Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset

Hankintakaupoissa menee helposti asiat sekaisin, koska kauppatavasta huolimatta verottajan näkökulmasta on eri asia, jos omistaja itse hakkaa tai hakkuun teettää urakoitsijalla.

Jos tienvarsihinta on 30 € ja korjuukulut 20 €, tällöin tietysti 10 € jää maksettavaa riippuen siitä, onko verovähennys jo laskettu mukaan vai ei.

Jos korjuukulut on 30 €, on syytä pohtia hoitomenetelmien muuttamista. Pienikokoista risua ei motolla kannata korjata. Samoin ajomatka leimikosta tien varteen pitää huomioida. Lisäksi pieniä leimikoita ei kannata yksinään hakata, koska kaluston siirtokustannukset vievät kohtuuttoman suuren osan kokonaisuudesta. Toisaalta jos on kiireellistä hoitoa vaativa kuvio, voi nollatuloksellakin tehty hakkuu olla perusteltu.

Metsälaissa ei hirviin suoraan oteta kantaa, eikä mielestäni tarvitsekaan. Metsästyslaki on sitä varten. Kiinnostavampi tässä suhteessa on nyt ajankohtainen, metsälehden uutisissa oleva asia:

”Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt esityksensä hirvikannanhoitosuunnitelmaksi lausuntokierrokselle. Suunnitelman valmisteluun osallistui laajasti eri sidosryhmiä, kansalaisia ja asiantuntijoita esimerkiksi riistantutkimuksen, metsäntutkimuksen ja liikenteen alalta.

Ministeriön mukaan uusi hoitosuunnitelma lisää hirvikannan säätelyn joustavuutta. Tulevaisuudessa kannan hoitotavoitteista on tarkoitus päättää aluetasolla, jolloin alueelliset erityispiirteet voidaan ottaa paremmin huomioon. Hoitotavoitteet asetettaisiin alueellisen riistaneuvoston johdolla, mutta neuvotteluun pohjautuen.

Tavoitteena on vakaa ja rakenteellisesti tasapainoinen hirvikanta. Hoitosuunnitelmassa asetetut tavoitteet pyritään toteuttamaan metsästyksen ohjauksella.

Vahingot vähenivät

Hoitosuunnitelman avulla pyritään myös ennaltaehkäisemään hirvien liikenteelle ja metsätaloudelle aiheuttamia vahinkoja.

Viime vuonna hirvivahingot laskivat edellisvuodesta. Hirvien aiheuttamista metsätalousvahingoista maksetaan korvauksia 1,2 miljoonaa euroa, kun vuodelta 2011 vahinkoja korvattiin liki 2 miljoonalla eurolla.”

Lisäys: Avasin hirvisuunnitelmasta uuden keskustelun, joten mahdolliset kommentit tulee toivottavasti siihen.

Toivottavasti MTK vihdoin julkistaa kommenttinsa sellaisenaan kun se ministeriöön annetaan. Koska MTK on lausunnon antajista metsänomistajien kannalta ehkä merkittävin taho, voi metsänomistajat ja etenkin MTK:n jäsenet tätä pyytää. Itse en jäsen ole, mutta kun MTK itseään edunvalvojaksi nimittää, olisi toiminnasta konkreettista näyttöä hyvä saada. Toistaiseksi julkisuuteen on päästetty pääosin ympäripyöreitä juhlapuheita.

Metsälehdessä oli jokin aika sitten juttu energiapuun hinnoista. Eiköhän ne totuudenmukaisia olleet.

Kun omistaja tarjoaa raivattuja, ajomatkaltaan, rankakoolta ja kertymältään järkeviä kohteita, saadaan korjuukulut pidettyä kurissa ja energiapuukauppa hyväksi vaihtoehdoksi kuidulle. Näin siis ainakin niillä alueilla, joilla hintataso on paras. Erot olivat aika suuria, joten kaikkialla tämä ei varmaan päde. Miellyttävää nousupainetta hinnassa kyllä on, joten ylärajana lienee kuitupuun hinta.

Huonolta kuulostaa. Tuollaista uusjakoa ei voi hallitusti ja oikeudenmukaisesti tehdä.

Kovin näyttää puun tuottaminen olevan haluttua, vaikka kannattavuusongelmia onkin. Joten antaa markkinoiden jatkossakin hoitaa tämä puoli asiasta kuntoon. Miten joku voisi markkinataloudessa olla liian kallista?