Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole uusi asia, että ilmasto on ollut joskus paljon nykyistä lämpimämpi. Mutta kun noita käyriä katselee ja vertaa nykytilaan, kannattaa kiinnittää huomiota mittakaavaan, jolla vuosia kuvataan. Norjan käppyröissäkin mittakaavana oli 1000 vuotta. Ja täällä puhutaan jostain viimeisen 16 vuoden ajanjaksosta.
Se, että joskus on ollut lämmintä, ei siis todista nykyisen ilmastokeskustelun olevan väärillä raiteilla.
Onkohan Kettula vain kesäkäytössä? Marraskuu on ihan hyvä ajankohta, kun luntakaan ei pitäisi vielä olla. Jos on, sitten otetaan sukset mukaan!
Mikäli valtakunnallisten metsäpäivien yhteyteen on suunnitteilla jotain yleistä ohjelmaa, tämän voisi hyvin hoitaa sellaisen yhteydessä. Minusta emme voi edellyttää, että MTK räätälöi muutamalle Metsälehden palstan keskustelijalle oman tapahtuman.
”Haapa arvottomana on hyvä jättöpuu mutta pitää ehdottomasti kaulata tai glyfottaa.”
Ei haapa ole arvoton, vaikka hyvä jättöpuu onkin. Ensiharvennuksessa siitä saa saman verran kuin mistä tahansa muustakin puulajista. Ainoa ero on, että ei tarvi istuttaa taimia. Ja tietysti riski hirvituhoista on olemassa, mutta tuskin koivikon ennuste sen huonompi on, vaikka haapaa seassa olisikin.
Ei uusi laki vielä ole voimassa. Mitä lain ennalleen jättäminen siis olisi auttanut, kun nykyisen lain aikanakaan naapurisi ei toiminut määrätietoisesti? Laissahan sanotaan, että uudistamistoimenpiteet (muokkaus, raivaus, istutus, kylvö jne.) pitää tehdä 3 vuoden kuluessa hakkuun päättymisestä. Eli juuri kuten palstalla tehtiin. Oma aikarajansa on kasvatuskelpoisen taimikon aikaansaamiselle ja suurin muutos uudessa laissa tulee juuri tähän kohtaan. Uudistamistoimenpiteet tehdään jatkossakin 3 vuoden kuluessa.
”Ohjelman päämääränä on lisätä metsien monipuolista käyttöä ja niistä kertyvää hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.”
Kuka ohjelman tavoitteita tulkitsee, kun kestävän käytön yksityiskohtaista määritelmää ei mistään löydy? Liiallinen hirvilaidunnus ja siitä seuraava kuusimetsän uudistaminen kuuselle juurikäävästä huolimatta tai männylle sopivan maan uudistaminen kirjanpainajien ravinnoksi kuuselle tuskin edustavat kestävän kehityksen periaatteita.
Raja minulla menee siinä, etten ala koivikoita aitaamaan. Kunpa keksittäsiiin sopiva karkote tuohon käyttöön, kun hirvikannan alentaminen ei näytä todennäköiseltä. Vielä myyrille sama keksintö, niin riskit uudistamisessa alkaisivat olla jo aika hyvin hallinnassa. Hirvikarkotteen mainittin toimivan metsämyyriin, mutta tiedä sitten, miten käytännössä toimii.
Tuplaviestit on joillain yleinen vaiva. Jopa triploja lipsahtaa joskus. Itselläni vika näyttää korjaantuneen, kun vaihdoin hiiren uuteen. Olisiko vika ollut siis tuossa otuksessa? Hyvin mahdollista se on, koska vanhassa oli hiukan häiriöitä, kursori ei ihan aina täysin puhtaasti kulkenut, eikä kone aina reagoinut ensimmäiseen klikkaukseen. Noihin en vain kiinnittänyt huomiota, koska häiriöt olivat lieviä ja syntyivät vähitellen.
