Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ainakin minä näen sen metsän käsittelyn kannalta hyvänä vaihtoehtona.
Teet ilmeisesti harvennuksen huomattavasti aiemmin kuin normaalin ensiharvennus. Muuten puut olisivat hoikkia tupsulatvoja. Toisaalta aikaistamalla litrakoko ja siten myös kokonaismäärä jää vaatimattomaksi. Jos siis oikein ymmärsin, en itse tuolle linjalle lähtisi. Männyn laatu tehdään taimikkovaiheessa. Tämän jälkeen liiallisella tiheydellä ei enää tilannetta pelasteta, mutta kasvua hukataan.
Jees: ”Turhaa tuhtausta. Väärin alkukasvatetun metsän suoranaisten virheellisten ja liian aikaisin tehtyjen nk. harvennusten aikaansaannosta joista ei kuitenkaan mitään olennaista hyötyä.”
Pystykarsinnan tarve on kuten sanoit, mutta turhuudesta en menisi vannomaan. Meistä monilla on paljon kuvioita, jotka ovat edellinen omistaja laittanut alkuun. Asiaan ei siis ole voinut vaikuttaa ja varmaan useimmat meistä on itsekin tehnyt virheitä, joista toivottavasti on opittu. Joten katse eteenpäin, jo tehtyjä virheitä on turha manata.
Itse veikkaan puumarkkinoiden kehittyvän kaksijakoiseen suuntaan. Toisaalta esim. sahatavaran raaka-aineen vaatimukset laadun suhteen tulevat tiukkenemaan, toisaalta energiapuun kaltaiseen käyttöön ei vaatimuksia juurikaan aseteta. Siten ainakaan 02 istutusmänniköiden, pahimmat epäonnistumiset poislukien, pystykarsinta ei välttämättä ole ollenkaan turhaa työtä. Mutta arvaushan tämäkin vain on, oikeaa vastausta ei kenelläkään ole tiedossa. Samaa mieltä pystykarsinnan turhuudesta olen vain siinä tapauksessa, että kiireellisempiäkin töitä metsän hoitoon liittyen on odottamassa, mutta silti tehdään pystykarsintaa. Ja tällä hetkellä tämä on tilanne ainakin minulla.
Areenasta en vielä noilla spekseillä ohjelmaa löytänyt. Googleen voi kuitenkin laittaa hakusanaksi ”maidon homogenointi”, jolloin selviää mistä on kyse. Onneksi ainakin Valio on ottanut valikoimiinsa homogenoimattomat kevyt- ja täysmaidot, jotka ovat luomumaitoa edullisempia. Noita itsekin olen suosinut.
Jos ostaa asunnon, miksi metsä pitäisi laittaa vakuudeksi? Metsän vakuusarvo on paljon huonompi kuin asunnon.
Aloittajan pohdinta joppareiden toiminnasta varmaan yleistyy, mutta en usko siitä tulevan yleistä. Nuorta metsää ostaessaan joutuu maksamaan aika paljon puuston sen hetkistä hakkuuarvoa enemmän, joten on kyseenalaista, saako paljaan maan myynnistä omiaan pois.
Toisaalta, minulle on ihan samantekevää, onko mahdollisesti ostamaltani palstalta hakattu iäkäs tukkimetsä vai vähän nuorempi metsä. Hakkuiden määrä tuskin kuitenkaan kokonaisuutena nousee, koska teollisuus ostaa vain sen, minkä tarvitsee.
Nuori isäntä: ”Tällä hetkellä meillä ei ole kunnollista omaa etujärjestöä. MTK:lla riittää tekemistä maatalouden kanssa”
MTK saa näissä keskusteluissa, joskus minunkin toimestani, ehkä kohtuuttoman kovaa arvostelua. Mutta ei ehkä silti kokonaan aihetta ja löytyyhän sen kaapista melkoisia luurankoja. MTK kuitenkin toimii sillä tasolla, jolla etujärjestön pitääkin ja sillä on olemassa tietty asema esimerkiksi lakien valmistelussa ja neuvotteluissa ostajien kanssa. Kuten Jesse sanoi, takki auki ei pidä sotaan lähteä, joten kaikesta huolimatta laitan toivoni MTK:n varaan. Se mitä sieltä suunnalta julkisuuskuvaan kaipaan, on avoimempi ja syvällisempi ote puuntuottajien asemaan tiedotteissaan. Nytkin uutisissa oleva, ilmeisesti vastineeksi Sahojen kommenttiin osoitettu vaatimus välttää verorasituksen lisääminen, on mielestäni hampaatonta jakopolitiikan perinnettä vaalivaa perussuomalaista, kaikkea vastustavaa oppositiopolitiikkaa. Ei sillä, että ostajien propaganda sen tasokkaampaa olisi, mutta kun rima on noin alhaalla, mahdolisuus olisi hyödynnettävä. On tehtävä analyysi ostajien väitteistä ja jos mahdollista, osoitettava ne kestävin perustein vääriksi. Mutta ennenkaikkea on kerrottava, millä keinoin puuntuottajien asemaa halutaan parantaa. Yrittäjyyden lisääminen yms. kliseet eivät kerro sellaisenaan mitään. Keinot muutosten toteuttamiseksi ratkaisevat.
