Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Pomo lupasi työkaverilleni pienen palkankorotuksen. Vielä vuosien jälkeenkin tämä muisti kehua pomoa, kun kerrankin piti sanansa. Korotus oli niin pieni, ettei sitä edes huomannut.
Nyt taitaa olla vähän samasta asiasta kyse. Määritelmän ”pieni” ymmärtää jokainen omalla tavallaan. Mutta ehkä sinulla on samanlainen näkemys mutkan koosta kuin tarinan pomolla palkankorotuksen suuruudesta.
Kyllähän mutkaa tosiaan sallitaan, ihan tarkat mitat sille on annettu. Miten käytännössä nuo millimetrit mitataan onkin eri asia. Siksi silmin havaittava tyvitukin mutkaisuus ei minun silmissäni anna kuvaa laadukkaasta leimikosta. Toki aina sekaan mahtuu viivasuoriakin yksilöitä, mutta kokonaisuus ratkaisee.
Koitin googlettamalla löytää parin vuoden takaista tutkimusta, jossa selvitettiin perintötekijöiden ja ympäristötekijöiden merkitystä männyn laatuun. En löytänyt. Ellen aivan väärin muista, ympäristötekijät todettiin merkittävämmäksi kuin perinnöllisyys. Spekuloida voidaan tietysti sillä, miten noita verrataan keskenään ja tietysti ääripäiden välillä tulos voi olla päinvastainen.
Muistatko sinä Anneli tuota tutkimusta?
Voihan koivun ja männyn varjossa kasvamista noinkin kuvata, vaikka asia tietysti riippuu valoisuuden määrästä. Eihän kuusikaan varjossa mihinkään kasva. Skaala on siis laaja.
Minun käsitykseeni laatutyvestä ei mahdu pienet mutkat. Luulen, että ostajat ovat samaa mieltä. Tässä ehkä syy, miksi mielipide Jessen kanssa menee noin paljon ristiin.
Sekametsässä puita voi ja kannattaa kasvattaa monestakin syystä. Käytännössä mänty on tietyissä tilanteissa poikkeus, mutta sehän vahvistaa säännön.
Edellä mainitsin tasarakenteisesta metsästä, joka määrittelee puustoa eri kriteerillä kuin sekametsä.
Suorittavan viimeisessä viestissä lipsahti hiukan. Ei energiapuuhakkuu ole noin paha asia, kuin kommentin lopussa lukee. Ainoastaan pieniläpimittaisen eli tällä hetkellä pienemmän kuin perinteisen ensiharvennuksen kokoisen puuston harvennus. Ja tosiaan, pahimmassa tapauksessa kesähakkuuna poistetaan havupuita ilman kantokäsittelyä.
Tieteellistä pohjaa ei tosiaan minulla ole takana, ihan yksinkertaista matematiikkaa ainoastaan. Siinäkin on mukana monia oletuksia, kuten metsänhoidossa aina.
Se, miten toimin, poikkeaa kovasti sinun menetelmistäsi. Varhaisperkauksen teen huomattavasti aikaisemmin, viime kesänä vajaa metriseen taimikkoon. Seuraava perkaus/harvennus sitten tilanteen mukaan n. 2-5 metrissä. Mutta kuten toisessa viestiketjussa totesin, aina kaikki ei mene kuten toivoisi. Tällöin joutuu soveltamaan, joten mikään ei ole ehdotonta. Tavoite kuitenkin on, että motohakkuussa olisi runkoluku lähellä perinteisiä ensiharvennuslukemia. Selkeillä energiapuukohteilla hiukan yli, kuitukohteilla suositusten tasoa.
Intressinäni on omaisuuden arvon maksimointi. Kassavirran nopeuttaminen ei ole päällimmäinen tavoite, vaikka velkarahalla pelaankin.
Vai on sinusta 0,7 ha kuvio huomattava energiapuukohde?
Jokin vuosi sitten en pitänyt energiapuuta varteenotettavana vaihtoehtona, mutta mielipiteeni on muuttunut. Se johtuu täkäläisestä energiapuun kysynnästä ja hintatasosta. Eroa kuituun on käytännössä vain siinä, että lepät ja haavatkin kelpaa, eikä latvusläpimitan suhteen ole niin tarkkaa. Muuten samat asiat pätee kuin missä tahansa hakkuussa, eli homman pitää olla kustannustehokasta. Se ei toteudu pienikokoisella puustolla. Eli raivauksen teen sen mukaan, että n. 10 vuoden kuluttua motohakkuu on mahdollinen.
Se, että minulla tuollainen kohde on, ei johdu siitä, että puhuisin yhtä ja tekisin toista. Kyseessä on ostopalstan kuvio, jota en itse ole uudistanut. Ja toisaalta, vaikka olisinkin, epäonnistumisia voi sattua. Tällöin toimitaan tilanteen mukaan. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että koivua, kuusta, mäntyä, haapaa ja pihlajaa sisältävän energiaharvennuksen jälkeen minulla toivottavasti on nätti koivuvaltainen, hyvässä kasvussa oleva pieni kuvio.
Varjossa kasvaa väärärunkoisia koivuja ja mäntyjä. Suoraa tulee tasarakenteisesta metsästä, jossa puut saa vapaasti kasvaa. Oksat hoituu ennenkaikkea taimivaiheessa sopivalla tiheydellä. Myöhemmin on enää turha tiheydellä oksia kurittaa.
Tuplaviesti poistettu. Mistä niitäkin oikein tulee.
Nimenomaan raivaussahalla ja sellaiseen tiheyteen, että jatkossa motolla korjaaminen on taloudellista. Kannattavuusvaatimukset kasvaa koko ajan, joten siksi nykyiset hoitotoimenpiteet tähtää tulevaisuuteen, ei nykyisyyteen. Kun nyt perkaa/harventaa taimikkoa, risuille tuskin tukiaisia jaetaan enää silloin, kun ko. kohde tarjoaisi myytävää puuta. Eli tähtäin suorittavan ja Peten peräänkuuluttamiin asioihin.
Jees: ”Mitä teemme niillä valossa kasvaneilla oksaisilla männyn tupsaleilla? Laatu sanonko mistä…”
Varjossa vasta huonoa laatua männyllä ja koivulla tuleekin.
Fossiilinen polttoaine ei ole kestävä ratkaisu, vaikka uusia esiintymiä löytyisikin. Siksi en usko noiden mahdollisuuksien kehityksen suuntaa muuttavan.