin takia hämmästyttävä tapaus. Vahingonkorvauksen perusteetkin ovat kiinnostavat. Ojan perkauksen korvaus n. 80 €/m olisi ymmärrettävä jossain eduskuntatalon tontilla tai vastaavassa paikassa.

    Netistä taitaa löytyä ainoastaan KKO:n jutut, ei käräjäoikeuden? Tuomiota olisi ehkä helpompi ymmärtää, jos taustat ja muut aiheeseen liittyvät asiat olisi tiedossa.

    Gla Gla

    Tuplaviesti poistettu.

    Gla Gla

    Kerrotaanko, paljonko sakkoa tuli?

    Jos tosiaan vain 15 metriä on ojaa perattu, täytyy ihmetellä asian päätymistä käräjille. Minusta syyttäjä voi tehdä syyttämättä jättämispäätöksen, jos kyseessä on vähäinen teko. Näin kävi esimerkiksi silloin, kun vastaantulija törmäsi autooni sillä seurauksella, että vakuutusyhtiö lunasti sen.

Esillä 10 vastausta, 11,311 - 11,320 (kaikkiaan 11,946)