Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Kokeileppa joskus korkeampaa – ns. tila-autoa. Sen jälkeen et halua ryömiä matalaan koslaan. Katvealueet vähenevät ainakin puoleen, kunnollinen Diesel-moottori kulkee hyvin ja vähällä kulutuksella.”
Toki diesel kulkee vähällä, mutta ei niin vähällä kuin matalammassa autossa. Ellet ole keksinyt ikiliikkujaa.
En koe saavani tila-autosta mitään etua farkkuun verrattuna.
Liikenteen tarkkailu muiden yläpuolelta on hauska aihe. Kun auton katto on 20 cm korkeammalla kuin matalissa henkilöautoissa, sekö avaa näkymät muiden yli.
Entä jos puolet autoista on korkeita, pitääkö sitten ostaa vielä korkeampi malli.
Jostain syystä minä en koskaan ole kokenut tarpeelliseksi ajaa korkealla siksi, että voisin katsella maisemia muiden yläpuolelta. Ihan hyvin liikenteen näkee 150 cm korkeasta autostakin. Toki ajotapakin saattaa siihen vaikuttaa. En tosin usko, eihän kukaan ole niin osaamaton, että ajaisi niin lähellä muita, että se haittaisi näkemistä. Ne on ne muut, jotka ei osaa ajaa.
Sen sijaan parkkipaikoilla, joissa vakuutusyhtiön tilaston mukaan ajetaan eniten kolareiita, korkea ikkunalinja aiheuttaa suuret katveet. Näkyvyys on siis täysin väärin ymmärretty aihe korkeiden autojen osalta.
Vanhukset ja liikkumattomuudesta kärsivä nuorempi polvi varmaan arvostaa korkean korin helppoutta autoon menon ja poistumisen suhteen. Kulutuksesta ei niin väliä. Toisaalta kaikkeen tottuu, jopa bensan hintaan. Ajetaanhan moottoriteilläkin kuin viimeistä päivää, vaikka polttoaineiden hinnat on pilvissä. Enää ei muisteta 1,5 euron litrahintoja. Palkat ei samassa suhteessa ole nousseet, mutta mitä väliä. Kunhan vanhukset ja vaivaiset saa puskea noilla liitereillä 120-130 km/h.
Maavarasta ja nelivedosta en puhunut sanallakaan. Puhuin korin korkeudesta.
Minä olen usein ihmetellyt korkeakoristen automallien suosiota. Korkeus kasvattaa ilmanvastusta eli polttoaineen (tai sähköenergian) kulutusta. Renkaat ovat kalliimmat jne. Usein myös ulkomitoiltaan (pituus x leveys) vastaavat autot ovat myös tilavampia, etenkin farmarimallisina. Korkean auton kanssa kattotelineen käyttö on hankalaa.
Metsästäjä-lehti on taas vauhdissa.
Siinä pohditaan, onko peura haitallinen vieraslaji. Ei ole, koska laji ei aiheuta haittaa koko valtakunnan alueella. Pitääkö lajin aiheuttaa haittaa koko maassa ollakseen haitallinen? Ei tarvitse.
Metsästäjä-lehden mukaan laji siis saa aiheuttaa haittaa osassa maata. Artikkelissa rajataan haitat saaristoon. Tarkastelematta jää muu osa Suomea, jossa on tihentymiä.
Borrelia-bakteerin osalta tarkastelussa päädytään siihen, että bakteerin puutiainen saa usein jyrsijöiltä, linnuilta, supikoiralta tai jäniseläimeltä. Tarkastelematta jää se, paljonko puutiaisten määrä lisääntyy peurojen takia. Kasvanut kanta luonnollisesti levittää borreliaa, kun se on tekemisissä muiden lajien kanssa.
Liikenteen osalta tarkastelussa huomataan, että peurakolarien korvaussumma on laskentatavasta riippumatta vain 1,5-2,5%. Kun siis vertailukohdaksi otetaan riittävän laaja otos, näyttää peurojen osuus vähäiseltä. 6500 vakuutusyhtiölle ilmoitettua kolaria vuodessa ei tunnu missään. Vielä parempia lukuja saadaan, kun tehdään vastaava tarkastelu maa- ja metsätalousvainkoihin. Ihan hyvin tarkastelun voisi tehdä koko EU:n tasolla, saataisiin vielä pienemmät prosentit. Tarkastelematta jää se, mitä tekemistä peurakolareilla on muiden liikennevahinkojen kanssa. Jos yleinen liikenneturvallisuus heikkenee tai korvausmäärä kasvaa, sekö oikeuttaa lisäämään myös peurakolareiden määrää ja korvaustasoa.
Sitten päästään hyötyihin. Vuotuisen lihan arvo on 16,4 milj. €. Yhdessä metsästyksen virkistysarvon kanssa luku on 50 milj. €. Spekuloidaan myös metsästysmatkailun mahdollisuuksilla. Tarkastelematta jää esim. virkistysarvojen heikentyminen punkkien takia ja muu vastaavalla mekanismilla määritelty heikentyminen luonnossa ja puutarhoissa, joista ei siis euroja virallisiin vahinkotilastoihin päädy.
Kertauksena vielä liikenteen vakuutuskorvauksien määrä peurakolareista 20 miljoonaa ja lihan arvo 16,4 miljoonaa.
Entä kannan kehitys tulevaisuudessa? Jutun mukaan metsästäjät ovat huolissaan peurojen määrästä, kun kanta on laskussa. Ja loppuhuipennuksena kytkentä susiin. Peurojen tihentymäalueella on vahva susikanta, mutta susien määrään nähden vain vähän metsästyskoira- ja kotieläinvahinkoja. Peuroja ei siis voi vähentää, koska se lisää susivahinkojen määrää metsästyskoirille ja kotieläimille. Hyvä muistaa jatkossa, kun metsästäjät valittavat susivaaraa. Peurojen ansiosta uhka on susien määrään nähden pieni.
Kuten Vihreä lanka kirjoitti supikoirien osalta, Metsästäjä-lehti ehdottaa vhp:n osalta vieraslajinimityksestä luopumista.
Metsästäjä-lehti on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti.
AJ: ”Komppaan AR näkemystä, mutta miten saataisiin luonnonystävien verkkokalvoille päivitettyä kuva avohakkuusta?”
Minusta tuntuu, että suuri osa vastustuksesta on poteroihin kaivautunutta idealismia. Vastustaa pitää periaatteen vuoksi, eikä silloin mikään auta. Kun pitäisi vastata joihinkin avohakkuuta puoltaviin kysymyksiin, suut sulkeutuvat.
