Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Sama näkyy uutisten jutussa:
———-
Kaleva pohtii pääkirjoituksessaan Valittujen Palojen kyselyä, jossa vain runsas neljännes, 28 prosenttia, vastaajista luotti ympäristöaktivisteihin. Esimerkiksi Saksassa vastaava prosentti on 60.”Tutkimustulos on suomalaiselle ympäristöliikkeelle ankaran pohdinnan paikka. Lukema on kehno myös siihen nähden, kuinka suomalaiset muissa tutkimuksissa arvostavat luontoa, sen puhtautta ja rauhaa. Tätä arvostusta ympäristöaktivistit eivät ole pystyneet kääntämään tuekseen.”
Mahdollisesti termi ympäristöaktivisti liittyy suomalaismielissä Greenpeace-henkisiin julkisuushakuisiin tempauksiin. Ne eivät ainakaan ole herättäneet pelkkää innostusta”, Kaleva kirjoittaa.
METSÄLEHTI
———-Ehkä täällä Suomessa ei pidetä siitä, että toiset suojelevat omaa omaisuutta. Keski-Euroopassa, jossa asuu paljon väkeä luonnosta vieraantuneena isoissa kaupungeissa ilman omakohtaista suhdetta luontoon, on helpompi olla kettutyttöjen puolella ja toisaalta myös kettutyttöjen propaganda mene helpommin perille. Ei nähdä kokonaisuutta, eikä osata kritisoida aktivistien toimintaa samalla tavoin kuin meillä.
Eikä olisi ensimmäinen kerta, kun tuotteen ominaisuudet eivät vastaisi ilmoitettuja arvoja. Muilla aloilla on arkipäivää se, että testiin laitetaan ihan oma erä ja massatuotanto on jotain muuta. Siksi käyttäjien kokemukset ja puolueettomat tutkimukset ovat kiinnostavia.
Jollain rotanmyrkyllä kyllästetty lappu voisi muuten olla hieno asia.
Ylipäätään taimen kasvun tekijät ovat kiinnostavia. Metsätieteen aikakauslehdessä 2/2011 oli Timo Saksan artikkeli muokkausmenetelmien vaikutuksesta kuusen kasvuun ja tukkimiehentäin tuhoihin. Tulos oli, että kasvua parantaa taimen sijainti ympäristöä korkeammalla, istuttaminen riittävän syvään ja kivennäismaapintaan. Myös pintakasvillisuuden ja puuston puuttuminen on hyvä asia. Yllättävää oli se, että ei muokkaustapa selittänyt eroja kasvussa. Toissaalta mätästystapoja on monia ja kokeessa ei kovin montaa seurantakohdetta kutakin tapaa ollut. Tilastoa ei niistä saa aikaan, kun jossain mättäässä taimi on maanpinnan tasalla ja äestyksessä ylhäällä. Esimerkiksi Karri Uotisen mukaan laikkumätästys kasvattaa kuitenkin äestykseen verrattuna taimea nopeammin. Muita mätästystapoja ei ole esitetty. Saksan artikkelissa mainittiin tutkimuksia, joissa äestys ei olisi kasvun suhteen mätästyksen veroinen, mutta ne ovat englanninkielisiä. Ylipäätään tutkimuksista ei oikein selviä, mikä vaikutus tuhoilla on kasvuun eri muokkausmenetelmissä. Äestyksessä riski on laikkumätästystä suurempi, joka tietysti näkyy myös kasvussa.
Voisi kai kuitenkin todeta, että kun taimi on muuta maata ylempänä, saa se etumatkaa pintakasvillisuuteen (juuristo- ja valokilpailu), lisäksi maa lämpene peremmin. Tassu-taimisuoja toimii tässä suhteessa pintakasvillisuuden osalta samoin, mutta ei muuten. Sellainen tutkimus olisi kiinnostavaa luettavaa, jossa olisi saatu yksitäisten tekijöiden vaikutus esiin. Miksi esimerkiksi taimi pitää olla kivennäismaassa, eikä humuksessa? Selittääkö syyn tukkimiehentäin tuhot, eikä maaperä sinänsä tai esimerkiksi pintakasvillisuuden kilpailu.
Saksa: http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff11/ff112091.pdf
Tassu: http://www.ecopulp.fi/fi/Taimitassu_tutkimus_University_of_Helsinki.pdf
Tassussa on valmistajan mukaan n. 10% lannoitetuhtaa ja booria.
10% lienee laskettu yhden taimisuojan painosta (100 g), mutta muuten tieto on tulkinnanvarainen. Onko tuhkaa 10% ja sen lisäksi booria, vai onko 10% eli 10 g tuhkan ja boorin kokonaismäärä. Veikkaan jälkimmäistä. Mikä on niiden osuus ja toisaalta, onko määrä paljon vai vähän tai ylipäätään merkityksellinen?
En tiedä, mutta tässä on mallisuoritus:
http://www.youtube.com/watch?v=_P1yufd_-z4
Tuon jälkeen voi sitten vaikka yrittää keksiä uusia virityksiä suometsien hoitoon:
Välilyönnit pitää edelleen poistaa linkeistä.
Pekka K: ”Mielenkiintoinen lähtökohta, mutta tuo toisen kappaleen pohdintasi on nopeasti ajateltuna vähän raakile. Jos puun halkaisija on ennen oksakohtaa 10 cm ja siten oksien yhteenlaskettu pinta-ala pitäisi Da Vincin mukaan olla sama kuin rungolla eli ~78cm². Jos oksakiehkuran jälkeen puu ohenisi sen määrän niin pituuskasvuhan loppuisi hetikohta aivan tykkänään.”
Leonardon havainnon mukaan puun haarautuessa pinta-ala säilyy. Eli haarojen yhteenlaskettu ala on sama kuin ennen haarautumista. Sen sijaan kysymykseni oksista ei ole raakile. Oksat ei ole sama asia kuin puun rungon haarautuminen, eikä oksien ala ei ole sama kuin rungon, joten rungon kasvun ei tarvitse loppua oksakohtaan, eikä tarvita hatusta revittyä 6% korjausta.
Harrastelija: ”- hirvivahingot 70 ha:lla, se tipahti n. puoleen 2010 vuodesta. Koko metsäalaan (26 300 000 ha) verattuna se on 0,000266 %.”
Miten tuollaiseen lukuun päädyit?
Harrastelija: ”Puuvaranto on Suomessa suurin sitten 1980-luvun, liekö edes silloinkaan ollut enemmän, koska metsämaata on lisätty kaikenlaisilla hoitotoimenpiteillä.
…
Suomen metsät kestää kyllä sorkkaeläinden laiduntamista 2-3 / hirveä tuhannella hehtaarilla.
Eli paljon melua mehänpoika tyhjästä 🙂 ”Ei synny tämä melu tyhjästä. Puuta meillä kyllä on enemmän kuin aikana, jolloin asiaa on tilastoitu. Mutta satsaukset, joita puun määrän kasvattamiseksi vuosikymmenien mittaan on tehty, ovat olleet valtavia. Ei todellakaan ole syytä väheksyä työtä ja syöttää tulosta hirville.
Olennaista on kuitenkin se, kuinka taloudellisesti raaka-aineketju toimii. Vaikka puuta kuutiomääräisesti olisikin paljon, ei tuottajaa, korjuu-urakoitsijaa, eikä ostajaa lämmitä viallisten puiden korjuu huonosta leimikosta. Jos tavoitteena olisi hakettaa metsät, ei asialla olisi niin väliä, mutta kun tavoitteet useimmilla on pikkuisen kunnianhimoisemmat.
Jos keskiarvoksi eteläisessä Suomessa saataisiin 2 hirveä/1000 ha, tilanne olisi minun mielestäni aika hyvä. Mutta koska kanta on nyt n. kolmanneksen suurempi, ei se uskoakseni useimpia aktiivisia puuntuottajia tyydytä.
Tuota noin. Taiteesta en mitään ymmärrä. Mieleeni tulee silti tapaus, jossa joku taidealan ihminen, olisiko ollut gradua tehnyt opiskelija, analysoi Juice Leskisen tekstejä ja löysi niistä mitä erilaisimpia merkityksiä. Kun sitten Juicelta kysyttiin, mitä teksteillään halusi sanoa, ainakaan analyysiä tehneen löytämiä ajatuksia ei niissä ollut.
Kokeilin, miten onnistuu lähellä ja kauempana olevien kohteiden saaminen samaan kuvaan. Relaskoopilla oli hyvä kokeilla ja yksi niistä sitten päätyi tänne. Ihan hauskaa silti on, jos kuva saa mielikuvitukseen vauhtia tai jos siitä löytyy muuta sisältöä. Mutta en nyt ainakaan toistaiseksi aio vaihtaa kuvaa.
