Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Mutta silloin ollaan typerillä retkillä tylsäpäisyyteen jos luomakuntamme metsien eläimistö yleistetään tuon nimikkeen alle.”
Onneksi ehdollistit kommenttisi. Eläimistöä ei ole yleistetty tuon nimikkeen alle. On vain tehty suosituksia, joilla edistetään riistan elinolosuhteita. Ei nuo suositukset ota kantaa haavan rungossa eläviin hyönteisiin tai moniin muohinkaan lajeihin, jotka ovat metsästyslain ulkopuolella. Aivan kuten Tapion suositukset koivun kasvattamisestakaan eivät ole yleisohje puuston hoidolle. Siksi minusta aivan turhaan sekoitat nyt asioita.
Caballista: ”Laskelmat perustuvat ajatukseen, että voisin ostaa vaikka rajattomasti OMT-maapohjaa etelästä hyvien kulkuyhteksien varrelta hintaan 440€/hehtaari.
Tällöin voisin upottaa ”rajattomasti” pääomaa kiinni ja hakea sille korkeaa tuottoprosenttia. Todellisuudessa maapohjan ostaminen laskelmien hintaan on vaikeaa. Silloin minun kannattaa tehdä hehtaarille suurempi investointi ja saada hehtaareilta suurempaa kassavirtaa.”
Taloudellisissa laskelmissa on muutamia oletuksioa, jotka eivät päde siinä maailmassa, jossa elämme. Siksi jokainen joutuu viilaamaan laskelmia omiin lähtökohtiin sopiviksi.
Periaatteessa paljaan maan saatavuus ei ole ongelma, koska rahat kannattaa sijoittaa sinne, mistä niille saa parhaan tuoton. Käytännössä esimerkiksi minä vierastan monia sijoitusmuotoja, joten vaihtoehdot rajautuvat huomattavasti teoriaa suppeammaksi. Näin itsekin päädyn samaan lopputulokseen kuin sinä eli en tuijota yksinomaan sijoitetun pääoman tuottoa ja maksimoi prosenttia kevyen investointikustannuksen avulla.
Oma mausteensa tulee siitä, miten esimerkiksi istutuksen arvo laskelmissa määritellään. Teettämällä työ luvuissa ei keskusteltavaa ole, mutta tekemällä työ itse alkaa vaihtoehtoja jo löytyä. Kassavirtaan vaikuttava kustannushan syntyy pääasiassa vain taimien hinnasta, mutta onko omistajan selkänahka hyväksyttävä littera kirjanpidossa?
Jees H-valta: ”Ja Glalle vielä että noita Tapion suosituksia vain on totuttu pitämään järkevinä ja kunnioitettukkin. Mutta oma käsitykseni tästä kyllä pistää ajatuksia uusiksi. Ilmeisesti kompus riistahallintoon on voimissaan.”
Tiedä sitten, millaisia kytköksiä suositusten taustalla on, mutta viikonloppuna ns. ikimetsässä kuljeskellessani tämä keskustelu tuli mieleeni.
Miksi oikeastaan olet huolissasi tiettyjen eläinten mieltämisestä riistaksi? Pidäthän itsekin metsää puhtaana tuotantokoneistona. Kasvatat puuta vain ja ainoastaan siksi, että rungot tulee jossain vaiheessa hakatuksi ja keitettäväksi, poltettavaksi tai sahattavaksi. Kasvatat jopa luontoomme kuulumatonta lajia. Ei siinä ole sijaa luontaisen lajisto sille kuuluvalle arvolle. Kyse on siis ihan samasta asiasta kuin tiettyjen eläinlajien riistana pitämisellä eli puhtaalle hyödyntämiselle.
Vai olisiko kuitenkin niin, että riista on mitä luonnollisin asia elämässä. Ravintoketjuun kuuluu, että tietyt lajit syövät tai muuten vain hyödyntävät toisiaan. Ei ihminen ole poikkeus. Mutta se, että talousmetsien hoidossa tämä otetaan huomioon, on ehdottomasti hyvä asia.
Tähän ei ole syytä sekoittaa hirvipolitiikkaa, jossa ongelmat syntyvät ihan muista asioista kuin riistaan liittyvistä moraalisista asioista.
Metsänvartija: ”Sekaan voisi istuttaa 500 kpl kuusta, ne vain reikäperkaa ja antaa kasvaa päätehakkuuseen. Lehtipuusto lannoittaisi ja suojaisi maannousemaltakin. Rehevillä mailla 500 m3 tuotos olisi helppo saavutus.”
Lehtipuusto ei tuossa tapauksessa suojaa maannousemalta. Maannouseman vaikutusta voi kyllä hiukan vähentää alhaisella kuusen osuudella. Homma ei kuitenkaan perustu siihen, etteikö kuusi saisi tartuntaa, vaan siihen, että tartunnan saaneita kuusia on alhaisen runkoluvun takia vain pieni osa puuston kokonaistuotoksesta.
Maaseudun Tulevaisuuden sivuilla on vain lyhyt juttu Pukkalan tutkimuksesta, joten sen perusteella en voi aiheeseen ottaa kantaa.
6m3: ”Tuo maaperan happamuudesta valittelu mo. kannalta on siis turhaa ruudin haaskausta harakoille.Otetaan kasittelyyn hyonteistuho vaara. Verraten sita Kiinassa esiintyneisiin hyonteistuhoihin lehtikuusi metsissa. Suomessa on vaarana kirjanpainajat. Suomessa tosin ei ole noin laajoja alueita jotka ovat viljelty yhdelle puulajille.Samaten mietityttaa myrskytuhot. Ruotsin etelaosissa ne kohdistuivat pahiten kuusikoihin.”
Jos puusto vaikuttaa terveeltä ja kasvaa hyvin, happamuus tuskin on muodostunut ongelmaksi. Mutta jos puuston on hyvin tiheää, olisi harvennus varmaan ajankohtainen. Sanoit runkojen olevan 20-25 cm suuruusluokkaa. Sopiva harvennus tuo valoa metsään, jolloin aluskasvillisuuskin varmaan hiukan elpyisi.
Harvennettu kuusikko on tuulille arka varsinkin, jos lähtötilanne on ylitiheä puusto. Koivu- tai muu sekoitus ei silti kuusia pystyssä pidä.
Yksilajisessa puustossa tietysti totaalisen hyönteistuhon riski on kovempi kuin sekametsässä. Tuossa vaiheessa kuusikkoon ei kuitenkaan enää saa muita lajeja kasvamaan, joten turha on huolestua mahdollisista uhkakuvista. Yleisesti ottaen meillä kuusen osuus on sodan jälkeisenä aikana vähentynyt, joten en pidä kehitystä tässä suhteessa huolestuttavana. Männyn kasvatusbuumin jälkeen on varaakin kasvattaa kuusta, jos vain terve alusta siihen löytyy.
Laistahan on todettu, että neuvonnan tarve kasvaa käsitelytapojen monipuolistuessa. Nähtäväksi jää, miten siihen osataan vastata ja miten omistajat osaavat asiansa selvittää. Mutta mielestäni vaihtoehtoja ei kehityksen suunnalla ole. Lakia ei pidä laatia sellaiseksi, että vain kaavamainen, osapuolien kannalta yksinkertainen toiminta olisi mahdollista. Ja ainahan perinteinen, Tapion suosituksiin nojaava hoito on olemassa oleva vaihtoehto, jonka mukaan valtaosa jatkossakin toimii. Markkinatalouden riskien hallintaan kuuluu sekin, ettei teetä sellaista käsittelyä, johon ei urakoitsijan osaaminen riitä. Työturvallisuuspuolella tämä on jo sisäistety monin paikoin, koska riittävät varmistukset edellytetään ja riskit unohdetaan. Saa nähdä, miten vastaava ajattelu toteutetaan työn laadun suhteen. Suorittava porras on varsin aktiivisesti tuonut toteuttajan näkökulmaa esiin
6 m3: ”Metsanomistaja itse on tuonut tuon happamoitumise huolen esille. Asia alkoi kiinnostamaan tuolta pohjalta. Miksi siis toimia vastoin omia periaatteitaan? Eiko silloin kannattaisi tukeutua metsankasvatuksessa useampaan puulajiin?”
Itseään vastaan ei pidä toimia. Edellä mainitsinkin suosivani lehtisekoitusta kuusikossa. Mutta kyseisen kuvion osalta on oleellista se, onko maaperä kuusen takia happamoitunut ja jos on, kuinka paljon eli onko asialle tarvetta tehdä jotain. En muista, kerroitko puustosta muuta kuin että se on tiheää kuusikkoa. Monista asioista riippuu, miten sitä kannattaa hoitaa ja mistä asioista kannattaa olla huolissaan. Onko esimerkiksi seuraava toimenpide päätehakkuu vai harvennus.
Kysessä on siis (yli?)tiheä kuusikko rehevällä pohjalla, jossa maaperä pimeyden takia vaikuttaa suht kuolleelta? Ja happamoitumisesta ei ole tietoa, ainoastaan omistajan huoli kuusen happamoittavasta vaikutuksesta?
Olen samoilla linjoilla Puun takaan kanssa. Tuollaisen harventaminen tai päätehakkuu saa maiseman muuttumaan ihan toisenlaiseksi, joten humuksen puutteesta en olisi huolissani. Eri asia on, jos on syytä epäillä jotain ongelmaa puuston kasvun tai terveyden suhteen, mutta sellaista ei tainnut tulla keskustelussa esiin. Eikä silloinkaan humuksen määrään vaikuttaminen ole toimenpidelistalla.
Kuusettumiskeskusteluissa tosiaan välillä mopo karkaa käsistä. Itse ajattelen niin, että terveen kuusikon uudistaminen kuuselle on ihan ok. Oleellista on kuitenkin se, että lehtipuusekoitusta on riittävästi mukana, eikä se pääse pahasti etukasvuiseksi. Lehtipuun osuutta voi harvennusten myötä vähentää, mutta silti puusto säilyy sekametsän luonteisena ja ainakin minun mielestäni huomattavasti puhdasta kuusikkoa terveemmän oloisena. Eikä todennäköisesti tarvitse pohtia happamoitumista tai muita vastaavia asioita.
”Kiitos nimipaiva onnitteluista. Koko kansa juhlii nimipaiviani.”
Ei sitten ollut taaskaan sinun ajokoneesi uusimmassa Metsälehdessä. Ehkä seuraavassa sitten.
Mutta hyvää juhannusta palstalaisille! Viettää sitä sitten juhlien, juopotellen tai töitä tehden. Kahden ensimmäisen mieltämistä synonyymiksi en oikein ymmärrä, kuten en sitäkään, miksi monet haaskaavat kesän kauneimpana aikana olevan pitkän viikonlopun viinan kanssa läträten, mutta enhän minä monta muutakaan asiaa ymmärrä. Kukin tavallaan.
