Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ja uusimmassa uutisessa taas haikaillaan muutoksia verotukseen. Ei taida vielä tutkijat ja ostajat olla havainneet, että tähän saakka muutokset ovat aiheuttaneet vain häiriöitä puumarkkinoille.
Teollisuus voisi viimein kertoa, paljonko sillä on valmius ostaa nykyistä enemmän puuta, kun tarjonnasta niin huolissaan ollaan. Onko teollisuus huomannut, että pääosa heidän kommenteistaan pohjautuu huoleen myyjien verokohtelusta? Pitäisiköhän MTK:n alkaa vaatia muutoksia ostajien verotukseen samalla voimalla kuin teollisuus on huolissaan myyjistä? Vastavuoroisuuden periaatetta noudattaen, tietysti. Pakko-ostoverot vain käyttöön, niin saadaan strategian mukaiset tavoitteet puun käytön lisäämisestä toteutumaan.
”Toisaalta olen myös sitä mieltä että kantojen poisto ei poista lahoriskiä kokonaan. Jäähän sinne kuitenkin niin paljon pienempää juuristoa jossa sitä lahottajaitiötä on valmiina.”
Kantojen poisto ei riskiä kokonaan poista. Saattaapa jopa levittää tautia, kun noston yhteydessä saastuneet juuren kappaleet varisevat alalle. Ja mikä vaikutus aukon reunassa pari vuotta seisovalla kantokasalla onkaan. Mutta todennäköisesti kantojen nosto hävittää juurikäävän alalta nopeammin kuin kantojen nostamatta jättäminen. Häviämisen nopeushan riippuu kannon koosta ja koska noston jäljiltä maahan jää vain suhteellisen ohuita juuria, lahoavat ne nopeasti. Voisi siis olettaa, että järeä päätehakkuumetsä, jonka toipuminen vaatii n. 40 vuotta, saadaan kantojen nostolla terveeksi n. 5-10 vuodessa. Ratkaisevaa on se, miten tuo aika käytetään. Vaikka kannot nostettaisiin, lehtipuuvaihe siihenkin tarvitaan, koska 5-10 vuotta ei horsmaa kannata kasvattaa. Jos istutuskoivujen alle alkaa ilmaantua luontaisia kuusia, niistä tuskin suurta riskiä taudin kantamiseen tällöin on. Jos kantoja ei ole nostettu, sairastuavat kuuset herkemmin. Näin siis päättelen kantojen noston merkityksen eli aika vähäiseksi käytännössä.
Ehtonahan 30% rajassa oli, että lahojen kantojen kohdat jätetään lehtipuulle. Silloin alan voisi uudistaa kuuselle.
Voi olla, että tuo on nykytilanteessa paras vaihtoehto. Kokonaan koivulle uudistetun alan pilaa hirvet ja männyllä on lisäksi omat riskinsä etenkin rehevällä maalla. Ongelmaksi kuitenkin tulee se, miten saa hallittua koko uudistamisketjun niin hyvin, että kuusta ei saastuneeseen kohtaan tule. Ja vaikka istutus onnistuisikin, vuosikausien kuluttua tehtävässä taimikon harvennuksessakin pitäisi tuo onnistua. Raivaaja ei saisi säästää väärässä paikassa kasvavia luontaisia kuusen taimia. Melkein tuossa tarvitaan kahvaan gps ja kirkas punainen valo ilmaisemaan, ollaanko saastuneella vai puhtaalla alueella. Mutta ehkä seuraavan sukupolven raivureissa tuollainen sitten on.
Pirin jutussa mainittiin, että mänty voi nuorena saada tartunnan kuusen juurikäävästä. Tuokin avaa uusia uhkakuvia uudistamiseen, jos maininta pitää paikkaansa. Muutoin mitään erikoista ei artikkelissa ollut, vaikka muuten asiaa olikin. Taas kerran kiitos A. Jalkaselle hyvästä linkistä. Vaikka firman asiakaslehti onkin, kiinnostavia juttuja siitä löytyi.
Taas uutisissa ostajat jatkavat samaa laulua: Puun hinta alas vaikka pakkomyyntiverolla, ostovoima ylös. Markkinatalouden ei niin ole väliä.
Siis valtion vika, ettei metsänomistajat teetä raivauksia työttömillä?
Ei tuohon mitään yleispätevää voi sanoa. Puutavaralajien kertymät ja hinnat ratkaisee. Lounais-Suomessa energiapuun hinta on kilpailukykyinen kuidun kanssa, joten valinta kallistuu siellä herkemmin energian puolelle kuin muualla Suomessa.
Missä MTK:n paikka sinusta pitäisi olla?
Voisiko MTK julkistaa sellaisenaan kommenttikierroksella jättämänsä lausunnon laista?
Metsäkeskuksen viime vuotisessa taimkonhoitokilpailussa tuo arvonta toteutui hienosti. Palkinnot arvottiin kaikkien osallistuneiden (muistaakseni vähintään hehtaarin ilman tukiaisia raivanneet) kesken. Kilpailu oli hiukan kyseenalainen nimitys kampanjalle, mutta lopputulos oli varmaan ihan hyvä.
Sainpa pelisivun taas auki. Mönkkäriä siellä muistaakseni joskus luvattiin. Nyt kuitenkin sanotaan näin:
”Parhaat tietäjät osallistuvat kahden metsurin täydellisen varustepaketin arvontaan. Voittajat saavat oman valintansa mukaan myös moottori- tai raivaussahan.
Yhden palkintosetin arvo on noin 2 000 euroa!”Toivottavasti parhaat tarkoittaa rankilistalla olevia…