Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kolareita sattuu:
http://yle.fi/uutiset/
susi_jai_auton_alle_
salossa/6489291Jos oikein tilanteen olen ymmärtänyt, 8-15 m puustoa on lukumääräisesti paljon ja sitten alla pieniä kuusia. Tavoittena olisi tehdä ns. roskapuustoa raivaamalla tilaa alikasvokselle.
Tilanne on nykyään se, että ns. roskapuustosta saa käytännössä kuidun hinnan, joten sitä ei ole syytä hyljeksiä. Selkeästi kuitukokoinen leppä on niin paljon edellä pientä alikasvoskuusta, ettei kuusen vapauttaminen raivausvaiheessa ole järkevää. Kuuset saa silti kasvaa alla ja ne selvitytyy seuraavassa harvennuksessa, jos selviytyy. Vain jos taimia on kovin tiheässä, niitä pitää harventaa reippaasti isompien puiden kasvutappioden estämiseksi. Olennaisinta kuitenkin mielestäni olisi koittaa perata puusto sellaiseksi, että harvennuksen jälkeen jäisi kasvamaan pääasiassa tukkikelpoiset puut. Runkoluku sen mukaan, mihin väliin harvennuksen tähtäät. Toki sekaan mahtuu kuitu/energiapuutakin, jos laadukkaista rungoista on pulaa. Tukkileimikostahan tulee kuituakin, joten kuutioita kannattaa tavoitella. Erirakenteisuutta pyrkisin vähentämään korjuun helpottamiseksi ja kasvun parantamiseksi. Tämän takia pienikokoisen alikasvoksen suosiminen ei ole päällimmäinen tavoite. Niistä ei 30 vuoden tähtäimella tule kunnolla edes kuitua. Eri asia on, jos alikasvoksella tavoittelee seuraavaa sukupolvea. Sinulla taisi kuitenkin olla kuusivaltainen puusto, joten kuusialikasvosta en siinäkään tapauksessa kasvattaisi. Hidasta ja lahon takia riskialtista.
Tältä keväältä kuusien raivaaminen on muuten ohitse, kun kasvukausi on käynnistynyt ainakin etelässä. Homma jatkuu syksyllä.
Tuskin yksikään otsikoihin pääseistä päiväkodeista, kouluista, sairaaloista, vanhainkodeista tai mistään muistakaan rakennuksista on homehtunut siksi, että rakennus ei olisi kestänyt kylmillään olemista. Tuolla asialla on merkitystä vain jossain kesämökissä, mutta ei muissa tavanomaisissa rakennuksissa.
Perustukset routarajan alapuolelle, ei muoveja?
Perustaa voi joko syvään tai matalaan, lämpöeristää ne pitää joka tapauksessa, ellei tehdä rossipohjaa syväperustuksella. Hyvä eristemateriaali on suulakepuristettu solumuovi. Useissa tapauksissa muovinen patolevykin on tarpeen kosteuden hallintaan liittyen.
Ai niin. Luokkahuoneissa ei happi lopu. Ilma alkaa tuntua huonolta, kun hiilidioksiditaso nousee liiaksi.
Kammo koneellista ilmanvaihtoa ja höyrynsulkua kohtaan on hämmästyttävän sitkeä ja väärin ymmärretty asia. Vanhat rakennukset ovat oma taiteen lajinsa, niitä ei pidä mennä muuttamaan ilman ymmärrystä kokoaisuudesta. Mutta uusista puhuttaessa asia on paljon yksinkertaisempi.
Höyrynsulku estää sisäilman kosteuden kertymisen tietynlaisiin rakenteisiin. Mitä paremmin eristetty seinä, sitä merkittävämpi asia on. Mitään tekemistä tällä asialla ei kuitenkaan ole ilmanvaihdon kanssa. Yksikään toimiva seinärakenne ei hengitä siinä määrin, että sillä olisi vaikutusta ilmanvaihtoon. Hengittävyys ja ilmanvaihto ovat kaksi täysin eri asiaa.
Hirsirakentaminen on erinomainen menetelmä, mutta väärin perustein ei ratkaisuja pidä tehdä. Muuten ei ole toiveita rakentamisen laadun paranemisesta.
Puuntakaa: ”Valitettavan usein kuntien ja kaupunkien tarjouspyynnöissä lukee, että ratkaisevana valintagriteerinä on edullisin hinta.”
Tuo onkin mielenkiintoinen seikka. Jos tarjouksissa ei käytetä esim. laatupisteytystä, halvin hinta ratkaisee. Edellytyksenä tietysti on, että tarjoaja täyttää vaaditut kriteerit. Ne saa rakennuttaja itse asettaa, joten peli on periaatteessa selkeä. Käytännössä ongelmaksi tulee se, että suunnitelmien tasoa ei valvo kukaan ja urakoitsijan valvonnassakin haarukka on laaja. Joku vaatii, toinen ei. Lopputulos on sitten rakennuttajan näköinen.
Halvinta hintaa on kritisoitu monesti, mutta millä osaat valita kalliimasta tarjouksesta laadukkaamman? Halvin ei ole välttämättä huonoin. Laatupisteytystä käytetään, jolloin esimerkiksi yrityksen referenssiluettelosta ja tarjouksen liitteeksi laadituista työ- ja laatusuunnitelmista saa pisteitä. Ongelmaksi vaan tulee se, että laadituilla suunnitelmilla ja toteutuksella ei välttämättä ole mitään yhteyttä lopputuloksen kanssa ja referenssitkin ovat varsinkin isommassa yrityksessä ovat aivan eri porukan aikaansaannoksia kuin mitä kyseistä kohdetta toteuttavaksi aiotulla porukalla. Mielestäni siis muutos lähtee siitä, että suunnittelijoilta edellytetään laadukkaita suunnitelmia ja urakoitsijoilta niiden noudattamista. Kaikki muu on kosmetiikkaa.
Ei tosiaan ole homehtuminen tai muutkaan ongelmat rakennusmateriaalista kiinni. Kaikilla tavanomaisilla (kivi, puu+mineraalivilla, hirsi) saadaan tehtyä toimivia rakenteita, jos rakennuttajalla, suunnittelijalla ja totettajalla on perusasiat edes jollain tasolla hallussa, eikä käyttäjä kuvittele rakennuksen olevan huolettomuudeltaan uima-altaaseen verrattavissa.
Minäkään en ole lukenut. Tietokoneen ruutu on paljon epämiellyttävämpi kuin paperi. Skaalausta joutuu käyttämään, koska koko sivu ei mahdu kerralla ruutuun järkevällä fonttikoolla, joten luettavan sivun siirtely on turhauttavaa. Silmätkään ei pidä näytöstä, joten pysyttelen paperiversioissa.
Vai oli varastosaldoon perustuvasta verosta luopuminen moka. No, jostain vasemmistopuolueiden ja ostajien kommenteista huomaa, että tuollaista ajattelua edelleen esiintyy.
Markan vapauttaminenkaan ei ollut moka. Homman vain ryssi tuon ajan talous”viisaat” Liikasen säestäessä, kun velan ottamisessa ei riskien hallinta pysynyt näpeissä. Kauppakorkeassakin opiskelijoiden suurin idoli oli tuohon aikaan se heppu (en muista enää nimeä), joka miljoonan markan pankkilainalla pelasi itsensä rikkaaksi. Sellaiset perusasiat, kuten että hyvinä aikoina otettu laina pitäisi maksaa pois huonoina aikoina ja että nousukausi ei ole jatkuva unohtuvat turhan helposti nykyajan lyhyjänteisessä elämässä.
Onneksi opposition kärkeen nousi talouselämässä meriittinsä hankkinut kaveri, joten hiukan joutuu muut ajattelemaan, mitä suustaan päästävät. Oppositio pitkästä aikaa tekee sitä tehtävää, mitä sen kuuluukin pelkän soinimaisen räksyttämisen sijaan.
En ole asioinut metsähallituksen kanssa. Yhdellä puhelinsoitolla asia kuitenkin luulisi selviävän. Ja jos ei selviä, maanmittauslaitokselta se selviää hintaan 2,5 €. Minimiveloitus muistaakseni n. 15 € eli kuuden kaupan tiedot kannattaa pyytää kerralla. Ei tuon takia kannata katkeroitua.
