Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Toivottavasti Mikko tai joku muu MTK:sta ottaa kantaa Pentti Hyttisen kolumniin. Ihan vain muistaen, että keskimääräinen tilakoko on meillä 30 ha ja siten tuossa porukassa on merkittävä jäsenpotentiaali kuten myös tuotettu puumäärä.
Haluaako Mtk tukea Kataisen verolinjaa, jossa pääomalle annetaan verohelpotuksia, jotka tavallinen kansa maksaa? Vai halutaanko kaikkien toimintaedellytyksiä kehittää tasapuolisesti?
Täysin samaa mieltä Mikon ja Eliisan kanssa pääkirjoituksesta. Edunvalvontaa tarvitaan, mutta käytännössä suurin ongelma tuntuu olevan metsänomistajatason tuen saaminen toiminnalle.
Mikko tämän keskusteluketjun alkupäässä 19.3.2013 ilmoitti, että Mhy:n ja MTK:n jäsenyyksien pakkoliitosta ei tule, vaan homma perustuu vapaaehtoisuuteen. Hyvä näin, jos tuollainen ajatus toteutuu. Ja kun katsoo edunvalvontaketjun nykyistä rakennetta, muutokselle todellakin vaikuttaisi olevan vahvat perusteet. Kolmiportainen järjestelmä ei voi olla tehokas, rajapintoja on liikaa. MTK:n ja Mhy:n yhdistämisellä ainakin teoriassa saataisiin toimiva paketti. Siten itse ainakin mielenkiinnolla odotan lopullisen esityksen valmistumista.
Metsäuutiset: ”Valtion talousmetsien virkistyskäyttöä edistävät panostukset ovat yhteiskunnan näkökulmasta perusteltuja ja kannattavia. Voisi sanoa, että miljoonan euron panostus on tuonut yhteiskunnalle vähintään kahden miljoonan euron arvosta virkistyshyötyjä, metsien monikäytön talouden professori Artti Juutinen sanoo.”
Tuo kommentti on syytä lukea ajatuksella. Panostukset ovat kannattavia, kun eurolla saadaan kaksi. Sijoittajan korviin kuulostaa hyvältä, mutta mikä on todellinen lopputulos? Eurolla ei saadaakaan kahta euroa, vaan virkistyskäyttäjien miellyttävä kokemus, jonka he kyselytutkimuksessa arvioivat kahden euron hintaiseksi. Rahaa ei kuitenkaan liiku, joten kenen intresseihin virkistyskäyttöä parantavat panostukset kuuluvat?
Ei sillä, etteikö metsien virkistysarvo olisi merkittävä ja etteikö sitä etenkin tiettyä kärpäskantaa alentamalla kannattaisi parantaa silloin, kun euromääräistä hyötyä (=vahinkojen vähenemistä) koituu metsänomistajalle. Mutta virtuaalirahaan suhtautuminen onkin huomattavasti vaikeampaa. Itse en metsässä kävellessäni ole koskaan ajatellut, että virkistysarvon yksikkö on euro.
Mikko Tiirola: ”Seuratkaa mhy-lehtiä kevään aikana, niin kirjoitan kokemuksistani tarkemmin.”
Hyrrä pyörii väärään suuntaan. Ihan hyvä, mutta toivottavasti viesti saa julkisuutta muuallakin kuin kritiikittömästi mhy:n toimintaa kehuvassa lehdessä. Toistemme selkään taputtelu ei nyt auta.
Katainen jaksoi hymyillä eilen telkkarin haastattelussa verotuksen muutoksia selitellessä. Toimittajan kysymyksiin ei kuitenkaan vastannut. Toivottavasti muutokset silti ovat osa hyrrän pyörimissuunnan vaihtoa. Vähän epäilyttää, mutta enpä minä tuon alan asiantuntija olekaan. Hallituksen toiminnasta ei pisteitä tippunut, kun Kataisen jälkeen Guzenina jatkoi kiemurtelua Kataistakin enemmän.
Kuten totesin, summat eivät vastaa todellisuutta. Kuitenkin niiden avulla voidaan peilata demareiden ja versowoodin kaipaaman metsämaan verottamisen merkitystä yhteiskunnallisesti. Ei ole ollenkaan mahdotonta, että vaatimukset virkistysarvojen maksamisesta kovenee, jos jotain veroja tulee.
Maksun mielekkyys riippuu kovasti hallinnassa olevan metsästä. Jos kyseessä on iso yhtenäinen ala, johon saa houkuteltua turistiporukat metsästämään, homma on ok. Kuusamon yhteismetsän tilannetta en tunne, mutta keskiverto 30 ha omistajan näkövinkkelistä ei maksun periminen tunnu hyvältä ajatukselta. Paikallisen hirviporukan lukemattoman monista tiloista muodostuvassa lupa-alueessa maksujen periminen olisi minusta kohtuutonta. En tideä, mikä olisi kohtuullinen hehtaarihinta, mutta lihakimpaleen arvo tuskin jää kohtuullista maksua pienemmäksi.
Lukaisin tehtävästä annetut lausunnot ja olen niistä samaa mieltä. Kysymys oli huono, vaikka toisaalta se ei ole este hyvälle vastaukselle. Yo-kokeessa harvalla on kanttia asettaa kysymys kyseenalaiseksi ja vastata se huomioiden. Arvostelu menee tiettyjen kaavojen mukaan, joten hyvää arvosanaa tuskin hyvästä vastauksesta olisi saanut.
Ensimmäinen kerta tämä ei ole, kun kysymyksen tekijä paljastaa puutteensa ymmärtää asiaa kokonaisuutena. Pisa-testissä vuosi sitten paljastui vastaavan tyyppinen käpy, vaikkei sitä tietenkään myönnetty. Tehtävä on julkaisun sivulla 37.
http://www.minedu.fi/export/
sites/default/OPM/Julkaisut/
2012/liitteet/okm12.pdf?lang=fiAinakin minulla lukee veropapereissa ”alkutuottaja” tai jotain sinne päin. Tällöin on aika luonnollista, että olen alkutuottaja, enkä edes pyri jalostamaan tuottamaani tuotetta hyvin pientä hienosäätöä (laatu kuten oksikkuus, energia/kuitu/tukki/ yms. alkutuotannon mahdollisuuksien rajoissa olevat asiat) lukuunottamatta . Sen sijaan pyrin saamaan tuotannon mahdollisimman tehokkaaksi, jotta tuotannon arvo olisi mahdollisimman suuri. Puun takaan esittämät asiat eivät siis ole tuotteen jalostamista, vaan pikemminkin tuotannon jalostamista, jos tuollaista termiä on lupa käyttää.
Markkinataloudessa kantohinta joustaa, joten MTK vaikuttaa olevan aivan oikeassa.
