Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Missä MTK:n paikka sinusta pitäisi olla?
Metsäkeskuksen viime vuotisessa taimkonhoitokilpailussa tuo arvonta toteutui hienosti. Palkinnot arvottiin kaikkien osallistuneiden (muistaakseni vähintään hehtaarin ilman tukiaisia raivanneet) kesken. Kilpailu oli hiukan kyseenalainen nimitys kampanjalle, mutta lopputulos oli varmaan ihan hyvä.
Sainpa pelisivun taas auki. Mönkkäriä siellä muistaakseni joskus luvattiin. Nyt kuitenkin sanotaan näin:
”Parhaat tietäjät osallistuvat kahden metsurin täydellisen varustepaketin arvontaan. Voittajat saavat oman valintansa mukaan myös moottori- tai raivaussahan.
Yhden palkintosetin arvo on noin 2 000 euroa!”Toivottavasti parhaat tarkoittaa rankilistalla olevia…
Raivuri on valmiina, mutta silti odottelen. Reilut 30 cm on lunta, joten parin viikon päästä voi ehkä aloitella. Pitkät kannot ei haittaa, mutta ensimmäisenä vuorossa olevalla kuviolla on tarkoitus harvennuksen lisäksi pelastaa alikasvoskuusia lehtipuiden alta. Pienimmät taimet ovat vielä lumen alla, joten mitään syytä ei ole kiirehtiä niitä tallomaan ja risuilla peittämään.
Seuraavaksi on vajaa pari hehtaaria ihan tavanomaista harvennusta, mutta suotta sinnekään vielä kahlaamaan, kun paljaan maan aikana ehtii.
Noita seuraava kohde on n. 5 vuoden kuluttua päätehakkuuseen tulevan kuvion ennakkoraivaus, jossa etenkin ojan reunat on perattava. Jäät ovat siellä olleet koko talven heikkoja virtaavan veden takia, joten kuivan kauden puuhaa siis tuon kuvion käsittely. Onneksi on lehtipuuta, joten juurikääpää ei tarvi varoa. Eikä haittaa, vaikka siirtyisi vuoden tai parin päähän. Ei siis mitään ylivoimaista perkuuta tiedossa tälle vuodelle. 2014 onkin suunnitelmissa kaksinkertainen määrä hehtaareja, mutta toisaalta ovat helpompia kohteita.
Puulajivalinta on monen tekijän summa, johon en yleispätevää vastausta halua antaa. Mutta jos jalopuita kasvattaisin, en sitä sekapuustona tekisi. Suojaukseen pitää suhtautua ihan eri vakavuudella kuin tavanoamisten puulajien kanssa, joten kuvion pinta-alan kasvattaminen täytekuusilla ei tunnu viisaalta. Toistaiseksi en jalopuiden kasvatukseen olekaan ryhtynyt, eräällä kuviolla niitä entuudestaan on ja niitä koitan säästää. Mutta siinäkin on kyse pyrkimyksestä tavanomaista parempaan monimuotoisuuteen, ei puuntuotannolliset syyt. Haapaa, kuusta, koivua, vaahteraa, tammea ja pihlajaa vajaan puolen hehtaarin alalla kasvaa, taisipa jokin raita, pensas ja avoimempi heinikkovaltainen kohtakin olla seassa. Voisihan sinne muitakin koittaa istuttaa, jos sopivia taimia jostain käsiin sattuu jäämään. Saa nähdä, tuleeko tuosta aikanaan metsälain tai vihreiden toimesta suojelukohde.
Jees H-valta: ”Yleensä helpointa (jos maaperä sopiva) on lehtipuun ensimmäinen kierto peltoon. Silloin heinääminen jää vähimmälle. Tosin taas tulee hirvisuojaus kuvaan mukaan mutta silti. Olen nähnyt niin monta kuusen epäonnistumista pellossa etten ainakaan itse lähtisi sillä yrittämään ensimmäiseen metsitykseen.”
Koivuahan noissa suositaan, vaikka ennuste ei kovin hyvä olekaan. Epäonnistumisen määrää en käyttäisi mittarina, syyt ovat kiinnostavampia. Onko heinien kanssa pelaaminen edes sen työläämpää kuin suojautuminen hirviltä? Koska ennuste peltokoivun tukkiprosentista on masentava, en kuusta väheksyisi. Tietysti jossain tilanteissa on mahdollista saada aikaan kaksijakoinen puusto, mutta peltokohteissa sen varaan en laskisi. Taimettuminen on usein heikkoa.
Hirvistä puheenollen, Tricoa mainostetaan männyille, mutta mahtaisiko se toimia koivullekin?
Liian tiheäksi jättäminen on varmaan aika yleinen vaiva. Itsekin viimeksi raivausta tehdessäni tein saman virheen. Työn päätteeksi kun kävelin palstan läpi, täytyi vain ihmetellä, mitä alussa tuli tehtyä. Kun näitä hommia tekee enemmänkin satunnaisesti kuin säännöllisesti, pitää kai asetukset virittää joka kerta uudestaan kohdilleen.
Lumihangessa kahlaamiseen on tänä keväänä tarjoutunut pitkään mahdollisuudet. Viime vuonna näihin aikoihin suli viimeiset lumet varjopaikoista etelässä. Olen joskus todennut, että metsätyöt kannattaa tehdä silloin kun siihen on aikaa. Sen verran otan kuitenkin pakkia kommenttini suhteen, että umpihankeen en mene, ellei ole pakko. Ylitiheässä metsässä ei lumi kuitenkaan yleensä ole ongelma, ellei lunta ole puiden oksilla. Enää ei taida juuri missään olla.
