Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ei minulla ainakaan ole tarkoitus pönttöjen kiinnitysnaruja metsään viedä ruostumaan. Niiden tarkoitus on pitää pöntöt puussa koko vuoden. Joka vuosihan normaalit tiaisen, kirjosiepon, kottaraisen yms. lintujen pöntöt puhdistetaan. Tällöin ei kiinnitys vielä uppoa runkoon, vaikka pieni raita jääkin. Mutta kun pönttö vuosittain irroitetaan ja laitetaan takaisin, ei ongelmaa ole. Ja kun pönttö on lahonnut, en minä sitä metsään jätä. Kattokin on yleensä huopaa, mikä kyllä tekee pöntöstä pitkäikäisen ja varmaan linnutkin pitää mukavan kuivasta pesästä.
Jos ei sähköjohto tms. systeemit kelpaa, toimiva luomuratkaisu on kiinnittää pöntön takaosaan kataja, jossa oksa tekee sopivan koukun. Siitä on hyvä ripustaa ja kun pönttö kiilataan ripustettavan puun oksien väliin, ei tuulikaan sitä heiluttele.
Aukisti: ”Niinkuin aikaisemmin oli puhetta, niin kiinnitys rautalangalla. Ei muovitetulla kaapelilla tai muovinarulla. Ripustus mieluimmin tuleviin jättöpuihin!”
Anteeksi tyhmyyteni, mutta mitä vikaa on muovipintaisessa kuparilangasta (sähköjohto)? Sitä on miellyttävä käsitellä ja kestää vuodesta toiseen
Putte: ”Onko jollakin tietoa minkälaisilla prosenteilla tätä yhdistelmäverotusta puuntuottajien toimintaa ohjaava metsäteollisuus – eli meidän asiakkaamme – on esittänyt sitä toteutettavan?”
Metlan uutiskirje ei ainakaan anna vastausta. En tiedä, löytyisikö jutun alla olevista linkeistä.
http://www.metla.fi/uutiskirje
/metsatalous-ja-yhteiskunta/
2013-01/uutinen-4.htmJotenkin silti tuntuu, että tuossa keskitytään lillukanvarsiin. Puukaupan toimivuus ei ole tuosta kiinni.
Ja uusimmassa uutisessa taas haikaillaan muutoksia verotukseen. Ei taida vielä tutkijat ja ostajat olla havainneet, että tähän saakka muutokset ovat aiheuttaneet vain häiriöitä puumarkkinoille.
Teollisuus voisi viimein kertoa, paljonko sillä on valmius ostaa nykyistä enemmän puuta, kun tarjonnasta niin huolissaan ollaan. Onko teollisuus huomannut, että pääosa heidän kommenteistaan pohjautuu huoleen myyjien verokohtelusta? Pitäisiköhän MTK:n alkaa vaatia muutoksia ostajien verotukseen samalla voimalla kuin teollisuus on huolissaan myyjistä? Vastavuoroisuuden periaatetta noudattaen, tietysti. Pakko-ostoverot vain käyttöön, niin saadaan strategian mukaiset tavoitteet puun käytön lisäämisestä toteutumaan.
”Toisaalta olen myös sitä mieltä että kantojen poisto ei poista lahoriskiä kokonaan. Jäähän sinne kuitenkin niin paljon pienempää juuristoa jossa sitä lahottajaitiötä on valmiina.”
Kantojen poisto ei riskiä kokonaan poista. Saattaapa jopa levittää tautia, kun noston yhteydessä saastuneet juuren kappaleet varisevat alalle. Ja mikä vaikutus aukon reunassa pari vuotta seisovalla kantokasalla onkaan. Mutta todennäköisesti kantojen nosto hävittää juurikäävän alalta nopeammin kuin kantojen nostamatta jättäminen. Häviämisen nopeushan riippuu kannon koosta ja koska noston jäljiltä maahan jää vain suhteellisen ohuita juuria, lahoavat ne nopeasti. Voisi siis olettaa, että järeä päätehakkuumetsä, jonka toipuminen vaatii n. 40 vuotta, saadaan kantojen nostolla terveeksi n. 5-10 vuodessa. Ratkaisevaa on se, miten tuo aika käytetään. Vaikka kannot nostettaisiin, lehtipuuvaihe siihenkin tarvitaan, koska 5-10 vuotta ei horsmaa kannata kasvattaa. Jos istutuskoivujen alle alkaa ilmaantua luontaisia kuusia, niistä tuskin suurta riskiä taudin kantamiseen tällöin on. Jos kantoja ei ole nostettu, sairastuavat kuuset herkemmin. Näin siis päättelen kantojen noston merkityksen eli aika vähäiseksi käytännössä.
Ehtonahan 30% rajassa oli, että lahojen kantojen kohdat jätetään lehtipuulle. Silloin alan voisi uudistaa kuuselle.
Voi olla, että tuo on nykytilanteessa paras vaihtoehto. Kokonaan koivulle uudistetun alan pilaa hirvet ja männyllä on lisäksi omat riskinsä etenkin rehevällä maalla. Ongelmaksi kuitenkin tulee se, miten saa hallittua koko uudistamisketjun niin hyvin, että kuusta ei saastuneeseen kohtaan tule. Ja vaikka istutus onnistuisikin, vuosikausien kuluttua tehtävässä taimikon harvennuksessakin pitäisi tuo onnistua. Raivaaja ei saisi säästää väärässä paikassa kasvavia luontaisia kuusen taimia. Melkein tuossa tarvitaan kahvaan gps ja kirkas punainen valo ilmaisemaan, ollaanko saastuneella vai puhtaalla alueella. Mutta ehkä seuraavan sukupolven raivureissa tuollainen sitten on.
Pirin jutussa mainittiin, että mänty voi nuorena saada tartunnan kuusen juurikäävästä. Tuokin avaa uusia uhkakuvia uudistamiseen, jos maininta pitää paikkaansa. Muutoin mitään erikoista ei artikkelissa ollut, vaikka muuten asiaa olikin. Taas kerran kiitos A. Jalkaselle hyvästä linkistä. Vaikka firman asiakaslehti onkin, kiinnostavia juttuja siitä löytyi.
