Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kallista sahailua, jos edellä esitettyihin kohteisiin 500 euron sahaa alkaa hankkia. Taitaa 150 olla pikemminkin imagosaha, jolla Stihl saa mainoksiinsa uutta hohtoa, kun voi maailmanennätyksellä kehua.
Harrastelija: ”Eikös se Gla tuolla ollut kopsannut tekstin laista, että ; ” pyyntilupia on ennettava siten, ettei kanta vaarannu ”?”
Kyllä kopsasin. Mikäli laskentojen tiedot pitävät paikkaansa, meillä on 80000 hirveä. Ei kanta vaarannu, vaikka sen puolittaisi.
Itse olen käynyt lähiaikoina muutamaan otteeseen palstalla. Ainakin siellä hirven jälkiä on runsaasti. Ja lumisateen jälkeen tuli heti uudet jäljet. HIrviporukka on lupansa jo käyttänyt.
Kohta lähtee postia metsäkeskukseen. Valitettavasti.
Minun opettajani peruskoulussa otti sen esille jo 30 vuotta sitten.
Miten harrastelija lukee seuravan uutisen:
”Viime syksyn hirvisaalis jäi selvästi edellisvuotista pienemmäksi. Syyskuussa alkaneella ja vuoden vaihteessa päättyneellä metsästyskaudella kaadettiin 40 000 hirveä, mikä on 32 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.”
Kun kaatolupia myönnettiin kolmannes vähemmän kuin aiemmin, onko 32 prosentin vähenemä kaadettujen hirvien määrässä yllätys ja mitä siitä voi päätellä hirvikannan suuruudesta?
Metsästyslain 26§ on asian ydin, mitään erillistä lakia ei tarvita.
”Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästykseen on oltava pyyntilupa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä. Edellä 8 §:ssä tarkoitetulle alueelle pyyntilupia myönnettäessä on lisäksi kiinnitettävä huomiota metsästysmahdollisuuksien tasapuoliseen jakaantumiseen.”
Mahdollisuuksia on monia, mutta en niiden vaikutusta sen paremmin pysty arvioimaan. Vaihtoehtoina tulee kuitenkin mieleen ainakin seuraavat kolme:
– luovutaan lupakäytännöstä
– määritellään kohtuullinen vahinkotaso ainakin liikenteen ja metsätalouden osalta riittävän selkeästi, mutta tiukasti huomioiden se, että nyt syödään tulevien sukupolvien puuston arvoa ja maapohjan laatua toistuvin kuusisukupolvien myötä
– annetaan tärkeimmille sidosryhmille päätösvalta asiastaTämän jos joku juridiikan päälle ymmärtävä muotoilee aloitteeksi, uskon äänivyöryn olevan varma.
Erona nykyaikaan vaan on se, että nykyään pitää olla 350 euron arvoinen muovirakenteinen kompostori, jotta homma olisi mahdollista. Tulee siinä perunankuorille hintaa.
Antonin kanssa samaa mieltä kansalaisaloitteesta. Hämmästyttävä määrä puoltoääniä silti on ehdotus saanut, yli 10000 kpl. Mutta vaikka tuo eduskuntaan saakka pääsisikin, ei aloitteella ole mitään mahdollisuutta edetä siitä pitemmälle. Niin kevyesti laadittu ja tulkinnanvarainen aloite on.
Tuolta vähän faktaa, ettei tarvitse lööppien varassa asiaa arvioida:
http://www.suurpedot.fi/
www/fi/suurpedot_ja_me/
vahingot/muut_elaimet.phpLeevi: ” Muutama takkuturkki juoksentelee pitkin ja poikin salomaita, niin ollaan hysterian partaalla.”
Jos ne takkuturkit juoksentelisivat jossain muualla kuin kotinurkissa, ei meteliä nousisikaan. Vaan eivät juokse.
Näin vältät hirvikolarin, mallisuorituksen tekijänä Merja Kyllönen. Huomatkaa erityisesti nopeusmittarin lukema sekä Merjan saama palaute tilanteesta:
http://www.iltalehti.fi/iltvautot/
20120921012125515_v1.shtml