Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Minulla on tapana putsata pöntöt joka vuosi ja sitä varten pönttö pitää ottaa alas. Vaikka muovikuori alkaisikin haurastua ja lohkeilla, ei palat tällöin jää puun sisään, koska niin paljon ei mikään puu vuodessa kasva.
”Kunkkarit on heinäkuun viimeisenä viikonloppuna,kun kyseessä on Suomen suurin urheilu tapahtuma…”
Millä mittarilla mitattuna tuo on suurin? Paljonko mittari näyttää? Tuli vain mieleeni, kun Suomen suurin urheilukilpailu osallistujamäärässä laskettuna on viikko mottikisan jälkeen samoilla seuduilla. Olisin voinut lauantaina piipahtaa, jos olisi osunut samaan viikonloppuun.
Katsotaan, mitä laki sanoo aiheesta.
Metsälaki 10§:
”Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin myös mainittujen elinympäristöjen käsittelyn perusteista sekä 3 momentissa tarkoitetun velvoitteen alueellisesta soveltamisesta ottaen huomioon kyseisten elinympäristöjen turvaamisen tarve maan eri osissa.”
Asetus 19§:
”Edellä mainittuja elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla tehtäviä hoito- ja käyttötoimenpiteitä eivät kuitenkaan ole uudistushakkuu, kasvupaikalle ominaista kasvillisuutta selvästi vahingoittava maanpinnan käsittely, ojitus, metsätien tekeminen, purojen ja norojen perkaus, kemiallisten torjunta-aineiden käyttö, sellaisten puiden viljely, jotka eivät kuulu Suomen luontaiseen lajistoon, eivätkä muut metsätalouden toimenpiteet, jotka oleellisesti muuttavat puuston varjostus- ja suojavaikutusta.”
Vaikka asetuksella kielletään perkaus, kuitenkin sallittua on ”elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla tehtäviä hoito- ja käyttötoimenpiteitä ovat yleensä varovaiset hakkuut, yksittäisten puiden kaataminen, yksittäisten kuokkalaikkujen teko, puiden istuttaminen, siementen kylväminen, puutavaran kuljetus maanpinnan ollessa jäässä tai lumen peittämänä sekä muut toimenpiteet, jotka eivät vahingoita elinympäristön ominaispiirteitä.”
Emme tiedä, kuinka voimakkaasti perkaus oli tehty. Oliko uoma putsattu kokonaan, jolloin pohjan ja reunojen kasvillisuus ovat tuhoutuneet vai onko uoma vuoden tai parin päästä jo käytännössä luontaisen kaltainen.
Joka tapauksessa 15 metrin takia hämmästyttävä tapaus. Vahingonkorvauksen perusteetkin ovat kiinnostavat. Ojan perkauksen korvaus n. 80 €/m olisi ymmärrettävä jossain eduskuntatalon tontilla tai vastaavassa paikassa.
Netistä taitaa löytyä ainoastaan KKO:n jutut, ei käräjäoikeuden? Tuomiota olisi ehkä helpompi ymmärtää, jos taustat ja muut aiheeseen liittyvät asiat olisi tiedossa.
Kerrotaanko, paljonko sakkoa tuli?
Jos tosiaan vain 15 metriä on ojaa perattu, täytyy ihmetellä asian päätymistä käräjille. Minusta syyttäjä voi tehdä syyttämättä jättämispäätöksen, jos kyseessä on vähäinen teko. Näin kävi esimerkiksi silloin, kun vastaantulija törmäsi autooni sillä seurauksella, että vakuutusyhtiö lunasti sen.
Ei minulla ainakaan ole tarkoitus pönttöjen kiinnitysnaruja metsään viedä ruostumaan. Niiden tarkoitus on pitää pöntöt puussa koko vuoden. Joka vuosihan normaalit tiaisen, kirjosiepon, kottaraisen yms. lintujen pöntöt puhdistetaan. Tällöin ei kiinnitys vielä uppoa runkoon, vaikka pieni raita jääkin. Mutta kun pönttö vuosittain irroitetaan ja laitetaan takaisin, ei ongelmaa ole. Ja kun pönttö on lahonnut, en minä sitä metsään jätä. Kattokin on yleensä huopaa, mikä kyllä tekee pöntöstä pitkäikäisen ja varmaan linnutkin pitää mukavan kuivasta pesästä.
Jos ei sähköjohto tms. systeemit kelpaa, toimiva luomuratkaisu on kiinnittää pöntön takaosaan kataja, jossa oksa tekee sopivan koukun. Siitä on hyvä ripustaa ja kun pönttö kiilataan ripustettavan puun oksien väliin, ei tuulikaan sitä heiluttele.
Aukisti: ”Niinkuin aikaisemmin oli puhetta, niin kiinnitys rautalangalla. Ei muovitetulla kaapelilla tai muovinarulla. Ripustus mieluimmin tuleviin jättöpuihin!”
Anteeksi tyhmyyteni, mutta mitä vikaa on muovipintaisessa kuparilangasta (sähköjohto)? Sitä on miellyttävä käsitellä ja kestää vuodesta toiseen
Putte: ”Onko jollakin tietoa minkälaisilla prosenteilla tätä yhdistelmäverotusta puuntuottajien toimintaa ohjaava metsäteollisuus – eli meidän asiakkaamme – on esittänyt sitä toteutettavan?”
Metlan uutiskirje ei ainakaan anna vastausta. En tiedä, löytyisikö jutun alla olevista linkeistä.
http://www.metla.fi/uutiskirje
/metsatalous-ja-yhteiskunta/
2013-01/uutinen-4.htmJotenkin silti tuntuu, että tuossa keskitytään lillukanvarsiin. Puukaupan toimivuus ei ole tuosta kiinni.
