Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Omituinen tapa hoitaa asiaa on myös se, että ensin myönnetään kaatolupia ja sitten suositellaan olla käyttämättä niitä.
Tosiaan Yle voisi tehdä uutisen täkäläisestä porukastakin, joka teki havaintoja useammasta hirvestä ja ampui ensimmäisenä päivänä kaksi.
Ei ole. Aika kuluu potkujen antamisen selvittelyihin, promillerajan laskuun ja muuhun vastaavaan tahmaamiseen.
Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen liikenneturvallisuudesta, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Päätöksen tueksi tehtiin liikenneturvallisuussuunnitelma, jonka mukaan hirvieläinkanta pitää pudottaa niin alas kuin se kestävästi on mahdollista. Milloinkaan tätä ei ole tapahtunut, mutta liikenneturvallisuussuunnitelma on uusittu vuosille 2011-2014. Siinä ei ole sanaakaan hirvistä.
Yhteenveto tämän ketjun otannasta: Männyn kanssa tai männylle sopivalla paikalla ei onnistumiselle ole edellytyksiä. Syynä on joko hirvet, kuivuus tai männyn valontarve, helposti ymmärrettäviä juttuja. Kuuselle soveltuvassa paikassa kanssa asiaa voi harkita.
Metsäkupsa, millainen puusto sinun tapauksessasi oli olemassa?
Kaivurin ajattamisesta taimikkoon en oikein innostu. Joku kevyempi muokkausmenetelmä tuntuisi paremmalta. Kuokka lienee silloin ainoa vaihtoehto ja varmaan toimivakin, jos maa on jo muokattu edellisen taimikon perustamisen yhteydessä. Vai onko joku kokeillut jotain poikkeuksellista juttua kuten puutarhajyrsijää tai muuta keksintöä? Terracuttin en usko.
Annetaan samalla pinssi Jees h-vallalle. 1000 kirjoitettua viestiä!
Kakkosena lienee AC (514), kolmosena 6m3 (414), sitten Taneli, Leevi ja Puun takaa (n. 300-400), minullakin neljäsosa Jees-miehen määrästä.
Tuossa siis nopealla vilkaisulla tehty otanta. Viestimäärät näkyy vain aloittajan kohdalla, joten kaikkien lukuja ei varmaan tällä hetkellä saa edes selville.
No joo, vanhat Metsälehdet kyllä on arkistoitu, ei ne taimisuojiksi päädy.
Jos sanomalehdellä on riski liikkua tuulen mukana, luulisi sama ongelma olevan myös Tassulla. Ainakin kuvasta päätelle lappu on jäykkää materiaalia ja koska epätasaisessa maastossa tuuli pääsee lapun alle, 40×40 cm on jo melkoinen purje. Kerran kastunut sanomalehti sen sijaan mukautuu maanpinnan muotoihin paremmin.
Tiedä näistä, kun en ole kumpaakaan kokeillut ja harmittavan vähän kommentteja muiltakin on tullut. Lieneekö asia vieras, mielenkiinnoton vai onko kyse yleisestä palstan passiivisuudesta.
Agramen sivuilla on maininta tuotteiden kemera-kelpoisuudesta. Laista tai asetuksesta en taimisuojan määritelmää löytänyt, mutta jos määritelmä on olemassa, mahtaako Tassu niitä täyttää kohteissa, jossa kemeraa voi käyttää? Missä taimisuojan tukikelpoisuus ylipäätään on määritelty?
Maitopurkki tuskin tuen ehtoja täyttää, enkä usko sen olevan varsinaisen myyräsuojan veroinenkaan. Jos noin työlääseen hommaan ryhtyy, on syytä käyttää toimivia materiaaleja. Säästö materiaalikustannuksissa ei lohduta, jos systeemi ei toimi.
Jossain toisessa ketjussa tätä aihetta sivuttiinkin. Siellä arvelin erojen meidän ja Keski-Euroopan uskottavuuden välillä johtuvan kaupungistumisesta. Meillä luonnonsuojelijoiden toimet kohdistuvat suoraan suureen osaan kansasta, jolloin terve kriittisyys nousee pintaan. Keski-Euroopassa, jossa esimerkiksi maanomistajia on kansasta suhteellisesti paljon vähemmän kuin meillä, on helpompi kauhistella luontoa kuormittavaa toimintaa.
Harmillinen asia tämä sikäli on, koska periaatteessa luonnonsuojelijat ovat oikealla asialla, jos ei takerruta johonkin minkkien vapauttamisiin tai muihin vastaaviin tempauksiin. Käytännössä kuitenkin pitää huomioida kokonaisuus. Metsä esimerkiksi tuottaa kotimaisia, uusiutuvia luonnonvaroja ja energiaa. Jos suojelun seurauksena tämä vaikeutuu, vaihtoehtona on herkästi uusiutumaton tuontituote. Se ei liene luonnonsuojelijoiden tavoite. Myöskään suojeluasioiden käsittely Natura-tyyliin ei helpota suojelua maanomistajien keskuudessa, joten vaikka Keski-Euroopassa uskottavuusprosentit ovat kunnossa, meillä on syytä katsoa peiliin.
Mielenkiintoista on, kuinka suojelijoiden parissa uutista käsitellään. Ainakaan Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta en äsken asiasta löytänyt mitään mainintaa. Ei hyvä.
Laitatko Jees hiukan tarkempaa tietoa vatukonsekaiseen lehtipuumetsään johtavasta takuusta?
Sinänsä monet tahot kyllä markkinoivat palveluja, jotka eivät aina ole asiakkaalle edullisia. Ei siinä ole vastuuta kenelläkään muulla kuin maksajalla. Kannattaa siis miettiä, mihin suostuu.
Itse en ainakaan suostuisi sopimukseen uudistamisesta, jossa sovitaan tietyt toimenpiteet tarvittaessa tehtäväksi (esim. varhaisperkaus 5 vuoden kuluttua), mutta sopimuksessa ei ole määritelty sopimuskaudelle lopputulosta (esim. taimien määrä, kunto, keskipituus yms. asiat vaikkapa 10 vuoden kuluttua). Ei talojakaan rakenneta siten, että ostetaan tietty määrä lautaa ja tapettia ja katsotaan, mitä niistä saadaan aikaan. Ymmärrän, että metsässä urakoitsija joutuisi ottamaan kohtuuttomia riskejä taatessaan tietyn tasoisen lopputuloksen useiden vuosien kuluttua, eikä metsänomistajan kannata riskejä varmuuden vuoksi maksaa, joten langat on syytä pitää omissa näpeissä. Jos siihen ei pysty, on hyväksyttävä se, ettei toiminta välttämättä ole kannattavaa. Ihan sama kuin missä tahansa muussakin toiminnassa.
Sanomalehti tuli itsellänikin mieleen, onhan se kooltaan sopiva. Vanhat Metsälehdet (avattuna n. 40×50 cm) varmaan toimisi hyvin.., mutta liikuttaako tuuli niitä kuivana aikana pois paikaltaan? Painottaen menee jo turhan työlääksi. Toisaalta tavanomaisessa uudistamisessa ei tulisi mieleenikään noita laittaa, kun perinteisillä menetelmillä asiat hoituu. Tämä asia tuli vastaan täydennyksen vaihtoehtoja pohtiessani. Siinä hehtaarikustannus ei mahdottomaksi nouse, kun taimien määräkin on rajallinen. Täydennyksessä on kuitenkin hyväksyttävä hiukan tavanomaista istutusta korkeampi kustannus, jos jotain meinaa tehdä. Mutta kannattavuuslaskennan aika on sitten, kun voi arvioida toimenpiteen merkitystä.
Ja jos Antonilla on jotain tietoa viestiketjun aiheeseen liittyen, jaa toki tietosi kun kerta keskustelupalstalla näin hyvin viihdyt.
