Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Rane: ”Outoa taas on se että metsänomistajat vakavissaan keskustelee keinoista jolla metsäomaisuus keinotekoisesti siirretäisiin sellaisille henkilöille jotka suuren velkataakan pakottamina joutuvat myymään puuta hintaan mihin hyvänsä.”
Minusta se ei ole outoa. Metsänomistajissa on niitäkin, joilla on halua kehittää toimintaa, eikä museoida sitä nykytilanteeseen. Edellytyksiä tällaiseen pitää parantaa, jotta tuotanto säilyy kilpailukykyisenä tulevaisuudessakin.
Pete: ”Voi olla, ettei metsätilamaksu etene, mutta puukauppatulon ennakkovero saattaa edetä. Tätä kun aletaan edistämään niin moni poliitikko voi säilyttää kasvonsa vaikka posket hiukan punoittaen. ”Torjuimme metsien kiinteistöveron ja metsätilamaksun, metsätalouden veroaste ei nouse”. Ja tämä olisi jopa totta.”
Mitään kiinteistöveroa tai sen korviketta ei vaan ole ainakaan nykyisessä hallitusohjelmassa, joten mitään torjuttavaakaan ei ole.
Heimo: ”Hän esittää metsätalousmaksuksi 50 e / ha jonka voisi vähentää seuraavien viiden vuoden kuluessa puun myyntitulojen verotuksessa.
Kuulostaa ehkä ihan reilulta jos on puuta mitä myydä ja ostajat asiallisen hinnan maksavat.”Ei kuulosta. Maksu ei perustu mihinkään. Verovähennyskin vain pienentää summaa, ei poista sitä.
Tane: ”Se että tästä asiasta puhutaan yleistäen, lakaisee maton alle juuri ne todelliset syyt, jotka aiheuttavat hiljaisuuden metsässä.”
Nyt taisi punainen lanka kadota.
Olin samaa mieltä siitä, ettei ikä ole ainoa syy. Mutta koska metsäomistajia on n. 730000 kpl, edes jonkinlaisen tolkun saaminen käyttökelpoisiin menetelmiin on yleistää asioita. Ei jokaisen motiivia voida erikseen huomioida.
”Metsätalousyrittäjyys sitten, missä menee raja? En koe olevani metsätalousyrittäjä, mutta metsäsijoittaja kylläkin.”
Minusta pitäisi keksiä jokin parempi termi kuvaamaan olellista aihetta. Periaatteessa on ihan sama, omistaako 5, 200 vai 1000 ha, jos tilaa hoitaa aktiivisesti. Minäkään en luonnehdi itseäni metsätalousyrittäjäksi, koska leipä ei tule metsästä. En kyllä osaa metsää sijoituksenakaan pitää, sen verran paljon työtä hoito edellyttää verrattuna esimerkiksi sijoitusasuntoon. Paras määritelmä olisi kai metsätalouden harjoittaminen tai harrastaminen. Joku voisi puhua puuhapalstasta, eikä ihan väärässä ole. En kuitenkaan pidä tuohon määritelmään sisältyvästä sävystä, koska tavoitteena on kehittää toimintaa siihen suuntaan, että jonain päivänä metsillä olisi ihan oikeasti merkitystä minulle. Minulla vain ei satu olemaan taskussa isoja pääomia, haluan pitää vieraan pääoman aiheuttaman riskin kohtuullisena ja asua tulevaisuudessakin saman katona alla kuin vaimo ja lapset.
”Perinnönjako ja myynti ulkopuoliselle taholle ovat tilanteita joissa puu liiikkuu ja töitä tehdään. Tämä ei kaikkia miellytä, mutta näin se on.”
Itseäni tuo miellyttää. Mitä enemmän saadaan tiloja vapaaseen myyntiin, sitä enemmän se antaa mahdollisuuksia metsää jo ennestään omistaville kehittää toimintaa. Parhaassa tapauksessa rajanaapuri saa kasvatettua yhtenäisen alan kokoa, mikä luonnollisesti myös parantaa edellytyksiä investoida metsään. Ostopalsta ilman muuta hoidetaan kuntoon, mutta jos esimerkiksi minä saisin haltuuni naapurin palstan, alkaisi tien rakentaminen olla jo perusteltua. Se, jos mikä, olisi tervettä kehitystä metsätaloudessa. Nykytilanteessa tien kannattavuus olisi noin +/- nolla eli jää ainakin toistaiseksi tekemättä.
Maanviljelijät ja nuoremmat on todettu aktiivisemmiksi omistajiksi. Veikkaan taustalla olevan niinkin yksinkertaisen asian kuin velkarahan. Työikäistä maanviljelijää ei taida Suomesta löytyä, jolla ei velkaa olisi. Samoin muustakin väestöstä nuoremmilla on enemmän velkaa kuin vanhemmilla. Tällöin ei ole varaa pitää löysää rahaa puissa kiinni, vaan hakkuumahdollisuudet käytetään. Näin itsellänikin, vaikka Peten veroista pääomaa ei olekaan.
Vaikka julkisuudessa puhutaankin vain nuorista ja maanviljelijöistä velkaantumisen sijaan, tähän asiaan sukupolvenvaihdoksen helpottamisella ilmeisesti pyritään. Omaisuus pitää saada nopeammin niille, jotka vierasta pääomaa pyörittävät. Kokonaan oma lukunsa on se, nopeuttaako helpotukset tätä kehitystä, vaiko ainoastaan tekee siitä halvempaa. Siihen en osaa ottaa kantaa.
