Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kyseinen hakkuu oli varmasti perusteltu, koska talon pihalta avautuva maisema haluttiin säästää, eikä tavoitteena ollut taloudellisen tuloksen maksimonti. Millään tavalla tuo ei toimi esimerkkinä tavanomaiselle talousmetsälle.
Itsekin veikkaan, että seuraavaan hakkuuajankohtaan mennessä kasvatuskelpoista erirakenteisuutta ei juurikaan ole. Mutta mitä se haittaa. Omistajat olivat eläkkeella oleva pariskunta, joten metsää voi harventaa kevyesti tai olla harventamatta. Ei se heidän elinaikanaan pystyyn lahoa tai umpeen kasva siinä määrin, että maisemaksi jäisi metsätuhoalue. Päinvastoin, mukava iäkäs metsähän siinä seisoo, josta varmaan löytää sieniä ja marjojakin. Ainoa riski on, jos nyt syntyi tuulille herkkä puusto.
Lehdessä oli kiinnostava kohta siinäkin, kun hieskoivikon alle oli kasvanut kuusikko. Ok, mutta kun 20 vuoden takainen ajourakin oli näkyvissä liki puhtaana, ei luontaista uudistumista näytä enää ylispuiden poiston jälkeen tapahtuvan. Jk-menetelmässähän neuvotaan tekemään ajourat aina eri paikkoihin, joten 2-3 hakkuun jälkeen alkaa olla aika tyhjää metsässä.
Puuta voi myydä ilman järjestöjäkin, mutta 100% varmaa on, että teollisuus onnistuu lobbaamaan silloin itselleen edullisia asioita. Johan jo nyt elinkeinoministerimme (!!!) puhuu jostain puun pakkomyyntiverosta. Ja mitä puuhaa eu, ellei meidän puolia kukaan pidä. Täällä itketään, kun eu:ssa tehdään esityksiä, johon suomalaiset herää liian myöhään. Ei ihan helpolla kaiken tämän jälkeen uskoisi, että Suomesta löytyy joku, jonka mielestä edunvalvonta on turhaa.
Asia on juuri kuten edellä todettiin ja josta lehdessäkin kirjoitettiin. Myyjien joukko on hajanainen ja lakko aiheuttaisi vain hajaannusta lisää eli toimisi ostajille aiheutuva haitan lisäksi myös myyjien vahingoksi. Mahtaisiko edes olla laillinen keino? Ainakin markkinataloudessa, jossa hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan, yhteisesti sovittu lakko kuulostaa epäilyttävältä. Öljyntuottajamaat ovat oma lukunsa, mutta vielä ei suomalaisen puuntuottajan asemaa voi noihin verrata. Suosittelen siis unohtamaan tällaiset keinot ja pitäytymään hyväksyttävämmissä menetelmissä. Sen uskon olevan kestävämpi tie.
Noinhan asia Jees lyhytnäköisesti vaikuttaa olevan. Kuitenkin kun kyse on pitkäjänteisestä toiminnasta eli metsänhoidosta ja kun jopa teollisuudellakin on omat etujärjestönsä, on lapsellista kuvitella itse pärjäävänsä yksin. Tietysti vapaamatkustajana aina pärjää johonkin rajaan saakka.
En pidä tuollaisista kytkennöistä mitä nyt MTK:ssa suunnitellaan, mutta katsotaan ensin valmis ehdotus. Mahdollistahan on sekin, että lopputulos on ihan hyvä kun kerta mhy:n jäsenyyskin tulee vapaaehtoiseksi (ilman pilkunviilausta nykytilan näennäisestä vapaaehtoisuudesta). Tärkeintä kuitenkin olisi, että MTK:n toiminta saisi aktiivisilta metsänomistajilta laajan tuen. Silloin motivaatio osallistua toimintaan kasvaisi huomattavasti. Tällä hetkellä on kovin kaksijakoinen tunnelma.
Kyllä korvatut vahingot ovat vähentyneet huippuvuosista eli useamman vuoden ajan ehkä jotain poikkeuksia lukuunottamatta. Esimerkiksi liikenteessä hirvikolareiden määrä on pudonnut huipusta kolmasosaan.
Korvattujen vahinkojen määrä kuitenkin kertoo vain osatotuuden. Missään tilastossa ei näy tappiota, joka syntyy kuusikon istuttamisesta kasvupaikkatyypiltään paremmin männylle soveltuvaan paikkaan hirvivahinkojen välttämiseksi. Missään ei myöskään näy sitä, että kuusia istutetaan juurikäävän saastuttamaan paikkaan hirvivahinkojen välttämiseksi.
Oleellista tässä kaikessa onkin vahinkojen määrä ja kestävä taso riippumatta siitä, millä mittarilla asiaa arvioidaan. Ja siinä suhteessahan ei olla lähelläkään tyydyttävää tilannetta.
Kemera-varoja käytetään juurikäävän leviämisen hillitsemiseen. Varoja ei käytetä juurikäävän vähentämiseen. Sen sijaan yhteiskunnassa maksetaan eri aloille aiheutuneiden vahinkojen muodossa siitä, että saadaan ylläpidettyä ongelmallista tilannetta.
Nyt päätehakatun kuusivaltaisen kuvion tilalle perustetusta kuusikosta saa tulevat sukupolvet talvihakkuista tai onnistuneista kantokäsittelyistä huolimatta 1,5-kertaisen määrän tyvilahoa nykyiseen päätehakkuuseen verrattuna. Miksi tästä huolestuneille ei haluta antaa nykyistä parempia edellytyksiä kehittää metsätalouttaan kestävällä pohjalla, vaikka metsälain 1§ jo sitä edellyttää?
Sen sijaan, että metsänomistajien edunvalvojaksi itseään nimittävä MTK yrittää kasvattaa jäsenmääräänsä yhdistämällä sen mhy:n jäsenyyden kanssa, kannattaisi kokeilla metsänomistajien edunvalvontaa tukevia keinoja. Metsätuholain käsittelyssä (kokouspöytäkirja 1) pohdittiin juurikäävän ja hirvien asemaa seuraavasti:
”Todettiin, että työryhmän tulee käsitellä juurikäävän torjunta ja sen mahdollinen liittäminen metsätuholakiin. Juurikääpä on yksi pahimmista tuhonaiheuttajista Suomessa. Esimerkiksi Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueella juurikäävän torjuntaan käytetään kemera-varoja 1 milj. euroa. Esitettiin myös, voisiko työryhmä ehdottaa säädöksiä hirvituhoihin liittyen. Hirviasiat kuuluvat MMM:n kala- ja riistaosastolle ja niistä säädetään riistavahinkolaissa, mutta työryhmä voisi kuulla kala- ja riistaosaston osastopäällikkö Pentti Lähteenojaa.”
Tuossa virheellisesti käsiteltiin hirviä, koska riistavahinkolaki ei ota kantaa hirvituhojen ehkäisyys. Se ottaa kantaa ainoastaan hirvituhojen korvaamiseen. Tähän tyytyminen on täysin käsittämätön asia, koska hirvi on juurikäävän vähentämisen merkittävin este.
Miksi MTK hymistelee tällaisen asian parissa ja hyväksyy tilanteen?
Toivottavasti tutkijoiden ääni kuuluu hirviohjelmassa paremmin kuin petojen ruokkijoiden ääni:
http://www.maaseuduntulevaisuus
.fi/mets%C3%A4/hirvet-ongelma-
juurik%C3%A4%C3%A4v%C3%
A4n-torjunnassa-1.34712
