Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Raaka-Aarnen provo voisi olla hauska, ellei kyseessä olisi suomalaisittain todennäköisesti yksi merkittävimmistä ympäristökatastrofeista. Kuitenkan uutisoinin yksipuolisuutta en allekirjoita, koska puhuttaessa myrkkyjen vaikutuksista vesistöihin, tarkoitetaan vain pintavesiä. Vuotava allas imeyttää myös pohjaveteen samaa tavaraa kuin muuallekin. Uudet varoaltaat ovat erityisen tehokkaita tässä suhteessa, koska niissä ei ole tiiviitä pohjarakenteita.
Mutta metsätaloudelle tapahtuma saattaa tosiaan olla piristysruiske. Lannoittavasta vaikutuksesta en tiedä, mutta tilojen hintataso varmaan putoaa merkittävästi. Se, millaista vettä ojassa virtaa, ei ole puun tuotannon kannalta niin kiinnostavaa.
Harrastelija: ”Nyt pitäisi yhteistuumin selvittää puutteet, korjata virheet ja rakentaa prosessi sisäisen kierron mukaan toimivaksi.
Haluaisin nähdä sen päivän, jolloin porvarit, duunarit vihreät ja media yhteistuumin olisivat rakentamassa toimivaa yritystä, josta ihmiset saisivat ansaitun leipänsä !”
Minäkin haluaisin yhtä jos toistakin. Edellytys toimivalle järjestelmälle kuitenkin on se, että eri tahoilla on omat vastuualueensa. Jos näitä ei hoideta, pitää syylliset viedä saunan taakse. Sosialismi on jo kyntensä näyttänyt, tilalle tarvitaan realismia.
N-merkki: ”Jaksat sitten inttää samaa asiaa, mikäs minä sinua olen opettamaan, tiedät varmaan itse paremmin mitä tehdä juurikääpäisille metsillesi.
Käänny vaikka metsänhoitoyhdistyksesi puoleen jos et sitten itse tiedä. Niitähän nyt kannustetaan metsänomistajan mieltymysten mukaiseen neuvontaan tulevan metsälain mukaisesti.
Minun metsäni ovat juurikäävästä puhtaita.”Inttämiseksi määrittelemäsi kysymykseni toistuminen johtuu siitä, että haluan sinun kertovan, kuinka suosittelemallasi menetelmällä hoituisi reaalimaailmassa vallitsevat ongelmat. Jos menetelmäsi ei tarjoa ratkaisua ongelmiin, on hyvä tiedostaa ehdotuksen puutteet ja siksi pohtia myös vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.
Metsäkeskuksen metsäsuunitelmassa on esitetty malli, joka vastaa jotakuinkin omaanikin näkemystä. Ongelmana on vain se, että seurauksena on hirville mieluinen taimikko. Mhy:stä en ole vielä kysynyt, mutta veikkaan siellä oltavan samaa mieltä asiasta kuin Metsäkeskuksessa. Tulevan metsälain myötä ei muuten olla siirtymässä harsintametsätalouteen. Uusi laki ainoastaan mahdollistaa käsittelytapojen monipuolistumisen.
Ville Niinistöllä on nyt näytön paikka. Antoi sen verran suorapuheisen haastattelun eilisessä Tekniikka&Taloudessa, että katastofin ja ministeriuran jatkuminen yhtä aikaa on varsin hankalaa.
Verkosta löytyi Talouselämän sivuilta samanhenkinen juttu:
http://www.talouselama.fi/uutiset
/niinisto+talvivaaran+kaltaisia+
ongelmia+ei+enaa+tule/a2154372?s=r(Kokeilen kisin neuvomaa tapaa tehdä linkki, josta ei tarvitse poistella välilyöntejä. Ja tosiaan, tuohan toimii!)
Kunpa Talvivaaran suhteen voitaisiin palata taivastelemaan Paulan osakekauppoja nykyisten asioiden sijaan.
Ensinnäkin, harsintaan siirtyminen ei saisi hoitorästejä loppumaan. Siten nykyisten taimikoiden kasvu hirven ulottumattomiin veisi pitkän ajan.
Toisekseen, et taida vieläkään osata sanoa, mitä minun kannattaisi tehdä juurikääpäiselle kuusikolleni. Tai kaikkien niiden, jotka ovat vuosikymmenet kasvattaneet metsiänsä tähtäimessä avohakkuu ja saaneet aikaan tasaisen, hyvin kasvavan ja tiheän tukkimetsän. Niitä ei ole syytä harsia pilalle, jos metsätaloutta aiotaan Suomessa jatkossakin harjoittaa.
Oli arvattavissa, mitä teollisuuden edustaja metsäpäivillä puhuu. Johdonmukaista lobbausta sen puolesta, että valtio asettaisi myyjille puunpakkomyyntiveron. Sitä on useaan otteeseen teollisuuden puolelta esitetty muodossa jo toisessa. Siitä huolimatta, että pinta-alaverotus periaatteessakin on jo järjen vastainen. Missään muussa taloudellisessa toiminnassa ei tuotannon määrästä makseta veroa, miksi siis metsässä pitäisi maksaa. Kaikkialla verot maksetaan viivan alle jäävästä summasta, miksi siis metsässä ei pitäisi maksaa. No, vastaus on itsestäänselvä, jos teollisuudelta kysytään.
Nallelta perustelu, jonka mukaan verojen välttäminen puun myymättä jättämisellä on epäloogisuudessaan huikea. Kannustaako hänen mukaansa esimerkiksi ansiotuloverotus jättäytymään työttömäksi, koska sillä välttää verojen maksun? Kannustaako yhteisöverotus sellun myynnistä luopumiseen, koska sillä välttää verojen maksun? Ei, kyllä minä haluan käydä töissä, koska se on palkansaajalle paras tapa elättää itsensä. Samoin myydä puuta metsästä, koska se on paras tapa saada metsään sidottu pääoma tuottamaan. Aivan kuten myös UPM haluaa pitää tuotantonsa hyvässä vauhdissa, koska se on edellytys kannattavuudelle.
Ja tosiaan, pinta-alaverotuksen oikeudenmukainen määräytyminen aiheuttaisi kohtuuttoman byrokratian, jota on tarpeeksi ilman sen lisäämistäkin.
N-merkki: ”Tässä Gla menee nyt perse edellä puuhun. Ei kannata poistaa seurausta ennen syytä. Lopeta avohakkuu ja taimikot maanlaajuisesti niin ei ole tarpeeksi ruokaa moiselle hirvimäärälle. Ja hirvien lukumäärä laskee tarjolla olevan ruuan tasolle. Niinkuin pöllöillä. Niinkuin ketuilla. Jne …”
Jaksolliseen kasvatukseen perustuvasta metsätaloudesta luopuminen on realistinen ja taloudellisesti mahdollinen ajatus vain kaikkein vihreimmässä idealismissa, mutta ei tässä maailmassa. Ethän sinäkään osannut antaa vastausta siihen, mitä ikääntyvälle, juurikäävän saastuttamalle kuusikolle pitäisi tehdä. Lisäksi muutos pois avohakkuumallin vaikutuksista veisi niin pitkän ajan, että hirviongelma ei meidän eliniän aikana ratkeasi. Melko tehotonta menetelmää siis ehdottelet.
Tietysti merkittävän metsäomaisuuden omistajan päällimmäinen tehtävä on rahan keruu omaan pussiin. Onko sinulla Harrastelija omassa pääasiallisessa ansiotyössäsi tärkeämpiäkin syitä?
Matin suhtautuminen monimuotoisuuteen ei minustakaan ole kovin korkealla tasolla, tehometsätalous menee monissa asioissa edelle. Mutta hirvikantaan liittyen en kuitenkaan näe mitään tekijää, miten nykyisen hirvikannan merkittävä alentaminen heikentäsi monimuotoisuutta. Päinvastoin.
Suorittava porras: ”Kärkkäisen syyttävä somi kääntyi riistahallinnon suuntaan. Siellä kuitenkin toimittiin , kun saatiin riittävästi oikeita havaintoja hirvien määrästä. Jos olisi odoteltu samaa maanomistajilta , olisi saatu odotella vuosia tai vuosikymmeniä ja silloin oltaisiin oltu todellisessa nesteessä hirvien kanssa.”
Vastaan spekulaatioon spekulaatiolla.
Millaista keskustelua tuolloin käytiin? Koivulle uudistamisen määrä väheni murto-osaan hirvikannan räjähtämisen tahdissa ja Liikenneturvalla oli ajantasainen tieto onnettomuuksien määrästä. Toisaalta keskivertomaanomistajalla ei välttämättä ollut käsitystä kokonaisuudesta, kun aikaa ennen internetin yleistymistä tieto kulki nykyistä hitaammin ja valikoidummin. Kohdalle sattuneen hirvituhon yhteyttä valtakunnalliseen tilanteeseen ei ehkä nähty. On myös syytä epäillä, oliko MTK:lla edes halua toimia puuntuottajan edunvalvojana.
Spekulaatiot sikseen. Oleellista on vastuun määrittely laissa riistahallinnolle. Siksi maanomistajilta ei saada riittävästi oikeita havaintoja hirvien määrästä. Vahinkoilmoituksia kuitenkin saadaan. Siten riistahallinnon itse kehittämäänsä vahinkoon reagoimista noin 7 vuoden viiveellä ei ole syytä kehua varsinkaan, kun liki 20 vuoden aikana tilanne ei ole edes korjaantunut vahinkoa edeltäneelle tasolle. Jos virhe johtui laskennasta, johan sidosryhmien kuulemisesta saatujen ajantasaisten viestienkin perusteella olisi pitänyt havaita, että pieleen menee. Hirvikolareiden määrä 2,6-kertaistui samassa ajassa, vaikka kaikkien henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä väheni 17%. Vahingon seurauksena liikenteessä kuoli noin 30 henkilöä enemmän kuin normaalisti. Syntyneeseen vahinkoon reagoimatta jättäminen olisi tämä tosiasia huomioiden ollut entistäkin hämmästyttävämpää. Siten maanomistajan roolin vähättely tällaisessa asiassa on enemmän kuin kyseenalaista puuhaa.
