Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Minulla on ollut tapana jutella naapurien kanssa ennen puunkaatamista tai muuta vastaavaa hommaa. Se todennäköisesti on vaikuttanut niin, ettei mitään kyräilyjä ole tullut.
Ainakin jossain ostamassani pienkonebensapurkissa (Neste tai Aspen) sanottiin, että oktaaniluku on 95, ei liki 100. Lisäksi oktaanilla ei ole vaikutusta tehoihin, ellei sitten kone nakuta. Jossain raivuria tai sahaa monimutkaisemmissa moottoreissa eroja voi olla, kun kone tunnistaa bensan laadun ja osaa laittaa säädöt sen mukaiseksi. Jos siis eroa raivurissa on, se johtuu jostain muusta kuin oktaanista.
Aalkylaattibensa on täysin erilaista tavaraa kuin mittaribensa, joten senkään takia bensoja vertailemalla ei voi päätellä oktaaniluvun merkitystä. Ainoa syy valintaan on minusta se, että joihinkin koneisiin suositellaan 98, joten tankissa on hyvä olla sitä aina. Muuten on riskinä tankata kaverin huskiin 95. Lisäksi jonkinlainen epäilys alkoholin (95E) ja öljyjen sopivuudesta on ainakin joskus ollut, joten 98 on siksikin varmempi valinta, ellei sitten pienkonebensaa käytä. 95 ja 98 hintaerolla tuskin kenellekään on merkitystä.
Mites muuten tuo tukisystemi pelaa näissä pellon metsityskohteissa? Jossain välissä hommaa tuettiin, nyt se on tainnut jäädä jo pois. Mitä vuonna -72 on tehty, sitä en tiedä. Mutta jos tukea metsitykseen on joskus saatu, voiko nyt saada vajaatuottoisuuden perusteella tukea uudestaan uudistamiseen? Kuulostaa kyllä älyttömyyden huipentumalta, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Onko kukaan perannut tänä kesänä taimikkoaan jo toistamiseen?
Naapurin tontilla on silmämittarilla mitattuna 80 cm vuosikasvu. Paikka etelässä, lämpösumma n. 1300. Vuosikasvu ei sinänsä ole mikään ennätys, mutta kun kasvupaikkana on vt-kangas, kyseessä on ihan kohtuullinen vuosikasvu.
Timpan peräämää kokemusta ei kasvatusmetsäksi kehittyneestä vielä ole, mutta seurannassa kyllä. Sen sijaan 5-6 vuotta varhasperkaukseen tuoreella paikalla on minusta 1-2 vuotta liian pitkä aika. Istutuskuusi on jo jäänyt vesakon jalkoihin ja paikoin taimia saa ainakin kesäaikaan etsimällä etsiä. Yllättävän hyvin pienet männyntaimet kuitenkin heinikossa sinnittelevät ja niitä olen koittanut säästellä tavoitteena kuusikko, jossa on mahdollisimman paljon mäntyä ja 10-20% koivua. Toistaiseksi männyn määrä (luontainen) ei ole ollut läheskään 50%, joten vaaraa liiasta määrästäkään ei ole ollut. Lisäksi kuuset ovat mäntyjä edellä, joten tuskin männyistä paha kilpailija muodostuisikaan, vaikka lukumäärä iso olisikin. Mutta viimeistään ensiharvennuksessa sitten katsotaan, mihin suuntaan jatketaan. Pääasia kuitenkin on, että taimikkovaiheessa on riittävästi runkoja, joista on varaa valita ainespuuksi kasvatetavia.
Ollaanko oikeuksia muuttamassa vai haetaanko tulkintaa marjastuksen kaupalliseen toimintaan?
Jatkuvasti näyttää menevän sekaisin tämä ja kaupalisen toiminnan kieltäminen.
Kokemuksia ei ole, mutta akkusahan kohderyhmä lienee pieni. Muuta järkevää käyttöä kuin sisätiloissa sahaamisen en keksi. Stihlin 192 on niin näppärä kuin saha voi olla, ja sitä voi käyttää rakennushommien lisäksi hätätilassa myös metsässä.
TM:n arviot pätee vain akun ollessa uusi. Kapasiteettihan heikkenee jatkuvasti, joten vuoden jälkeen voi olla edessä uuden akun hankinta. Paljonkohan sekin maksaa?
Mainitkaan edes suurin piirtein, missä päin Suomea lukemat on mitattu.
Lounais-Suomessa ei mainitsemisen arvoisia sateita ole tullut. Jokin aika sitten 18 mm vuorokaudessa taisi olla kostein keli, mitä omaan mittariin osui.
Puuntakaa: ”Ei pitäisi yleistää, että istutusmännikkö tarkoittaisi automaattisesti huonoa laatua.”
En yleistänytkään. Minun havaintojeni mukaan silti hyvin usein lopputuloksena on huonolaatuinen puusto. Yleisimmäksi syyksi veikkaan vajaata tiheyttä T2 vaiheessa. Lehtipuuta saattaa olla riesaksi asti, mutta se ei ole yhtä tehokas oksaisuuden vähentäjä kuin havupuu. Kuten suorittava porras totesi, riski jopa vahingon aiheutumiseen on olemassa. Ongelmia lisää nuoren lehtipuuston erilainen kasvurytmi (etukasvuiset taimet) verrattuna mäntyyn. Metlan tutkimuksen mukaan merkittävin tekijä männyn laadussa on juuri tiheydellä, vaikka rehevyys ja perintötekijätkin vaikuttavat. Mt-kankaalla joskus näkyy hyvinkin tyylikkäitä kuusen ja männyn (n. 50/50) sekametsiä.