Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Mutta asukkaat eivät silti ole muita äänestäneet, vaikka sillä olisi konkurssi estetty.
Jep jep.
Visakallo: ”Kovin älyllisiksi ei noita Antonin sanallisia aseita voi parhaalla tahdollakaan sanoa. Solvauksia solvausten perään, mitä hän on sillä saanut näinä vuosina aikaan? – Eipä juuri mitään!”
Rajanveto älykkyyden ja viisauden tms. määritelmän välillä on joskus vaikeata. Tiedossa on poikkeuksellisen älykkäiden vaikeudet yhteiskuntaan sopeutumisessa. Sopeutumattomuus ei kuitenkaan indikoi millään tavalla älykkyyden kanssa, joten itse en kirjoitusten tai kirjoittajien älykkyyttä lähde arvioimaan. Hyvään keskusteluun ei vihjailut, solvaukset tai oman egon korottaminen kuulu ja se on tämän palstan suhteen olennainen juttu.
Antonin merkitystä ei mielestäni ole syytä tavallasi vähätellä. Omaa kieltään merkityksen olemassaolosta kertoo tämäkin viestiketju.
Yhteiskunnallisella tasolla yhden keskustelupalstan vaikutukselta ei tietenkään pidä liikoja odottaa, mutta uskon kaiken epämiellyttävyyden keskellä aika monen silti saaneen Antonin kirjoituksista itselleen ajateltavaa. Se, miten se on itse kullakin vaikuttanut, on ihmisen ajattelun luonteen takia jälkikäteen vaikea todentaa. Elämähän on useimmilla jatkuvaa uuden oppimista, joten nykytilanne ainakin palsta-aktiivien korvien välissä ilman Antonin vaikutusta olisi varmasti jossain määrin toisenlainen. On vaarallista nostaa itsensä ympäristötekijöiden yläpuolelle, joten on parempi tunnustaa reaaliteetit, vaikka se huonon käytöksen tuottaman inhon myötä vaikeaa olisikin. Minusta Anton ei kuitenkaan ole millään tavalla ainutlaatuinen persoona vaikuttavuuden suhteen, vain ristiriitaisuuden suhteen. Asian, joka epäloogiselta kuulostavalla tavalla juontaa loogisuuteen.
Loikkasit sitten Jees vasureiden puolelle?
Kokoomus, demarit ja keskusta olivat täällä tasaväkisiä. Persut yli kolminkertaisti edustajamääränsä, mutta jäi silti aika vaatimattomaan rooliin. Toki on neljänneksi suurin ja siten ainoana lisäpaikkoja saavuttaneena nousu merkittävä asia. Eduskuntavaalien aikaiseen kannatukseen verrattuna tulos on silti mielestäni vaatimaton ja kertoo varmasti äänestäjien kyllästymisestä suun soittamiseen. Muutosta on lupailtu, mutta mitään ei ole tapahtunut.
Tuntemistani kolmen suurimman puolueen ehdokkaista vain muutaman läpi pääsyä voi ihmetellä. Kovin monille muidenkin kuin persujen äänestäjille näköjään riittää, että on mainoksissa edustavan näköinen ja/tai puhuu ympäripyöreitä lateuksia ottamatta kantaa oikeastaan mihinkään. Noiden kohdalla alkoi jo kyllästyttää muutoksen lupailu yms parannusehdotukset, kun ei muutoksen suuntaa tai keinoja suostuttu kertomaan.
Onneksi toivottomimmat tapaukset putosivat. Jos ei osaa hoitaa omia rahoja, ei tarvitse yhteistä talouttakaan mennä sorkkimaan.
Kokonaisuutena ihan kohtuullisen hyvä tulos. Suurimpana yllätyksenä oli kepun asemien säilyminen ja kannatuksen nousu eduskuntavaaleihin verrattuna.
Jos mänty tuntuu sopivalta tuohon kohtaan, istuta pois. Kylväminen ilmeisen rehevään paikkaan ei tunnu viisaalta. Toisaalta 2 aarin kuvion kanssa on tasan samantekevää, mitä siellä tekee. Taloudellista merkitystä ei ole. Samoin leppä- ja haapavesakon raivaamisessa ei pitkää aikaa mene, joten siitäkään ei kannata liikoja stressata.
Niin, aiemmin uudistettiin liikaa männylle.
Päivänselvää on se, että hirvikanta ohjaa uudistamista monissa tapauksissa huonoon suuntaan. Mutta kun kyse oli luonnonsuojelijoiden huolesta monimuotoisuuden kaventumisen suhteen, ei taloudelliset asiat siinä paljon paina.
Silti edelleen merkitsevää on se, mitä puuta aukkoon syntyy. Ei se,mitä sinne istutetaan.
Tiedän kyllä, että kuusen osuus uudistamisessa on kasvussa ja että hirvikannalla on siihen todennäköisesti merkittävä vaikutus. Mutta jos kyse on kuusettumisesta ja jos se tarkoittaa sitä, että metsämme muuttuu kuusivaltaisemmaksi eli kuusen osuus lisääntyy, tällaista kehitystä ei ole nähtävissä. Syy on todennäköisesti hoitamattomuudessa. Kuusta on metsissämme VMI 11 mukaan 693 milj. m3, mäntyä 1129 milj. m3, koivua 385 milj. m3 ja muuta lehtipuuta 78 milj. m3. Kokonaispuusto on 2284 milj. m3. Tällöin kuusen osuus on 30 %, männyn 49 %, koivun 17 % ja muiden lehtipuiden 3 %.
Kuusen määrä on pysynyt ennallaan VMI 8 (1986-1994) lähtien, mutta kokonaispuusto on kasvanut 1890 -> 2284 milj. m3.
Puulajeittain määrät olivat tuolloin kuusi 691 milj. m3 (37%), mänty 865 milj. m3 (47%), koivu 277 milj. m3 (15%) ja muut lehtipuut 58 milj. m3 (3%).
Kuusettumista ei siis ainakaan tuolla ajalla ole tapahtunut. Kuusen osuus on ollut suurimmillaan VMI 6:ssa 70-luvulla, 37%.
Mikä sinun mielestäsi olisi sopiva määrä kuuselle, jottei tarvitsisi huolestua monimuotoisuuden heikentymisestä?
Juuri noin. Mutta edelleen ainakin minua kiinnostaa se, mitä saadaan aikaan. Toisarvoista on se, mitä tehdään.
Kuten tiedämme, 77% ei vastaa männyn luontaista osuutta. Mutta mikä raadin mielestä on oikea jakauma? Ennen lukujen ilmoittamista on turha huolestua kuusettumisesta.
Ja oikeastaan, jos asiaa tarkastellaan luonnon kannalta, on kuusen istuttaminen aukkoon väärin. Sinne pitäisi saada lehtipuuvaltainen taimikko, koska se on luonnon kiertokulun mukainen kehitys totaalisen tuhon (avohakkuu) jälkeen. Kuusi tulee mukaan vasta myöhemmin. Niinpä hoitorästit omalla ihmeellisellä tavalla tukevatkin tätä kehitystä.
Minunkin mielestäni nykyinen hirvieläinkanta on liian iso. Mahtuupa sekaan Suomen luontoon kuulumaton lajikin. Kuitenkin jos hirvikantaa halutaan alentaa, pitää asiassa käyttää kestäviä perusteita. Ei mutupohjaista haahuilua, muuten tässä asiassa luovutetaan vähäisetkin omat aseet metsästäjille ihan vapaaehtoisesti. Ei kovin järkevää toiminta minusta.
