Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Taannoin MTK:n Tiirola heitti ehdotuksen keskustelutuokiosta Simonkadulla. Sinne ei tällaista tapahtumaa kannata viedä, mutta tuossa yhteydessä huomasin maininnan MTK:n metsätila Kettulasta (80 km Helsingistä länteen).
MTK on monellakin tapaa ajankohtainen asia, joten olisikohan sillä suunnalla jotain kiinnostavaa esiteltävää, kun metsääkin liki 2500 ha löytyy? Ilmeisesti puitteet muutenkin ovat kunnossa, kun Tarjakin on siellä käytetty sienestämässä. Miinuksena on monilla pitkä matka.
http://www.mtk.fi/mtk/metsatila
_kettula/fi_FI/kettula_historia/Tuotekehitykselle taitaa olla tarvetta myös korvien välissä. Vaikka melua syntyy, melun seurauksia on helppo vähentää yksinkertaisilla asioilla. Enkä nyt tarkoita kuulosuojaimia, vaan ihan samaa normaalia, hyvien tapojen mukaista toimintaa, jolla muutkin asiat hoituu yleensä kivasti. Tavallisen ok-talon vuoden polttopuiden teko ei ole ylinoimaisen pitkä urakka, joten isosta asiasta ei ole kyse. Astetta hankalammassa tilanteessa ollaan, jos puita tehdään myyntiä varten.
Otin kantaa Antonin lainaamaan tekstiin.Onko sinun mielestäsi hirvikanta ollut meillä niin korkea, että tekstissä mainittujen hirven ravintokasvien määrä on alentunut huomattavasti ja kasvu latvuskerrokseen käynyt mahdottomaksi?
Minusta hirven aiheuttama ongelma kohdistuu puuntuottajan kannalta pääasiassa puun laatuun, ei määrään.
Anton syyttelee joulupukkiiin uskomisesta, mutta katsotaanpa, mihin kaveri itse uskoo.
Meillä on VMI-tietojen perusteella kuusen määrä sodan jälkeisenä aikana lisäänyt vähemmän kuin männyn, koivun tai muiden lehtipuiden määrä. Nykyään mäntyä on 70%, koivua 36% ja muuta lehtipuuta 123% enemmän kuin VMI 3:n aikaan 50-luvulla. Kuusta on vain 27% enemmän, kun puuta yhteensä on n. 50% enemmän. Trendit puuston määrien kehityksessä eivät ole vuosien varrella muuttaneet suuntaa, vaikka hirvikanta on 70-luvulta alkaen kasvanut voimakkaasti. Tämän voi jokainen todeta esimerkiksi vuoden 2012 Metsätilastollisesta vuosikirjasta kohdasta Metsävarat.
Ymparisto.fi-sivustolta tosiaan löytyy Antonin lainaama tekstin pätkä. Mistä siten johtuu moinen ero todellisuuteen?
Ensin on syytä katsoa, mitä tekstissä lukee. Korkeaa hirvitiheyttä ei ole määritelty, emmekä siten tiedä, paljonko hirviä tarvitaan mainittujen seurausten aiheutumiseksi. Antonille korkea voi olla >1/1000 ha, metsästäjälle >6/1000 ha, jutun kirjoittajalle ehkä >10/1000 ha. Tai sitten jotain muuta. Mutta koska taustalla on tieteellinen julkaisu, moiseen arvuutteluun ei ole tarvetta. Tarvetta on vain siihen, että Anton kaivaa lainaamastaan lähteestä esiin tutkijoiden määritelmän korkeasta hirvitiheydestä.
Jos jatketaan lukemista eteenpäin, päästään vähemmällä selvittelyllä. Laidunnus tosiaan suosii kuusta. Mutta kyse on teoreettisesta asiasta siihen saakka, kunnes ilmiö toteutuu eli riittävän voimakasta laidunnusta esiintyy. VMI-tiedot eivät tue käsitystä siitä, että meillä tuollaista olisi merkittävässä mittakaavassa tapahtunut. Mistä ristiriita johtuu?
Ympäristökeskus on kirjoittanut ”Metsälajisto Suomessa” artikkelin käyttäen lähteenä amerikkalaista Pastor, J:n. ja R.J. Naimanin vuonna 1992 American Naturalistissa julkaistua artikkelia ”Selective foraging and ecosystem processes in boreal forests”. Se ei käsittele täkäläisiä olosuhteita, joten asioita ei voi sellaisenaan soveltaa täkäläiseen luontoon.
Metla kertoo, että myyrätuhoja voi vähentää karkoteaineilla.
”Karkotteiden käyttö on suositeltavaa istutuksen jälkeisenä toimenpiteenä. Karkotteet eivät ole myrkkyjä vaan niiden teho perustuu pahaan makuun ja hajuun. Jos kesäsyöntiä on odotettavissa, voidaan taimien tyvet käsitellä karkotteella jo alkukesästä. Heinäkuun lopulta lähtien karkotetta voidaan käyttää koko taimelle, mikä on tarpeen ennen talvea. Alkukesästä tehtävä torjunta-ainekäsittely koko taimelle voi aiheuttaa vaurioita vastaistutettuille taimille.
Karkotteen voi levittää taimiin esim. taskutusruiskulla, reppuruiskulla, maalisutilla tai kumihansikkaalla, jonka päälle on vedetty villalapanen tai hansikkaalla, johon on kiinnitetty vaahtomuovin palanen.”
http://www.metla.fi/metinfo/
metsienterveys/lajit_
kansi/miagre-n.htmMutta onko tällaisia aineita olemassa? Googlella löysin vain jonkun puutarhakäyttöön tarkoitetun tuotteen, jota ei käytännössä voi metsässä hyödyntää.
http://www.rakentaja.fi/
artikkelit/8458/torju_myyrat
_luonnonmukaisesti.htmYllättäen tuoreessa myyräennusteessa mainiaan karkoteasineiden yhteydessä hirvikarkote:
”Metsämyyrätuhojen torjuminen on haastavaa, mutta pahimmilla riskialueilla toimiin kannattaa ryhtyä esimerkiksi loukkupyynneillä tai karkoteaineita käyttämällä. Hirvien karkottamiseen käytetyt latvoihin sumutettavat aineet ovat hillinneet myös metsämyyrien syöntihaluja.”
http://www.metla.fi/tiedotteet/20
13/2013-06-05-myyratiedote.htmOnko Trico siis ainoa käyttökelpoinen aine ja toimiiko se muille kuin metsämyyrille?
