Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Timppa: ”Tosiaan. Yksi on. Noin 0,5 ha:n metsäpaloalue, jonka tarkoituksella jätin hoitamatta nähdäkseni miten luonto hoitaa asiat.”
Täytyy myöntää, että kattavasti olet alueen taimikot inventoinut. Kysehän oli hirvistä ja niiden vaatimista alueista.
Riistakannat 2011:
http://www.rktl.fi/riista/riistavarat/
Suorittava varmaan taas vetoaa vanhoihin tilastoihin, kun 2012 ei ole vielä valmistunut. Mutta koska lupia vähennettiin n. 33% vuodesta 2011, tuskin mitään olellista muutosta on tapahtunut. Alueellista vaihtelua esiintyy, mutta kuten käppyröistä huomataan, ne häviävät muutaman vuoden tarkkailujaksolla. Metsänkasvatuksessahan kiinnostava aikaväli on vähintään 10 vuotta.
Vertauksessani ei Timppa ollut mitään vikaa. Kun lunta sataa tiet aurataan. Mutta kuten ei auraustakaan tehdä ihan heti, eikä ihan kaikki lumi aurauksessa poistu, ei ihan kaikkia hirviäkään ole tarvetta heti poistaa. Kohtuus kaikessa, ajattelussakin jotain nollan ja ykkösen välille.
Missä ne suurten alueiden ulkopuolelle jäävät alueet ovat, johon 80000 hirveä pakkautuu? Ainakin rktl:n tilaston mukaan kanta on varsin tasaisesti n. 3 hirveä/1000 ha etelässä.
Suorittava porras: ”Metsien tehokkammalla hoidolla voidaan hirvikarja ohjata metsätaloudellisesti vähemmän arvokkaille alueille.”
Tuo vaatii jo isompaa kokonaisuutta, mikä ei käytännössä onnistu.
Suorittava porras: ”Vesistöjen varsilla ja peltojen liepeillä on runsaasti purtavaa. Monet metsäautoteiden varret tuottavat vesakkoa valtavia määriä…”
Minä en tiedä, mihin muiden mielipiteet perustuu tai moniko vaivautuu tieltä metsän puolelle. Omalla palstallani kuitenkin tiedän jo jäljistä, miten hirvet siellä liikkuvat. Vaikka taimikossa ei olisi syötäväksi kuin yksittäisiä puita, kuviolta toiselle tietä pitkin ja sen tien poikki kuljetaan. Kaikki mitä vastaan tulee, syödään. Ehkä siksi, ettei mitään täysin hoitamatonta pusikkoa ole, johon pysähtyä. Tien hoitaa niittokone vuosittain ja ajouran reunat olen raivannut itse.
Suorittava porras: ”…mutta niistä ruokamaista…. sähkönsiirtoverkkojen johtokäytävä… Käytöstä poistettavat turvetuotantoalueet… ja meinasi aivan unohtua , että nämä lehtipuuvoittoiset energiahalkkuupalstat…”
Mainitsemasi paikat, jotka edustavat vain muutamaa prosenttia metsän pinta-alasta, eivät millään riitä nykyiselle hirvikannalle, joten muualtakin ne tulevat ruokansa hakemaan. Se, että jollain on havainto isommilta hirvivahingoilta säästyneestä taimikosta, ei ole osoitus siitä, että hoidolla vältettäisiin hirvituhot. Toisaalta, sinä epäilit, ettei monikaan vaivaudu tieltä taimikon puolelle. Kuka tietää, moniko havainnoista, joissa tuhoja ei ole havaittu, on tehty tien puolelta. Moni taimikko päältä kaunis, etenkin metsästäjän silmin.
Suorittava porras: ”Kun metsänhoitotyöt tehdään ajoissa , säästetään työkustannuksissa , edistetään puiden kasvua , vähennetään luonnontuhoriskejä ( hirvituhotkin ovat niitä) ja alennetaan myöhemmäässä vaiheessa korjuukustannuksia. Perus metsänhoito riittää tähän. Mikä siinä on niin vaikeaa???Eniten metsänhoidosta hyötyy maanomistaja.”
Tässä ei ole mitään vaikeata. Lukemattomat kerrat on todettu, että asia on juuri kuten sanot. Mutta siltikään tuo ei ole riittävän hyvä ratkaisu hirviongelmaan. Taneli sen tuossa jo perusteli.
Timppa: ”Taas kerran. Hirvituhot ovat hirvien aiheuttamia. Eivät ihmisten. Sen verran voin antaa periksi, että Suomen hirvikannan ”isä” on ”Isä-Aurinkoinen”, siis Stalin.
…
Sieltä se ylitiheä kanta alkoi purkaantua tänne Suomeen. Mikä olisikaan kanta, jos hirviä ei niin innolla metsästettäisi?”On turha keskustella siitä, onko syyllinen luonto, Stalin vai riistahallinto. Yhteiskunta kuitenkin pyörii niin, että haitat pyritään poistamaan. Jos sataa lunta, tiet aurataan. Ei kukaan selittele, että ostakaa sukset tai hevonen, niillä ennenkin päästiin kulkemaan. Aivan sama on hirvien kanssa. Jos päättäjien keskuudessa vallitsevan arvomaailman mukaista olisi minimoida hirvien aiheuttamat haitat liikenteelle, puustolle ja metsille ylipäätään, kanta ihmisen toimesta alennettaisiin kestävälle tasolle riippumatta siitä, mikä kannan kasvun on aiheuttanut.
