Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
On paljon asiaa, mutta myös osoitus siitä, kuinka vaikeata aiheesta on keskustella. Kuvan metsä on ilman muuta kasvanut liian pitkään liian tiheässä. Latvus on supistunut jo niin pieneksi, että harvennusken jälkeen kestää monta vuotta kasvun elpymisessä.
Jostain syystä istutettuja männiköitä ei laadukkaina juurikaan tapaa. Ei edes vt-kankaalla. Ainoa järkevä keino kuitenkin kasvattaa niissä edes kohtuullista laatua on tiheyden lisääminen. Lehtipuuta neuvotaan käyttämään apuna, mutta mielestäni se ei toimi hyvin. Ja koska runkolukumäärä ei varhaisessa taimivaiheessa riitä, kompensoituu se hiukan myöhemmin. Jos kuitenkin ensiharvennuksen (tai vastaavan ajankohdan) jälkeen ollaan edelleen huonolaatuisessa puussa, peli on mielestäni menetetty. Tiheänä kasvattaminen ei enää auta.
Ylen sivuilla hyvä kuva Suomen hirvikannasta:
http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_kaadettu_liikaa_uroshirvia/6221328
Ja taas, poistakaa välilyönnit linkistä, niin se toimii.
Kiitos Hannu! Enpä tuota yhteyttä ollutkaan hoksannut.
Enää puutteeksi jää vain kemeran ehdot taimikonhoidon osalta (muuttunee metsälain muutoksen yhteydessä, kuten Riikilä lehdessä pohdiskeli) ja metsävähennyksen alarajan lasku tai poisto ainakin tältä osin. Tai sitten jopa vähennyksen oikeuttaminen kemeran ulkopuolelle. Pointti tässä ajatuksessa oli metsävähennyksen tasapuolisuus ja jatkuva puute kemeravaroista saattaisi hieman helpottaa kytköksellä metsävähennykseen. Eihän kuulosta kovin hyvältä, että annetaan verohelpotus, jota ei voi käyttää, mutta joka ilmeisesti nostaa tilojen hintoja.
Se, että metsävähennys on nykyisellään vaikeaselkoinen, ei mielestäni ole syy olla tekemättä muutoksia. Vaikeaselkoista järjstelmää on syytä yksinkertaistaa ja oikeudenmukaistaa. Ei olla koskematta siihen.
Ainoa, mihin itse ilmastonmuutoksessa uskon, on ääri-ilmiöiden lisääntyminen. Siten keskustelu märkyydestä ei ole aiheeton, kuten ei kuivuudestakaan. Monenlaiset stressitekijät vaikuttavat, joten olisi kai syytä pohtia, miten sekä kuivuuden, että märkyyden voisi parhaiten huomioida. Mutta onko meillä sellaista trendiä, että kuivuus tai märkyys jotenkin merkittävästi vaikuttaisi metsätalouteen? Yksi märkä kesä tuskin mitään suurempaa tuhoa saa aikaan, ellei nyt jotain Japanin sateita tänne saada.
Ensimmäisenä keinona normaalien ojitusten yms. lisäksi tulee mieleen metsän kasvattaminen monimuotoisena ja kasvupaikalle sopivilla puulajeilla. Samaa keinoa oletettavasti luontokin pitkän tuotekehityksen tuloksena on päätynyt käyttämään.
Sori tuo kommentti 6-8 metrisen rungon kuidusta. Tosiaan, kyllähän siinä kuidun mittaa alkaa jo olla. Kutosessa ei vielä aina, mutta 8 metrisessä jo enemmänkin.
Nokkiini en kommentistasi ottanut, eikä kyse ollut virallisesta mantrasta tai sen puolustamisesta. Ihan vaan siitä, että miksi neuvoa haetaan, jos käsitys neuvojasta on huono. Jos saa hyviäkin ajatuksia, niistäkin voi joskus tasapuolisuuden takia mainita.
Jees: ”En myös näe kovin tarpeellisena tuota MTK:n sauhuamista noista kaupallisista marjastajista. Kun ei kotoperäinen sakki niitä muuten kyllä nouki. Kuin silloin tietysti sinne änketään joukkoon kiukuttelemaan.”
MTK haluaa estää kaupallisen poiminnan jokamiehenoikeuksilla. MTK ei halua estää kaupallista poimintaa. Minusta tuossa ei ole ongelmaa. Sen sijaan on hyvä vetää rajat jokamiehenoikeuksille. Mutta kohtahan me saadaan ympäristöministeriön näkemys aiheesta, kun ohjeensa syksyllä julkistavat.
Jees: ”Kai ne suomalaiset pelkää susia ja karhuja.
Kummaa kun ei ne elukat niitä thailandeja syö.”Tuskin petojen pelko poimintaa rajoittaa. Ollaan vaan totuttu siihen, että marketista saa kaiken paljon vaivattomammin. Niitä, jotka poimimisesta nauttivat, on yhä vähemmän. Tuskin itsekään marjoja ja sieniä itse poimisin, jos se ei olisi mukavaa puuhaa.
Millä mitoilla kuitua nykyään ostetaan, jos 6-8 metrisistäkin rungoista sellaista saa tehtyä?
Muuten kokemuksiisi sisältyy hyvä havainto ns. asiantuntijan työstä. Kaverilla saattaa periaatteessa olla ammattitaitoa riittävästi, mutta jos ei jaksa tosissaan antautua työllensä yksityiskohtia myöten, tulee tehtyä melkoisia munauksia. Saman olen itse havainnut muilla aloilla, metsä tuskin lienee poikkeus. Jos siis itsellä osaamista on, miksi turvautua ulkopuoliseen neuvontaan? Syy, miksi itse omissa hommissani joskus niin teen, on halu saada toistenkin näkemyksiä asioista. Joskus itse sokeutuu omille ajatuksilleen tai ei vaan tule joku juttu mieleen. Päätökset vaan pitää tehdä itse, niin ei tarvi netissä valittaa vääryyksistä.
Ihan hyvä kirjoitus Laiholta. Ehkä olisi ollut syytä vieläkin enemmän korostaa, että kyse ei ole sinänsä avohakkuusta, vaan suomalaisesta tavasta hoitaa metsää. Pelkkä avohakkuu ilman vastuuta uuden metsän aikaansaamisesta varmasti olisi iso ongelma täälläkin.
Mikään ei silti estä keskustelemasta muistakin vaihtoehdoista. Täytyy vain pitää huoli siitä, ettei kuvitella nykyiseen metsätalouteen liittyvien ongelmien poistuvan taikatempun lailla menetelmää vaihtamalla. Tai vaikka poistuisikin, vaihtoehtoisessa menetelmässä on omat ongelmansa, joista osaan Laiho viittasi ja joista luulisi talouskriisin parissa painivan EU:n olevan kiinnostunut.
Kielto- tai pakottamislinjalle ei pidä lähteä varsinkaan ennen vaihtoehtoisen menetelmän toimivuuden varmistumista. Toisaalta kiellot ja pakottaminen on tehokas tapa pysäyttää kehitys. Meillä uusittava lainsäädäntö on tässäkin suhteessa erinomainen asia. Jatkossa harsinnan puolestapuhujat saavat näyttää menetelmän mahdollisuudet ilman, että tarvitsee selitellä viranomaisten negatiivista suhtautumista asiaan. Katsotaan nyt aluksi vaikkapa neljännesvuosisata tuolla systeemillä ja palataan sitten asiaan, jos tarvetta on.
Laiho näkee EU:n suomalaisen metsätalouden vihollisena. Jos vihollinen osoittautuu todelliseksi, toivottavasti puuntuottajiat ja teollisuus kykenee yhteistyöhön kartelleista yms. ristiriidoista huolimatta. Teollisuus on perinteisesti ollut Suomessa hyvin vahva vaikuttaja, joten eiköhän sillä ole EU:ssakin vaikutusvaltaa. En haluaisi sortua kliseemäisiin korulauseisiin, silti talvisodan henki tulee väistämättä mieleen. Nyt voisi olla ylimääräisten kertausharjoitusten aika.
