Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Joko kolumnien kommentointi toimii täysin?
Lukijoiden kuviin olisi hyvä saada mahdollisuus lähettää samasta aiheesta 2-3 kuvaa. Homma olisi loogisempaa, jos samalla saisi laitettua kommentin aiheesta. Nyt pitää odottaa julkaisua ja vasta sitten lähettäjä voi kertoa kuvista. Vanhalla palstalla kuvien zoomaus oli hyvä juttu. Näytön zoomaus ei korvaa tätä, koska kuvan tarkkuus katoaa jo 200% zoomilla.
Keskustelupalstalle seuraavat toiveet:
– Linkit toimivaksi (hyperlinkki?)
– Teksin korostusmahdollisuus kursiivilla, alleviivauksella ja/tai lihavoinnilla, kuten vanhalla palstalla oli
– Viestiketjusta paluureitti suoraan aiheryhmän otsikon alle helpottaisi käyttöä (esim. tästä keskustelusta suoran Muuta metsästä otsikon alle). Nyt pitää mennä ensin keskustelujen pääotsikoiden alle tai sitten takaisin-toiminnolla naksutella joskus useamman sivun kautta.
– Joko viestiketjun avaaminen nostaa sen kärkeen vai nouseeko se sinne vasta ensimmäisen vastauksen myötä?
– Useamman sivun mittaiseksi kasvanut keskusteluketju kaipaisi sivunumeroita myös sivun yläosaan
– Muokkausmerkintä hiukan vähemmän hallitsevalla värillä ja hiukan viestistä erilleen
– Tyhjä rivi automaattisesti alkuun, jotta ostikko ja teksti ryhmittyy paremmin
Tässäpä hienosäätöä. Mukavaa kuitenkin on, että jo nyt palsta kuitenkin toimii (kolumneja lukuunottamatta?) muutamista epäkäytännöllisistä yksityiskohdista huolimatta.Pisteytykseen voisi luoda yhteiset pelisäännöt. Onko yksi laatikko lievä suositus vai negatiivinen ilmaus? Ja siten onko kolme laatikkoa neutraali? Jonkinlainen ohjeistus asiasta olisi hyvä. Sitten kun on aikaa hienostella, voisi pisteytyksestä tehdä jonkun profiilin (esim. pylväsdiagrammin), josta näkyisi pisteiden jakauma keskiarvon lisäksi.
Eikös tuolloin rikotun maan määrä pysy samana tai lisäänny mätästystavasta riippuen? Jostainhan täyttömaa on kaivettava.
Sinänsä kuoppien täyttäminen on kyllä hyvä ajatus, koska varhaisperkaus on kraatereiden keskellä varmasti raivostuttavaa ja ehkä vaarallistakin puuhaa. Tehotonta ainakin.
Laita kuva palstalle, jos sellaisen saat otettua. Nähdään, paljonko rikottua pintaa siihen jäi.
”Gla:lle sellaisia terveisiä, että en ole ennen kuullut enkä nähnyt, että hirvet syö männyn taimia kesällä !”
Leevi arvuutteli oikein, koivua olivat.
En tiedä, miksi koivua sinne oli istutettu, mutta hirvikadosta huolimatta hirvivahinkoja oli tullut ja tuossa tapauksessa merkitys korostui. Kantojen nostosta huolimatta vain hiukan pihlajaa oli heinikon lisäksi tullut luontaisesti. Tämä hiukan ihmetytti, kun tuollaisessa paikassa on usein lehtipuuta olla ns. riittävästi.
Ihan kiinnostavia mahdollisuuksia tuollainen jalostaminen tarjoaa. Mutta miten mahtaa homma toimia käytännössä, kun mittakaava kasvaa koealaa isommaksi? Jotenkin tuntuu siltä, että riskit kasvavat jossain potenssissa kasvun myötä. Säilyykö tuollaisen jalostetun puun lujuus, vai meneekö poikki tulitikun lailla myrskyssä. Tai herkkyys stressille ja siten esim. tuholaisille tai juurikäävälle. Eli mikä on bruttohyöty puuntuottajalle.
Savon edullisuuden perusteet on joskus mietityttänyt. Perustuuko se laajempaan otantaan alueen kasvusta, vai onko kasvutekijät siellä jotenkin erinomaisessa tasapainossa? Etelämpänä lämpösumma on isompi ja varmaan sadantakin riittävä, mutta iso osa metsistä kitukasvuista kalliomaastoa. Selittääkö siis kallioiden ja ehkä myös heikkokasvuisten soiden osuus asiaa, vai onko Savon kasvu hyvää pelkät talousmetsämaat huomioidenkin?
Lehden pituuskasvukilpailuun voisin osallistua lukijoiden kuvissa julkaistulla kuvallani viisihaarainen kuusi. Kun jokainen haara kasvaa reilut 0,5 metriä, on kokonaiskasvu liki 3 metriä. Eiköhän tuolla palkintosijoille pääse.
Se, että joiltain alueilta hirvet puuttuu, ei ole kiinnostava asia. Kinnostavaa on se, että meillä kanta on edelleen iso ja mainitsemiasi alueita lukuunottamatta tuhoa edelleen syntyy siinä mittakaavassa, että parannusta kaivataan. Esimerkkinä voisi mainita kesällä arvioimani myynnissä olevan palstan, jossa oli parin vuoden ikäistä taimikkoa. Koska palsta alkoi kiinnostaa, kävin siellä vähän myöhemmin uudestaan. Tällä välin taimikko oli syöty piloille. Mahtaa olla ilo uudistaa muutaman vuoden ajan heinittynyttä pohjaa, jolta on kannotkin nostettu.
Olisikin mielenkiintoista nähdä taimikko, jossa esim. joka toinen rivi olisi klooneja ja loput luonnollisia. Siitä voisi varmaan jo päätellä jotain perimän ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Aiheesta olen nähnyt artikkelin, joka koski männyn laatua. Siinä selvitettiin hiukan erilaista asiaa kuin mistä nyt on kyse, joten apua ei siitä ole.
Raivausveistä käsittelevässä kirjoituksessani esitin ajatuksen, josko epätasainen kasvu johtuisikin suurelta osin pienipiirteisestä kasvupaikkatekijöiden vaihtelusta. Raivatessani kiinnitin huomiota siihen, että vattupuskan sisältä löytyi hyväkasvuisia kuusentaimia. Toisaalta muutaman metrin päästä, missä ei ollut vattupuskaa tai muuta vesakkoakaan, suht vapaana kasvavien taimienkin kasvu oli vähäisempää. Nuo havainnot koskivat siis tämän vuoden kasvua. Muutaman vuoden ikäisissä taimissa ei kokonaispituudessa vielä isoja senttimääräisiä eroja ehtinyt olla, vaikka prosentuaaliset erot sitä olivatkin.
Ei kai tuohon tarvita kuin muutama isompi kivi tai kallionnokka lähellä maanpintaa, humuksen paksuuden vaihtelua (ravinteet) tai muita vastaavia syitä. Taimikossa vesakon kasvun erot huomaa, mutta hiukan varttuneemmassa metsässä nuokin merkit häviävät.
Uutisten informaatioarvo oli valitettavan alhainen. Ehkä syy oli epämääräisessä tutkimuksessa. En tiedä, kun en tutkimusta ole nähnyt.
Uutinen: ”Kuudesosa metsänomistajista aikaistaisi hakkuitaan, mikäli metsien uudistusrajat poistuisivat, kuten metsälain uudistusesityksessä ehdotetaan. Näin ollen lakiuudistus toisi lisää puuta markkinoille, Pellervon taloustutkimus ja Metsäntutkimuslaitos arvioivat.”
Millä tavalla hakkuut aikaistuisivat? Siten, että pääosa hakkuista tehtäisiin nykyistä nuorempaan metsään vai siten, periaatteessa hakattaisiin kuten ennen, mutta samalla kerralla käsiteltäisiin pieniä, mutta nykysäädöksiin nähden hiukan liian nuoria metsiä. Näin saataisiin käsiteltävät alat yhtenäisemmiksi, eikä pienet kuviot jäisi käsittelemättä. Markkinoille tulevan puun määrään tällä tulkinnalla on merkittävä vaikutus.
Uutinen: ”Myös lakiesitykseen sisältyvä jatkuvan kasvatuksen salliminen voi lisätä puun tarjontaa, sillä nykyisin joka viides voi jättää hakkuut tekemättä, jos niiden koetaan vaikuttavan luonto- tai maisema-arvoihin.”
Tässä onkin jo varovaisempi lähestymistapa, voi lisätä. Ihan noinkaan suoraviivaiseen ajatteluun en lähtisi, koska hinnoittelu vaikuttaa myös asiaan. Tarjonnan kasvaessa on vaarana hintatason lasku, jolla on oma vaikutuksensa tarjonnan määrään. Lisäksi jatkuvan kasvatuksen metsät ovat erikoisuus markkinoilla, josta luotettavaa tietoa puun myyjän on vaikeata saada. Jos menetelmä yleistyy, siitä saadaan vähitellen enemmän kokemuksia, vasta sitten luodaan pohja suosiolle. Joko suurelle tai pienelle.
Uutinen: ”Suurin osa metsänomistajista on tyytyväisiä nykyisiin uudistamisrajoihin. PTT:n ja Metlan tutkimuksen mukaan 80 prosenttia metsänomistajista pitää nykyisiä rajoja sopivina metsänuudistamiselle.”
Mitä tuo tarkoittaa? Ovatko rajat sopiva ohje omassa metsätaloudessa, vai ollaanko tyytyväisiä lainsäädänössä oleviin rajoihin?
