Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ihan tavallisella rautakaupan 4000 kg:n taljalla olen kaatanut pihapuita. Mitään erityisen hankalia ei ole ollut. Sellaisia kuitenkin, että suunnan varmistaminen pelkän kaatokolon ja vänkärin lisäksi on apua ollut syytä käyttää.
Tikkailla vaijeri (naru) kiinni niin ylös, kun mahdollista. 5 metriä antaa jo kivasti momenttia. Toinen pää pitäisi myös saada johonkin tukevaan paikkaan kiinni riittävän kauas. Tukkikokoisen puun tyvi on hyvä. Sitten vain kiristämään, sahaamaan kaatokoloa ja taas kiristämään. Ainoa ongelma tuossa on pitkän narun venyminen, tavallisen taljan varat loppuu herkästi. Kannattaa siis valita venymätön naru. Tai sitten vaijeri, joka varmaan venyy hyvääkin narua vähemmän.
Pahasti väärään suuntaan kallella oleviin en tätä menetelmään pihapuiden suhteen itse kokeilisi, koska riski puun pyörähtämisestä tai vastaavasta yllätyksestä on silloin turhan iso.
Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä
3 §
MetsäsuunnitelmaMetsälain 4 a §:ssä tarkoitettuun metsäsuunnitelmaan on sisällytettävä:
1) metsänomistajan yhteystiedot, tiedot suunnitelman laatijasta sekä laadintaperiaatteista;
2) yhteenvetotiedot puustosta, kasvusta, hakkuista ja metsänhoitotöistä sekä kehitysennuste;
3) metsiköiden sijainti kartalla, pinta-ala, kasvupaikkatiedot, puuston ikä, puuston kehitysvaihe ja määrä, ehdotetut metsänhoitotyöt ja niiden kiireellisyys sekä hakkuissa hakkuutapa, kertymän rakenne ja hakkuun ajankohta sekä uudistushakkuissa lisäksi uudistamisen työvaiheet;
4) tiedot metsälain 10 §:ssä tarkoitetuista erityisen tärkeistä elinympäristöistä, kiinteistä muinaisjäännöksistä sekä muut maan- ja metsänkäytön rajoitteet.
Ajantasaisella metsäsuunnitelmalla tarkoitetaan suunnitelmaa, jonka tietojen keruusta ei ole kulunut Ylä-Lapissa 20 vuotta, muualla Pohjois-Suomessa 15 vuotta ja muualla Suomessa kymmentä vuotta pidempää aikaa. Ylä-Lapilla tarkoitetaan Enontekiön, Utsjoen ja Inarin muodostamaa aluetta. Ajantasaisena pidetään myös vanhempaa metsäsuunnitelmaa, jos metsäsuunnitelman tietoja on päivitetty metsässä tehtyjen toimenpiteiden jälkeen, uusia toimenpidetarpeita kirjataan suunnitelmaan ja puuston kasvut päivitetään vuosittain.
PMM: ”2. Onko metsäsuunnitelmasta mitään lakia tai virallista ohjetta jossa kerrottaisiin mitä suunnitelman tulisi sisältää?”
Metsälaki:
4 a § (10.9.2010/822)
MetsäsuunnitelmaMetsäsuunnitelmalla tarkoitetaan metsänomistajan yhden tai useamman metsäkiinteistön metsien puuvaroja ja tilaa sekä hoitoa ja käyttöä koskevaa ajantasaista suunnitelmaa, joka on laadittu usealle vuodelle. Metsäsuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät saa olla suunnitelman laatimisajankohtana voimassa olevien metsien hoitoa ja käyttöä koskevien säännösten vastaisia.
Edellä 1 momentissa säädetyt vaatimukset täyttävä metsäsuunnitelma on suunnitelma, jota tarkoitetaan yhteismetsälain (109/2003) 31 §:ssä, metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain (534/1998) 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa, ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksen (174/2007) 117 §:ssä ja kirkkojärjestyksen (1055/1993) 15 luvun 8 a §:ssä.
Metsäsuunnitelman ajantasaisuudesta, sisällöstä ja tarkistamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Kantona on ilmeisesti päättänyt harsia metsiään. Mainitsit, että ei tehdä mitään mistä ei tule tiliä. Menetelmäsi kyllä kuulostaa siltä, että tiliä ei tosiaan tule.
Sitä en kuitenkaan tiedä, miten esimerkkiisi liittyy velkaantuminen verrannollisena vallitsevalle tavalle hoitaa metsiä. Itse en keksi metsiin liittyen muuta tapaa velkaantua kuin ostaa lisää metsää. Se taas ei riipu siitä, miten metsiä hoitaa, mutta vaikuttaa olelllisesti velanmaksunopeuteen.
Ainoa, mistä taidetaan olla samaa mieltä on se, että energiapuukohteen kasvattaminen ei ole tavoitteena. Fakta tietysti on se, että energian hinnalla on vain yksi suunta, joten tulevaisuudessa tilanne saattaa olla toinen. Kuitenkaan alussa mainittu pieniläpimittainen kohde ei ole ratkaisu siinäkään tilanteessa.
Ok, paripyörät saattaisi auttaa pystyssä pysymiseen. Menee kyllä ketjuineen ja ylimääräisine renkaineen yms tarvikkeineen jo sen luokan varustelemiseksi, ettei millään matematiikalla siitä saa edullista laitetta.
Kun hetken surffaa netissä, löytää mitä merkillisempiä pienkoneita. Metsälehdessäkin oli testissä yksi mönkijän ja traktorin välimaastoon luonnehdittu puutarhatraktori. Epäilemättä sellaiselle löytyisi käyttöä, mutta 20 000 euron hinta pitää jalat maassa.
Jos jossain on laskettu pieniläpimittaisen kohteen kustannukset ja todettu ne tähtitieteellisiksi, mitä siitä pitäisi päätellä? Että sellaista kohdetta ei kannata yksikköhinnalla hakata. Muuta energiapuuhun liittyvää ei siitä sitten selviäkään.
Eipä kyllä tulisi mieleenikään motoa tuollaiseen kohteeseen laittaa jätettävää puustoa vahingoittamaan. Naapurin luonnonsuojelijalla on pieni kuvio n. 8 metristä sekapuustoa niin tiheässä, ettei sekaan meinaa sopia. Kuitukokoiseksi lihonutta ei taida käytännössä yhtään olla. Vielä siitä näyttäisi saavan raivaamalla kelpo kohteen, kunhan vain jaksaisi jurnuttaa muutaman päivän. Pian kuitenkin alkaa olla myöhäistä.
Risusavottamies: ”Ois mukava nähdä miltä hoitamaton OMT risukko näyttää 70 vuoden päästä.”
Voin laittaa kuvan 60 vuotiaasta omt-kohteesta joskus talven mittaan. En tiedä sen historiaa aikojen alusta, mutta viime aikojen hoitamattomuus on maastossa nähtävissä. Eipä siinä mitään erikoista ole. Tiheä metsä, jossa kasvaa tai on kuolleena kaiken kokoisia puita. Mutta luonto ei sitä milloinkaan kelvolliseksi talousmetsäksi harvenna. Kiinnostavaa on se, millainen siitä tulee harvennuksen jälkeen. Maapohja on pehmeää ja kosteaa kangasta, jossa kuuset saattaa ottaa nokkiinsa tuulista.
Jossain julkaisussa todettiin, että 300 päävaltapuuta kasvaa samalla tavalla riippumatta siitä, onko metsä harvennettu vai ei. Ero hoidetun metsän suhteen syntyykin siitä, miten loput n. 1500 puuta kasvaa.
