Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Lukijoiden kuviin on ilmaantunut tämän viestiketjun aihetta sivuava kuvasarja. Käykää katsomassa, toivottavasti kuvien lähettäjä laittaa pian alustuksen aiheesta,
Puun takaa: ”Siinä vapaaehtoisessa yhdistelmässä on ajatus, että sellainen metsänomistaja, jolla on puunmyyntiaikeita ja -haluja, voisi maksaa osan verosta pinta-alan mukaan ja saisi hyvityksenä pienemmän myyntiveroprosentin. Valinta olisi määräaikainen, esim. 10 vuotta.
Tämä laittaisi puuta liikkeelle ja helpottaisi esim. metsätilojen sukupolvenvaihdoksia.”Noin varmaan artikkelissa mainittu kaverikin asiaa oli pohtinut. Teoriassa hyvä juttu, mutta käytännössä ole samoilla linjoilla kuin putte. Lisäksi tulee pinta-alaverotuksen määräytymisperusteiden aiheuttama ylimääräinen työ eli kustannus jonkin maksettavaksi. Vaarana on myös luoda porsaanreikiä markkinoille, kuten edellissä muutoksessa tapahtui. Vaikka moni niistäkin osasi hyödyn korjata, en jaksa uskoa reikien parantavan alan toimivuutta ainakaan, jos tarkastellaan vähänkään pitempää ajanjaksoa.
Ihan varmasti koneiden työn laadussa on varsinkin kehittelyvaiheessa sanomista. Vaan niin on ihmisen tekemässä työssäkin. Tämän palstan juttujen mukaan näin tapahtuu ainakin, jos mhy:n kautta operoi…
Voi olla, ettei raivuria erikoisempi laite yleisty vielä pitkiin aikoihin, mutta jos pelle pelottomat eivät kehittele, ei kehitystäkään tapahdu. Ja kannattaa sekin ottaa huomioon, että metsuri+raivuri-yhdistelmässäkin kehitettävää riittää alkaen siitä, millä systeemillä taimikkoansa kasvattaa. Nykyinen tapa hoitaa ne vasta kun on pakko tai vähän sen jälkeen on aika älyvapaa tilanne, kun puhutaan jostain roboteista.
A Jalkanen: ”Miten muuten noihin 9000 pisteeseen pääsee – minä en pääse 10 kysymystä edemmäksi, siinä joutuu aina arvontaan tai loppuruutuun. Voiko 9000 pistettä kerätä jo 10 kysymyksellä?”
Maksimi taitaa olla 9330 pistettä. Nopeus ratkaisee, siten lista ei ihan parasta mahdollista kuvaa metsäalan osaamisesta anna. Voidaan myös spekuloida sillä, onko esimerkiksi makasiinin ensimmäinen vuosikerta olennainen tieto. Toki jos mönkkäriä jaetaan palkintona, lievä mainostaminen olkoon sallittua. Yli 8000 pisteen suoritus kyllä edellyttää sitä, ettei koko kysymystä ja kaikkia vastausvaihtoehtoja ehdi lukemaan. Enemmän kyse on Speden spelien reaktionopeustestin kaltaisesta laitteesta, jossa harjoittelulla on aika iso merkitys. Mutta ihan hauskaa viihdettä ja jospa Metsälehti laittaisi rankilistan kärjelle erikoispalkinnot…
Jos nyt edes hiukan vakavammin pohtii metsänhoidon koneellistumista, en usko raivauksen olevan kovin lupava kehityskohde. Koneellistumisessa pitäisi tehojen nousta radikaalisti manuaalityöhön verrattuna, koska konetyön kustannustaso on kova. Käytännössä teho tarkoittaa järeitä koneita ja selväpiirteistä työmaata. Näinhän homma on kaikkialla muuallakin mennyt, esim. maataloudessa. Kaikenlaiset mönkijät, tehojätkät, ruotsalaisten pikkukoneet yms. viritykset edustavat puuhastelua, jossa pääomakulut kasvaa suhteettoman suureksi. Tuollainen näennäisesti näppärä robottikaan ei edes teoriassa voi toimia taimikossa tehokkaasti, siihen tarvittaisiin valtavan kokoinen himmeli. Se taas aiheuttaa omat ongelmansa taimikossa. Eihän robottikaan tee muuta kuin tutkimustyötä.
Veikkaan, että hoidon koneellistumisen edellytyksenä on ympäristöväkeä kauhistuttavat puupellot, jotka on uudistamisvaiheen alusta asti suunniteltu konetyön ehdoilla. Puut suorissa riveissä, suorat ajourat, kivet yms, liikkumista haittaavat tekijät poistettu, massiiviset kuviokoot jne. Vaihtelevan maaston ongelmat jää silti jäljelle. Ei varmaan olisi pahitteeksi jo nyt ottaa mahdollisuuksien mukaan tällaisia asioita uudistamisvaiheessa huomioon.
ostaamy: ”pullovesibisnes
http://yle.fi/ohjelmat/1764856
Tuohan se onkin vielä ryöväämättä: puhtaat vedet joita ei ole vielä metalleilla pilattu.”
Ei ole metalleilla pilattu, mutta kun puhtaassa vedessä kasvatetaan bakteereja, on jotkut siitäkin valmiita maksamaan ylimääräistä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/
Hanavesi+voittaa+pulloveden+
puhtaudessa/1135228894066Juu, vahingosta vastuullinen onkin hyvä taho korvaussummaa määrittelemään.
Hintaa ei kaavatontilla varmaankaan voi laskea tavanomaisesta puun hinnasta. Kyse on mielestäni vahingonkorvauksesta, jossa huomioidaan kaadosta aiheutunut maisemallinen haitta yms. asiat. Ainakin kun urakoitsija kolhii työman yhteydessä kunnan mailla olevia puita, korvaussummat ovat paikasta riippuen pahimmillaan tähtitieteellisiä.
