Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Puuta voi myydä ilman järjestöjäkin, mutta 100% varmaa on, että teollisuus onnistuu lobbaamaan silloin itselleen edullisia asioita. Johan jo nyt elinkeinoministerimme (!!!) puhuu jostain puun pakkomyyntiverosta. Ja mitä puuhaa eu, ellei meidän puolia kukaan pidä. Täällä itketään, kun eu:ssa tehdään esityksiä, johon suomalaiset herää liian myöhään. Ei ihan helpolla kaiken tämän jälkeen uskoisi, että Suomesta löytyy joku, jonka mielestä edunvalvonta on turhaa.
Asia on juuri kuten edellä todettiin ja josta lehdessäkin kirjoitettiin. Myyjien joukko on hajanainen ja lakko aiheuttaisi vain hajaannusta lisää eli toimisi ostajille aiheutuva haitan lisäksi myös myyjien vahingoksi. Mahtaisiko edes olla laillinen keino? Ainakin markkinataloudessa, jossa hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan, yhteisesti sovittu lakko kuulostaa epäilyttävältä. Öljyntuottajamaat ovat oma lukunsa, mutta vielä ei suomalaisen puuntuottajan asemaa voi noihin verrata. Suosittelen siis unohtamaan tällaiset keinot ja pitäytymään hyväksyttävämmissä menetelmissä. Sen uskon olevan kestävämpi tie.
Noinhan asia Jees lyhytnäköisesti vaikuttaa olevan. Kuitenkin kun kyse on pitkäjänteisestä toiminnasta eli metsänhoidosta ja kun jopa teollisuudellakin on omat etujärjestönsä, on lapsellista kuvitella itse pärjäävänsä yksin. Tietysti vapaamatkustajana aina pärjää johonkin rajaan saakka.
En pidä tuollaisista kytkennöistä mitä nyt MTK:ssa suunnitellaan, mutta katsotaan ensin valmis ehdotus. Mahdollistahan on sekin, että lopputulos on ihan hyvä kun kerta mhy:n jäsenyyskin tulee vapaaehtoiseksi (ilman pilkunviilausta nykytilan näennäisestä vapaaehtoisuudesta). Tärkeintä kuitenkin olisi, että MTK:n toiminta saisi aktiivisilta metsänomistajilta laajan tuen. Silloin motivaatio osallistua toimintaan kasvaisi huomattavasti. Tällä hetkellä on kovin kaksijakoinen tunnelma.
Kyllä korvatut vahingot ovat vähentyneet huippuvuosista eli useamman vuoden ajan ehkä jotain poikkeuksia lukuunottamatta. Esimerkiksi liikenteessä hirvikolareiden määrä on pudonnut huipusta kolmasosaan.
Korvattujen vahinkojen määrä kuitenkin kertoo vain osatotuuden. Missään tilastossa ei näy tappiota, joka syntyy kuusikon istuttamisesta kasvupaikkatyypiltään paremmin männylle soveltuvaan paikkaan hirvivahinkojen välttämiseksi. Missään ei myöskään näy sitä, että kuusia istutetaan juurikäävän saastuttamaan paikkaan hirvivahinkojen välttämiseksi.
Oleellista tässä kaikessa onkin vahinkojen määrä ja kestävä taso riippumatta siitä, millä mittarilla asiaa arvioidaan. Ja siinä suhteessahan ei olla lähelläkään tyydyttävää tilannetta.
Kemera-varoja käytetään juurikäävän leviämisen hillitsemiseen. Varoja ei käytetä juurikäävän vähentämiseen. Sen sijaan yhteiskunnassa maksetaan eri aloille aiheutuneiden vahinkojen muodossa siitä, että saadaan ylläpidettyä ongelmallista tilannetta.
Nyt päätehakatun kuusivaltaisen kuvion tilalle perustetusta kuusikosta saa tulevat sukupolvet talvihakkuista tai onnistuneista kantokäsittelyistä huolimatta 1,5-kertaisen määrän tyvilahoa nykyiseen päätehakkuuseen verrattuna. Miksi tästä huolestuneille ei haluta antaa nykyistä parempia edellytyksiä kehittää metsätalouttaan kestävällä pohjalla, vaikka metsälain 1§ jo sitä edellyttää?
Sen sijaan, että metsänomistajien edunvalvojaksi itseään nimittävä MTK yrittää kasvattaa jäsenmääräänsä yhdistämällä sen mhy:n jäsenyyden kanssa, kannattaisi kokeilla metsänomistajien edunvalvontaa tukevia keinoja. Metsätuholain käsittelyssä (kokouspöytäkirja 1) pohdittiin juurikäävän ja hirvien asemaa seuraavasti:
”Todettiin, että työryhmän tulee käsitellä juurikäävän torjunta ja sen mahdollinen liittäminen metsätuholakiin. Juurikääpä on yksi pahimmista tuhonaiheuttajista Suomessa. Esimerkiksi Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueella juurikäävän torjuntaan käytetään kemera-varoja 1 milj. euroa. Esitettiin myös, voisiko työryhmä ehdottaa säädöksiä hirvituhoihin liittyen. Hirviasiat kuuluvat MMM:n kala- ja riistaosastolle ja niistä säädetään riistavahinkolaissa, mutta työryhmä voisi kuulla kala- ja riistaosaston osastopäällikkö Pentti Lähteenojaa.”
Tuossa virheellisesti käsiteltiin hirviä, koska riistavahinkolaki ei ota kantaa hirvituhojen ehkäisyys. Se ottaa kantaa ainoastaan hirvituhojen korvaamiseen. Tähän tyytyminen on täysin käsittämätön asia, koska hirvi on juurikäävän vähentämisen merkittävin este.
Miksi MTK hymistelee tällaisen asian parissa ja hyväksyy tilanteen?
Toivottavasti tutkijoiden ääni kuuluu hirviohjelmassa paremmin kuin petojen ruokkijoiden ääni:
http://www.maaseuduntulevaisuus
.fi/mets%C3%A4/hirvet-ongelma-
juurik%C3%A4%C3%A4v%C3%
A4n-torjunnassa-1.34712Hankintakaupoissa menee helposti asiat sekaisin, koska kauppatavasta huolimatta verottajan näkökulmasta on eri asia, jos omistaja itse hakkaa tai hakkuun teettää urakoitsijalla.
Jos tienvarsihinta on 30 € ja korjuukulut 20 €, tällöin tietysti 10 € jää maksettavaa riippuen siitä, onko verovähennys jo laskettu mukaan vai ei.
Jos korjuukulut on 30 €, on syytä pohtia hoitomenetelmien muuttamista. Pienikokoista risua ei motolla kannata korjata. Samoin ajomatka leimikosta tien varteen pitää huomioida. Lisäksi pieniä leimikoita ei kannata yksinään hakata, koska kaluston siirtokustannukset vievät kohtuuttoman suuren osan kokonaisuudesta. Toisaalta jos on kiireellistä hoitoa vaativa kuvio, voi nollatuloksellakin tehty hakkuu olla perusteltu.
Metsälaissa ei hirviin suoraan oteta kantaa, eikä mielestäni tarvitsekaan. Metsästyslaki on sitä varten. Kiinnostavampi tässä suhteessa on nyt ajankohtainen, metsälehden uutisissa oleva asia:
”Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt esityksensä hirvikannanhoitosuunnitelmaksi lausuntokierrokselle. Suunnitelman valmisteluun osallistui laajasti eri sidosryhmiä, kansalaisia ja asiantuntijoita esimerkiksi riistantutkimuksen, metsäntutkimuksen ja liikenteen alalta.
Ministeriön mukaan uusi hoitosuunnitelma lisää hirvikannan säätelyn joustavuutta. Tulevaisuudessa kannan hoitotavoitteista on tarkoitus päättää aluetasolla, jolloin alueelliset erityispiirteet voidaan ottaa paremmin huomioon. Hoitotavoitteet asetettaisiin alueellisen riistaneuvoston johdolla, mutta neuvotteluun pohjautuen.
Tavoitteena on vakaa ja rakenteellisesti tasapainoinen hirvikanta. Hoitosuunnitelmassa asetetut tavoitteet pyritään toteuttamaan metsästyksen ohjauksella.
Vahingot vähenivät
Hoitosuunnitelman avulla pyritään myös ennaltaehkäisemään hirvien liikenteelle ja metsätaloudelle aiheuttamia vahinkoja.
Viime vuonna hirvivahingot laskivat edellisvuodesta. Hirvien aiheuttamista metsätalousvahingoista maksetaan korvauksia 1,2 miljoonaa euroa, kun vuodelta 2011 vahinkoja korvattiin liki 2 miljoonalla eurolla.”
Lisäys: Avasin hirvisuunnitelmasta uuden keskustelun, joten mahdolliset kommentit tulee toivottavasti siihen.
