Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
AC:n lainaus MT:stä: ”Kuusettuminen ei ole hyvä asia esimerkiksi metsätuhojen, kuten kirjanpainajan ehkäisyn kannalta.”
Tuo on totta, mutta kokonaisuutena toistaiseksi pelkkää spekulointia. Suomessa mänty on laji, jonka määrä ja myös osuus puustosta on viime vuosikymmeninä kasvanut eniten. Kuusen, koivun ja muun lehtipuun määrä on kasvanut maltillisemmin, 90-luvun alusta viime vuosiin kuusen tilavuus on jopa supistunut. Aivan viimeisinä vuosina kuusi on kirinyt, mutta edelleen ollaan vuoden 1990 tasolla. Siis ajalla, jolloin kokonaispuusto oli n. 1850 milj. m3, kun se nyt on 2300 milj. m3.
Kokonaan eri asia sitten on se, että lehtipuun määrän kasvua selittää ainakin osittain hoitamattomuus, mikä varmasti tuottaa omistajalle isomman tappion kuin kuusettumisen aiheuttama maaperän köyhtyminen. Toki aktiivisesti hoidetuissa metsissä saattaa kuusettumista tapahtua, mutta mikään kansallinen ongelma se ei ainakaan tähän saakka ole VMI:n tilastotietojen valossa ollut.
Mutta ihanaa ja södeä metsätyttöstä ei tuolla taktiikalla ole viereesi sohvalle istumaan tainnut tulla?
Paljon on tosiaan hyviä ja ns. hyviä neuvoja annettu, mutta moniko ihan oikeasti on onnistunut iskemään yhden illan aikana itselleen oikeasti kivan ihmisen, josta on rakentunut pitempi parisuhde?
”Tässä sitä pimeinä ja sateisina iltoina miettii että olisipa se mukavaa kun olisi ihana ja tosi söde metsätyttönen seurana,niin ei tarvitsisi itsekseen istuskella.”
Sitten kun tuollainen tyttönen vieressä istuu, aika metsän hoitamiseen kutistuu murto-osaan nykyisestä ja näkemys hoitorästeistä saa ihan uutta ulottuvuutta. Harva kun tyytyy istumaan vieressä vain pimeinä ja sateisina iltoina ja tuskinpa edes Iron Man sitä haluaa. Mutta odotas vain, kun löydät ympäriltäsi joukon lapsia… Tarkoitus ei ole pelotella, mutta kokonaisuus on syytä tiedostaa.
Täydennystaimien hidas kasvu taitaakin olla pahin ongelma. Muut ovat päässeet kasvussaan jo täyteen vauhtiin, mutta uudet taimet vasta aloittavat kasvuaan. Varjostus vielä korostaa tilannetta, joten epäsuhta on kova.
Millainen maapohja tuossa oli, mitä oli isommat taimet ja mitä täydennettävät taimet olivat? Valopuilla en missään tapauksessa lähtisi täydentämään, kuusihan on ainoa harkittavissa oleva vaihtoehto. Aukon kokokin varmasti vaikuttaa. Varttuneen metsän vieressä n. 10 m vyöhyke on kasvun suhteen ongelmallista, mutta 5-6 metrisessä taimikossa ehkä vajaa puolet tuosta.
Koneviestin vaatii kirjautumista tai lukuoikeuksia. Voi olla, että olen silti jutun lukenut Husqvarnan 535 FBx-reppusahasta. Vai oliko se Metsälehdessä.
Youtubessa on Husqvarnan tekemä mainosvideo aiheesta. Eipä siinä juurikaan polven yläpuolelta runkoja katkottu, joten anteeksi pessimistinen suhtautumiseni asiaan. Reppusahan idea on perustuu, samoin kuten perinteisen raivurinkin, moottorisahaa parempaan ulottuvuuteen. Mielenkiinnolla silti odotan kokemuksiasi. Toivottavasti et kirjoittele niitä viiltosuojakuitujen putsaamisen lomassa.
6 m3, meinaatko raivauskokoista närettä sahalla 70 cm korkeudelta? Kokeile pois, mutta kaksi asiaa torppaa koko homman. Ensinnäkin raivurilla saat käsiteltyä yksiltä jalansijoilta moninkertaisen pinta-alan moottorisahaan verrattuna. Vaihtoehtoisesti voit moottorisahalla kurkotella ja liikkua sahatessasi (houkuttelevan helppoa kevyellä sahalla), kipeyttää selän ja loukata muutenkin itsesi. Toisekseen ohut riuku taipuu ja siksi pomppii sahan hampaissa, joten edes teoriassa saati käytännössä en jaksa uskoa Leevin ajatuksen tuovan mitään lisäarvoa metsänhoitoon. Päinvastoin.
