Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Mäntyä kylvin toissapäivää sateiden alla,mutta ainakin nykyisin paha hirvituhoriski”
Itse aion laittaa mäntyä riskistä huolimatta 1-2 paikkaan. Karkotteen levityksestä tulee ylimääräistä puuhaa, mutta toivottavasti se tehoaa. Ja toivottavasti alueella hirvikanta saadaan tulevina vuosina alemmas.
Taimista en tiedä, toivottavasti kuivuus ei ehtinyt jarruttaa kehitystä. Isompien puiden tilanteessa ei viime vuoteen verrattuna mitään erikoista trendiä ole nähtävissä ainakaan Metlan pantojen perusteella. Tammelassa ollaan viime vuotta hiukan jäljessä, Punkaharjulla hiukan edellä. Muualla tasoissa. Noiden perustella tuskin mitään yleispätevää voi sanoa tämän vuoden kasvusta. Tosin Metlan tietojen mukaan kirjanpainajille kasvukausi on ollut ihanteellinen.
http://www.metla.fi/metinfo/
kasvu/paivittainen/#nytJos joku alkaa parturoida nuoria, parhaassa arvokasvussa olevia metsiä, mikä on tällaisen toiminnan ajatus? Kuitata rahat ja palstan myyminen on ainoa, jollain tavalla perusteltu ajatus. En tiedä, mitä markkinoilla maksetaan paljaasta maasta, mutta jos naapurini hakkaisi metsät, mielelläni palstan tyhjänäkin ostaisin. Tietysti vain jos hinta olisi edes jollain tavalla kohtuullinen. Ja mielummin paljaana kuin myyntiä varten istutettuna.
Jos parturoija ei aio myydä palstaa, ei parturointi ole kannattavaa eli sellaista tehtäisiin vain poikkeustapauksissa eli käytännössä silloin kun rahat on täysin loppu.
Vaikuttaako mahdollinen parturointi puumarkkinoihin eli tuleeko tarjolle päätehakkuita merkittävästi nykyistä enemmän? Tähän tuskin kukaan osaa vastata, mutta veikkaan ettei tule.
Luulen, että uuden lain mahdollisuuksia käytetään merkittävästi vain siihen, että jatkossa on helpompi muodostaa isompia yhtenäisiä päätehakkuuleimikoita. Minullakin on neljä kuviota, jotka voisi yhdistää. Päätehakkuuvaiheessa etenkin noiden keskelle jäävä hehtaarin 25 vuotias koivikko on sääli hakata, mutta vielä hullummalta tuollaisen saarekkeen jättäminen tuntuisi. Jäisi hevosenkengän mallinen aukko, jossa reunametsän osuus olisi kohtuuttoman iso. Voin kuitenkin nyt hoitaa koivikkoa tuo huomioiden eli en harvenna sitä nyt 1600 runkoon, vaan annan kasvaa tiheänä. Päätehakkuussa pitäisi löytyä ainakin 150 m3 kuitua/energiapuuta.
Miten uusi laki sitten tuhoaisi perhemetsätaloutta, sitä en osaa kuvitella.
Ei kokemusta, mutta toisaalla oli juttua samasta aiheesta. Silloin laitoin kuvalinkin tällaisesta työkalusta:
/fi/kuva/Lusto+-+Suomen+
Mets%C3%A4museo
/lres_114674.jpgEn tiedä, mistä tuollaisen saisi.
Tässä voisi olla nykyaikainen versio edellisestä:
http://www.ikh.fi/IKH1401
_RAUTAKANKI_ALU_
TERAS_1500MMHinta vaan on kohtuuton. Mielikuvitusta käyttämällä ehkä voisi kehittää jostain putkesta edullisesti työkalun, jolla yhden kuvion ”muokkauksen” saa tehtyä.
Lisäys: Jäätuura?
Aktiivisella tilalla parantuneesta kasvusta seuraa se, että hakkuut tehdään aiempaa useammin. Tämä sillä ehdolla, että puustopääomaa ei haluta kasvattaa. Itse pyrin kasvattamaan, Sahalasta en tiedä.
Tuosta kun laajennetaan tarkastelua siihen, mitä hakatulle puulle tapahtuu, päästäänkin monimutkaisempien asioiden pariin. Kuitu/energiapuun elinkaari on lyhyt, joten ne eivät sido hiiltä. Sahatavara on eri asia. Lisäksi huomioon pitää ottaa myös se, paljonko markkinat puuta vetää. Mutta ehkä tässä yhteydessä on syytä keskittyä vain tilatason asioihin, kun kerta ilmastotutkijatkin siihen neuvojansa jakelevat.
Eli tehokasta puuntuotantoa, mutta tavoitteena tuskin on hiilen sidonta, vaan mahdollisimman tehokas liiketaloudellinen toiminta. Erona ilmastoporukan ajatuksiin on kiertoajan lyhentäminen, puulajista riippuen muistaakseni 40-60 vuotta eli noin puolet lyhyempi kuin tavanomaisessa kasvatuksessa.
En tiedä, pyritäänkö Sahalassa kasvattamaan puustopääomaa merkittävästi. Se lienee selvää, että kaikki hakataan, mitä voidaan eli puuston määrä ei hakkuusäästöt kasvata. Tehokkuus tulee kasvun paranemisesta, millä ei ole ole mitään tekemistä noissa olosuhteissa hiilen sidonnan kanssa.
Politiikan kommentti on ehkä väärän otsikon alla. Nyt se helposti johtaa harhaan, kuten Anneli totesi. Pointtina kuitenkin on se, että metsätaloutta ei pidä harjoittaa ilmastoperustein, vaan kansantalouden lähtökohdista. Ympäristöseikat tietysti huomioiden. Mutta jos aletaan harrastaa ilmastopolitiikkaa metsätaloudella, päädytään pian punavihreälle linjalle, jossa jalat on tukevasti irti maasta, eikä voimia yhteiskunnan pyörittämiseen riitä.
