Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Metsuri motokuski: ”Ei varmaankaan hirvityhjiöitä synny jos haavikoita kasvatetaan ja taimikot hoidetaan energiapuunkasvatus mielessä. Tuollaiset ryteköt ovat hirville kuin kutsu ”syömään”.”
Hirvikannan säätely tapahtuu lain mukaan metsästämällä ja toimintaa pyörittää riistahallinto. Jos hirvikannan tuottavuus laskee, kompensoidaan se kaatolupia vähentämällä, joten taimikoiden määrää ei pidä tähän asiaan sekoittaa.
Metsuri motokuski: ”Olin tässä parisen vuotta metsäliiton taimikoiden raivuussa kesän ja oli aika suuri ero niiden taimikoiden välillä joissa lehtipuuta oli hyvinkin rajoitetusti tai niiden välillä jotka oliva ns. ”ryteköitä”. Olen samaa mieltä (jälleen) suorittavan kanssa siitä yhtiöiden metsissä on hirvivahinkoja suhteellisesti vähemmän pinta-alaan verrattuna.”
Onhan tuo täysin selvä asia, että hoitamaton taimikko on monessakin suhteessa huono. Mutta miksi tämäkin asia nousee joka kerta esiin, kun hirvivahingoista keskustellaan? Eikös täällä puhuta metsätaloudesta?
Pete jo ketjun alussa kiteytti laatuun liittyvän asian. Kun nykyään puuta on metsissä huomattavasti enemmän kuin ennen, vaihteluakin löytyy. Ja koska ihmisen mieli toimii kuten toimii, vertailu entisaikojen tilanteeseen on vaikeaa.
Tehokkuusajattelustakin olen eri mieltä. Kannattavuus ei ole mitenkään huikeaa puuntuottamisessa, joten parannettavaa löytyy. Mutta kuten metsänhoidon kehitystä tarkastelemalla huomataan, ei tehokkuuden tarvitse olla vastakohta luontoarvoille tai puun laadulle. Toki huonolaatuista mäntyä voi kasvattaa tehokkaasti (paljon kuutioita/aikayksikkö), mutta ei se ole ainoa nykyaikainen tapa. Se on vain eräs tapa.
Itse olisin tuossa haastattelussa korostanut huolta nykyajan muodista, jossa ei anneta luonnon kiertokululle sille kuuluvaa arvoa. Taustalla on tietysti ainakin osittain hirvi, joka rajoittaa lehtipuuvaiheen käyttöä päätehakkuun jälkeen.
Metsänvartijan kanssa olen myös eri mieltä toimivista kasvatustavoista. Vaikka ajourat vievätkin n. 20% kuvion pinta-alasta, vaikutus puuston kasvuun on vain puolet tuosta. Ja koska tuotantolaitos pitää olla kunnossa, lasken ajourat perusedellytykseksi. Pinta-alaa ei koskaan ole tarpeeksi, siksi tilakaupat ovat aina ajankohtainen asia. Ajourista luopumalla en sitä kompensoi. Tässä on sekin puoli, että leimikot pitää saada mahdollisimman isoiksi, joten ajourattomat kuviot sotivat tätä ajatusta vastaan tehokkaasti. Mutta minun tavoitteena ei olekaan maksimaalinen puuntuotos ja valiorunkojen järeyttäminen, vaan taloudellinen kannattavuus.
Suorittava porras: ”Tänä päivänä ja nykyisillä hirvitiheyksillä ei Kärkkäisenkään tarvitse ”hiivistellä” valitessaan uudistusaloilleen sopivia puulajeja. Tilanne on muuttunut merkittävästi 1970- 2005 vuosien välisestä tilanteesta.”
On tosiaan muuttunut. 70-luvun alun jälkeen tilanne on vaihdellut heikosta katastrofaaliseen. Tällä hetkellä ei olla edes sillä tasolla, josta vuoden 2002 huippulukeemiin johtavat tapahtumat alkoivat.
Suoittava porras: ”Kumma kyllä lähialueiden suuret metsätilalliset eivät ole jättäneet hirvivahinkoilmoituksia edes hirvikannan ollessa runsaimmillaan .”
Ei kuusen istuttamisessa mitään hirviriskiä olekaan. Ja tähän asti jokaisessa yhteydessä olet muistanut mainita sikäläisestä hirvityhjiöstä, joten mistäpä vahinkoilmoituksiakaan saisi aikaan.
Vuosina 1961–2003 merenpinta nousi keskimäärin 1,8 millimetriä vuodessa. Vuosina 1993–2003 nousunopeus nousi 3,1 millimetriin vuodessa. Nousunopeuden kiihtyminen johtuu osittain jäätikköjen ja mannerjäiden sulamisen kiihtymisestä. Merenpinta nousi 1900-luvulla yhteensä 12–22 senttimetriä.
Lähde: Wikipedia
Suorittava porras: ”Todelliset puuntuottajat huolehtivat omaisuudestaan ja vahingot ovat peräti harvinaisia heidän metsissään.”
Tarkoitatko esimerkiksi Matti Kärkkäistä, joka ei juurikaan koivua kasvata ja jolla siksi ei hirvituhoja ole? Vahingot siirtyvät vuosikymmenien päähän, mutta juurikääpäähän ei hirvituhoksi ainakaan vielä lasketa.
Kepa: ”Vois vaikka varhais perkkauksiin siirtää tukea muualta,samoin kyllä tie hankkeisiin tukemista pitäisi jatkaa.”
Miksi? Miksi yrittäjämäisessä metsänhoidossa varhaisperkaus olisi tuettava työlaji? Sehän tehdään automaattisesti jo nyt, eikä kustannustaso ole ongelmana yhdelläkään yrittäjämäisesti toimivalla. Varhaisperkaushan on yksi parhaita investointeja kiertoajalla.
Kepa: ”Metsätilojen ostamista voisi verotuksella tukea vaikka että kolmen ensimmäisen vuoden puukaupoille saisi vero vapauden ja siitä eteenpäin normaalin metsä vähennyksen saisi vähentää puun myynnistä.
Minulle kyllä puunmyyntiveron huojennuksesta oli suuri hyöty ja vaikutti jopa parin hyvä puustoisen tilan ostoon.”Maksoit verohyödyn tilan hinnassa. Siksi minä en kaipaa lisää tilojen hintaa nostavia asioita. Tähän pätee sama kuin asuntoihin. Korkovähennysoikeus nostaa niiden hintoja.
Moni tekijä tosiaan vaikuttaa ja niistä vain osaan ihminen käytännössä voi vaikuttaa. Ainakin soiden ennallistamista on tarjottu lääkkeeksi, mutta itse en osaa ottaa kantaa tuon vaikuttavuuteen. Periaatteessa ojitus nostaa tulvahuippuja, mutta mikä ennallistamisen potentiaali kokonaisuudessa on? Joitain poikkeuksia lukuunottamatta vain heikosti puuta kasvavien soiden ojia voidaan tukkia tai jättää perkaamatta.
Ihmisen kannalta tulvien suuruuden tai määrän lisäksi kiinnostava asia onkin tulvien seuraukset ja niihin vaikuttaminen. Mihin esimerkiksi sallitaan rakentaminen ja millaisia vaatimuksia tulvariskialueen rakenteille asetetaan. Sama asia on ajankohtainen rannikolla merenpinnan nousuun varautumisessa.
Oikeudessa voittaa se, joka esittää uskottavimman tarinan. Ei se, joka on oikeassa. Varmaan monelle isännälle käsittämätön asia, mutta on silti syytä muistaa näissä kartellijutuissa. Kaikki laskelman muuttujat pitää voida osoittaa totuudenmukaisiksi, mikä on käytännössä mahdotonta. Siksi en ole yhtään yllättynyt tuosta tuomiosta.
