Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”A.J:n kommenttia mukaellen olenkin ollut kovasti kummastunut epäilyksistä huonon luontaisen taimettumisen suhteen. Minulla taas varhaisperkauksella on yleensä riittänyt aika huomattavasti perattavaa.”
Tutkimuksissa kuitenkin aukkoja ja epätasaisuutta on todettu. Asiaa saattaa selittää se, jos esim. leppää, haapaa ja hieskoivua ei ole laskettu mukaan. Energiapuun tultua vakavasti otettavaksi vaihtoehdoksi mukaan tuo ei tietenkään enää ole asiallinen tapa suhtautua tilanteeseen.
Minulla on 2011 koivulle istutettu kuvio, joka on pysynyt hyvinkin puhtaana vesakosta. Mitä nyt hirvet siellä ovat mellastaneet. Tämän kesän tilannetta en ole tarkastanut, mutta harkinnassa on joko uudelleen viljely tai sitten usko viime vuoden hyvän siemensadon tuottamaan luontaiseen taimikkoon.
Minun ainakin on vaikea erottaa sitä, mikä osa rahasta pankkitilillä on tullut pääomatulosta ja mikä palkkatulosta. Sekaisin ne menee samalla tavalla kuin alku- ja pääruoka mahassa. Autonikin olen ostanut uutena, mutta rahojen alkuperää en ole koskaan pohtínut. Ihan sama, rahoitanko metsäni pääomatuloilla ja auton palkkatuloilla, päinvastoin vai jollain jaolla noiden välistä. Oleellista on vain se, että tulot ja menot pysyy tasapainossa ja pääomatulojen alainen toiminta on kannattavaa.
Puun takaa: ”Tänään tulleessa (nro5) Metsälehti Makasiinissa on paljon mielenkiintoista luettavaa mm. puiden alkuperästä ja jalostuksesta.
Kuusistakin on paljon asiaa!”Paljon ajatuksia herättäviä asioita taas saatiin sivuille mahtumaan, vaikka ilmastonmuutoksen seuraukset ehkä turhan suoraviivaisesti pantiinkin halki, poikki ja pinoon. Jäi sellainen kuva, että tutkijat tarkkaan tietävät kehityksen 100 vuoden päähän.
Samaan asiaan liittyi metsäntutkimuksen historia. Kiinnostavaa olisi tietää, miten pohjoisesta etelään siirretyillä taimilla voidaan simuloida ilmaston lämpenemisen vaikutusta. Asia tuskin on niin yksinkertainen, että ilmasto vain lämpiää. Tuleehan tuossa vastaan jo päivän pituuden erotkin.
Kuusen istuttamiseen liittyen kiinnostavaa olisi perehtyä tarkemmin muokkaustavan vaikutukseen. Silvestan Koivumäen mielestä ainoat oikeat muokkaustavat olivat laikku- ja ojitusmätästys. Tukea väitteille tule yhdestä Metlan tuoreesta tuloksesta. Toisaalta aiemmin aiheeseen perehtyessäni on saatu myös tuloksia, joissa kääntömätästys ja äestys ovat tuottaneet yhtä hyvän tuloksen. Muuttujia on ainakin maaperän laadussa, ehkä myös käytettävien taimien ominaisuuksissa, joten yhteenveto eri muuttujien merkityksestä kiinnostaa edelleen
Jokainen kuvio tosiaan käsitellään tapauskohtaisesti niistä lähtökohdista, jotka siellä vallitsevat. Mutta silti Jessen positiivinen suhtautuminen tilivälin lyhentämiseen energiapuustoa kasvattamalla ja kuusen kasvun hitautta korostamalla vaivaa. Pukkalan laskelmathan lähtevät nollahetkestä. Ymmärrän sen, jos saa käsiinsä taimikon, jossa uudistamisketjussa on syystä tai toisesta jotain mennyt pieleen, käytännössä lehtipuusto karannut etukasvuiseksi. Tällöin hoitoketjussa ei Pukkalan laskelmaa hieskoivikon tai lepikon kasvatuksesta voi käyttää, koska ala on muokattu ja istutettu. Totesihan Pukkalakin artikkelissaan, ettei raivaus ja uudestaan aloittaminen yleensä ole kannattava ratkaisu epätasaisen tai muuten vain tavoitellusta poikkeavan taimikon kanssa. Tuosta on helppo olla samaa mieltä ja energiapuuston kasvatus ainakin ensiharvennusvaiheeseen saakka on todennäköisesti eräs parhaista vaihtoehdoista. Tässä keskustelussa on kuitenkin mielestäni ollut kyse siitä, mihin uudistamisessa pyritään, kun lähdetään liikkeelle nollasta.
Jees: ”A.J oikeassa myös tuon aluskuusikon hyödystä e-puun alla mutta ei ole temppuna kovin vaikea aloittaa e-puuta alustakaan. Vesomista vastaanhan täällä taistellaan myrkkyruiskut tanassa!
Miksi on vaikeaa kuvitella aloittaa uudelleen vessyntyisenä sama projekti?”Ei kyse ole vaikeudesta vaan kannattavuudesta ja myrkkyruiskut tanassa pelastetaan vain istutustaimia heinikosta. Kaikkein huonoin vaihtoehto on ensin istuttaa ja sitten kasvattaa energiavesakko istutustaimien päälle.
Mutta kerrotko, miksi hiirenvirnakeskustelussa sanoit istuttavasi lehtipuuta 1000 kpl/ha, mutta kuitenkin näihin vesakoihin suhtaudut hyvin positiivisesti? Millä perusteella teet valinnan näiden välillä?
Sekastrategia? Kasvumalleista ei asia selviä, mutta veikkaan isoihin kuutiomääriin pyrittäessä pelin olevan menetetty kuusen osalta, jos lehtipuu päästettään etukasvuiseksi eli suojaamaan hallalta. Tuo on silti pohtimisen arvoinen vaihtoehto, koska uudistamiskulut jäävät alhaisemmiksi, joten kuusen ei tarvitse keskimääräistä isompaa kuutiomäärää tuottaa. Hallan torjuntaan vesakolla en tosin usko.
Oma lukunsa on lahojen kuusikoiden käsittely. Jos ollaan mt:n karummassa päässä, mänty tulee mukaan tarkasteluun.
Jees: ”Kuusellahan tuo ensimmäinen 30 vuotta menee miinustuloksen puolelle ja e-puulla saat 3000 euroa. Näin myös pelkistetysti.”
Totta, mutta mitä muuta on saatu aikaan. Molemmissa on ensimmäinen käsittely tehty. Energiapuustosta on saatu 3000 euron tili, kuusikosta tonni. Koivikon kasvattaja on siis 2 tonnia enemmän rahaa. Vaan koivikon päätehakkuun jälkeen täytyy taas miettiä, mitä tehdään. Aloitetaanko homma alusta vai kasvatetaanko tällä kertaa kuusta. Jos kasvatetaan, menee 2/3 rahoista uudistamiseen. Alunperin kuusikkoa kasvattaneella sen sijaan on nättiä hyväkasvuista puustoa 130-140 m3, jonka päätehakkuuarvo on 2 tonnia. Sille ei nyt tarvitse tehdä mitään, vain odotellaan 15 vuotta kolmen tonnin tiliä. Entä mikä on omaisuuden arvon kehitys tuon 15 vuoden aikana verrattuna siihen, joka aloittaa kasvattamisen alusta? Kuusikon kasvattajalla on tilipäivän jälkeenkin 7000 euron puusto kasvamassa.
Tietysti pääoman voi irroittaa metsästä 30 vuoden kohdalla ja ostaa Popin tai S-ryhmän arvopapereita ja näin päästä parempaan tulokseen. Sinusta en tiedä, mutta minulle nuo eivät käytännössä ole vaihtoehtoja.
