Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Pohdit sitä, kuinka maahan kaatamisen lannoitusvaikutus kompensoi metsän hoidosta aiheutuvia kustannuksia.
Jotta lannoitusvaikutusta ei syntyisi, pitäisi harvennettavat puut kerätä pois oksineen päivineen. Tuo ei ollut vaihtoehtona, koska risujakaan ei 800 metrin päästä kannata ajaa pois. Puusto pitää kuitenkin jossain vaiheessa harventaa, joten oksat, josta lannoitusvaikutus syntyy, päätyy ennemmin tai myöhemmin maahan riippumatta siitä, kuinka metsää hoidetaan. Toisaalta, mihin lannoitusvaikutusta oikein verrataan? Jos puusto olisi harvennettu jo aiemmin, olisi nyt ylimääräisiin puihin sitoutuneet ravinteet kasvatettavien puiden käytössä. Ei kuusikon hakkuutähteiden lahoamisessa vapautuvat ravinteet ole kiertokulkuun ulkoa tuotua tavaraa. Näin olisi vain siinä tapauksessa, että kohteeseen tuotaisiin risuja toiselta kuviolta.
Näennäistarkkuuteen homma kaatuu viimeistään siinä, että kukaan tuskin osaa laskea, kuinka kyseisen kuusikon taloudellinen tulos todellisuudessa muuttuu sen mukaan, jätetäänkö sinne oksat vai ei. Aihetta käsittelevissä tutkimuksissakin on vaikutus kasvuun vaihdellut. Lisäksi tulokseen vaikuttaa se, kuinka oksat jakautuu alalla. Usein ne painottuu ajouralle tai sen läheisyyteen, joten ajourien välissä ei edes teoriassa hyötyä synny. Omt-pohjalla lannoitusvaikutus ei muutenkaan ole parhaimmillaan, kasvuun enintään ehkä muutaman prosentin suuruusluokkaa. Tuo ei ole edes hoidetun omt-kuusikon vuosikasvussa paljon. Hoidon merkitys on minimitekijä tässä kuviossa, joten sen vaihtoehtoihin kannattaa ajatukset keskittää.
SP: ”jos kuitenkin se tie ensin ja sitä odotellessa perkaus ja hakkuu vasta seuraavalla kierroksella muiden hakkuiden yhteydessä.
…mutta se tie on kuitenkin tehtävä . Palsta ei pääse unohtumaan toista kertaa , kun sinne on kunnon kulkuyhteys”
25 hehtaarin palstan kohdalla tien teon kannattavuus ei ole itsestäänselvä asia. Moni asia tietysti vaikuttaa, kuten palstan muoto, maapohja ja perällä olevan puuston ikä/määrä. Mutta ilman muuta tien teon kannattavuus kannattaa tässä tapauksessa laskea.
Metsuri motokuski: ”Jos metsävaratiedot tulisivat julkiseksi olisi metsähoitotöiden tarjoaminen entistä helpompaa. Minusta hyvä ajatus. Nythän se on mhy:n ja puuyhtiöiden monopolia”
Voisiko joku määritellä, kuinka julkisiksi niiden pitäisi tulla. Pitäisikö valtion, kuntien tai muiden tahojen rakentaa joku karttapalvelu, josta tilaa klikkaamalla saisi omistajan yhteystiedot esiin, ilmaiseksi tietysti? Vai voidaanko todeta tietojen olevan jo nyt julkisia, kun peruskartoissa, karttapaikalla ja paikkatietoikkunassa on rajat ja rekisterinumerot näkyvissä ja maanmittauslaitokselta saa pyydettäessä omistajan tiedot selville? Ammattilaisen karttapaikalta on tämä mahdollisuus jo olemassa omalla tietokoneella ilman välikäsiä.
Ei autojen omistajien tietojakaan missään valmiina ole listattuna, eikä niitä ilmaiseksi saa selville. Ehkä tämä unohtuu, jos työnantajan kännykkää on totuttu käyttämään ilman, että tarvitsee litteroida puhelinlaskuja kustannusseurantaan.
Minä saan mm. katsastusasemilta useita kirjeitä autoni katsastuksen lähestyessä. Tuskin nämäkään yrittäjät yhteystietojani Trafin rekisteristä ilmaiseksi ovat saaneet, joten sama koskee metsäalaa. Yrittäjät halutessaan voisivat aivan hyvin selvittää omistajat ja harjoittaa suoramarkkinointia. Ei tässä ole mielestäni kyse mistään muusta kuin tietämättömyydestä ja laiskuudesta.
Yrittäjämäisen tai ammattimaisen toiminnan ja tilakoon kasvattamisen perään huutelee myös MTK, mitä en pidä pahana. Olen vakuuttunut siitä, että toimintaa kehittämällä tehokkuus kasvaa enemmän kuin hinnan nousua odotellessa. Ammattimainen toiminta vähentää byrokratiaa (omistaja osaa itse tehdä päätökset ja hoitaa rutiinit), leimikoista saadaan ostajia paremmin kiinnostavia jne, joten tällaisesta hyötyy koko yhteiskunta, koska myös ostajan tehokkuus kasvaa.
Hintojen nousun varaan metsätaloutta ei mielestäni voi rakentaa. Se olisi kestämätöntä ja sillä polulla me pudottaisiin kelkasta alta aikayksikön. Ikävää, mutta markkinoiden tosiasioita ei kannata paeta.
Tamperelainen (Metlan sivulta lainaten): ”Taimikon perkauksen voi tehdä kesälläkin ilman kantokäsittelyä, sillä pienten kantojen (läpimitta alle 10 cm) merkitys taudin levittäjänä on vähäinen.”
Koska ristiriitaista tietoa on ja koska laho on merkittävä ongelma (kenties jo edellisen puusukupolven peruja), itse noudatan mielummin varovaisuusperiaatetta. Vaikka mahdollisesti raivauskokoisten kuusten merkitys ongelman pahenemisessa onkin pieni, varmuutta asiasta ei ole. Totuus paljastuu vasta tilipäivänä, jolloin virhettä on enää mahdotonta korjata.
Mikään ei pakota harventamaan kuusikoita kesäaikaan, joten tässä tapauksessa riski on suhteellisen helppo välttää.
5 cm on minusta turhan loiva raja. Edellisessä viestissäni kannonostokokeessa oli 4 vuotias taimi saanut tartunnan, joten miksei alle 5 cm raivauskohteessakin olisi riskiä? Lumiseen aikaan raivaus on vihonviimeistä hommaa, joten täytyy koittaa ajoittaa työt aikaan, jolloin lunta ei ole, mutta lämpötila riittävän kylmä.
Linkki Demari-lehden artikkeliin:
http://www.demari.fi/
politiikka/uutiset/10416
-jungner-ja-rajamaki-
metsatietokannat-avoimiksi”Heidän mukaansa nykyisellään omistajatietojen hankkiminen on kohtuuttoman monimutkaista.”
Artikkelissa todetaan, että auton omistajan selvittäminen on helpompaa kuin metsän omistajan selvittäminen. Toki näin, kun auton saa selville soittamalla yhden puhelun tai Trafin netissä olevasta asiointipalvelusta. Näistä kumpikaan ei ole ilmainen. Metsästä pitää nähdä vaivaa vähän enemmän. Pitää ihan itse mennä maanmittauslaitokselle ja pyytää virkailijalta tilan omistajatiedot. Hinnoittelukin on metsän kohdalla suorastaan sikamaista, 17,5 € / 6 kpl. Auton tiedot saa näköjään 3 eurolla/kpl…
Kun tiedämme, että mitkään tietojärjestelmiin liittyvät muutokset eivät ole ilmaisia ja uusiakin järjestelmiä pitää säännöllisesti päivittää muutaman vuoden välein, kertyy näistä vähitellen iso lasku yhteiskunnalle. Ja kun ko. demareista poiketen metsän omistajatiedot on jo nyt minun mielestäni käytännössä yhtä helppo selvittää kuin auton omistajan tiedot, toivon muidenkin äänestäjien yhtyvän mielipiteeseeni demarien puhastelun tarpeellisuudesta ja etenkin tässä taloustilanteessa jopa vahingollisuudesta. Vähintään asioista pitäisi ottaa selvää ennen kuin alkaa laukoa ehdotuksia muutoksista.
Taneli: ”Miten sen kantojen poiston kanssa nyt sitten loppupeleissä on? Vähentääkö se juurikääpää vai lisääkö päinvastoin, väärin hoidettu kantojen poisto ja varastointi, riskiä?”
Tuohon kun osaisi vastata. Alla olevassa linkissä on hyvä esitys aiheesta. Jos ei muuta, niin ainakin siitä selviää, ettei yhtä oikeaa vastausta kysymykseesi ole.
ngdoc/forest/Temadager/
2011_Piri.pdf
