Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
ostaamy: ”pullovesibisnes
http://yle.fi/ohjelmat/1764856
Tuohan se onkin vielä ryöväämättä: puhtaat vedet joita ei ole vielä metalleilla pilattu.”
Ei ole metalleilla pilattu, mutta kun puhtaassa vedessä kasvatetaan bakteereja, on jotkut siitäkin valmiita maksamaan ylimääräistä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/
Hanavesi+voittaa+pulloveden+
puhtaudessa/1135228894066Juu, vahingosta vastuullinen onkin hyvä taho korvaussummaa määrittelemään.
Hintaa ei kaavatontilla varmaankaan voi laskea tavanomaisesta puun hinnasta. Kyse on mielestäni vahingonkorvauksesta, jossa huomioidaan kaadosta aiheutunut maisemallinen haitta yms. asiat. Ainakin kun urakoitsija kolhii työman yhteydessä kunnan mailla olevia puita, korvaussummat ovat paikasta riippuen pahimmillaan tähtitieteellisiä.
Kun tänne linkitetyn Heldan arkiston vanhoja kirjoja olen lueskellut, samaan johdonmukaisuuteen olen kiinnittänyt huomiota. Pari asiaa tulee mieleeni. Ensinnäkin se, että mitä oleellista tutkimus on viimeisen sadan vuoden aikana saanut selville. Toisaalta tällainen pitkäjänteisyys antaa aihetta varovaisuuteen uusien villitysten suhteen.
Metsässä ”voi kokeilla”-tyyliset jutut metsänomistajatasolla ovat aika arveluttavia. Jos nyt istutan vaikka siperianpihtaa ja saan aikaiseksi hyvän taimikon, ensimmäiset merkit onnistumisesta tai epäonnistumisesta saan ehkä silloin kun on aika luopua metsistä. Toisaalta kokeilut pitäisi tehdä isommassa mittakaavassa, jotta niistä voisi joskus olla iloa. Pieni erikoisempaa puulajia oleva kuvio tuskin on kiinnostava ostokohde kenellekään, ellei sitten kelpaa massapuuksi kuusen tai männyn sekaan. Isommassa kohteessa taas riskit kasvaa, joten itse jätän tällaiset kokeilut Metlan murheeksi.
Ostaamyy: ”Talousjärjestelmä joka perustuu jatkuvaan kasvuun on murrosvaiheessa kohta ei enää yksi maapallo riitä kulutuksen kattamiseksi.”
Totta, oikeastaan tuo tilanne on vallinnut jo jonkin aikaa. Ratkaisuja haetaan jatkuvasti, parhaimmillaan varsin mielikuvituksellisista tavoista. Niistä eräässä ei edes yritetä pärjätä yhden maapallon varassa:
http://www.tekniikkatalous.fi/
innovaatiot/avaruus/totta+se+
on+miljardoorit+perustavat+
kaivosyhtion+avaruuteen/a802770Edellä kirjoitinkin, että sinun mielestä kantaa ei tarvitse alentaa metsästämällä. Se on eri asia kuin pelkkä hirvien metsästäminen. En siis ole laittanut sanoja suuhusi. Sinä ainoastaan kuvittelet niin.
Tässä yhteiskunnassa asiat nyt vain menee niin, että jos halutaan luoda jollekin asialle riittävät edellytykset, pitää siihen vaikuttaviin asioihin puuttua. Jotta nykyisin metsänhoidossa vallitsevalla tavalla olisi edellytykset onnistua taloudellisesti, edellyttää se tiettyä sorkkimista metsätaloudelle ongelmia aiheuttaviin tekijöihin. Luonnollisesti haittoja pitää siis vähentää. Asia on periaatteessa sama kuin vaikkapa liikenteen aiheuttama melu. Jos melu alkaa haitata asutusta, on syytä rakentaa meluvalli. Olisi epärealistista pyrkiä vähentämään liikennettä melun vähentämiseksi. Aivan sama pätee sinun ajatuksiisi metsän kasvattamisesta ilman taimikoita, koska vain realististen keinojen käyttöä on syytä harkita. Siinä olet kyllä oikeassa, että hirviltä loppuu ruoka ja siten kanta alenee, mutta niin loppuu myös edellytykset kilpailukykyiseltä metsänhoidoltakin. Harsimalla ei vanhan kuusikon tilalle saa kasvatuskelpoista männikköä tai koivikkoa aikaan ainakaan ilman, että voidaan puhua taimikoista luopumisesta.
Todennäköisesti männyntaimikko sinne tuleekin istutettavaksi. Pointti tuossa edellä kuitenkin oli se, että n-merkin mielestä hirvikantaa ei ole tarvetta alentaa metsästämällä. Parempi tapa olisi hänen mielestään luopua taimikoiden kasvattamisesta, jolloin kanta alenee ravinnon vähentyessä itsestään. Koitin sitten kysellä, miten tuo malli palvelee käytännön metsänhoitoa, mutta vastausta en ole saanut. Ainoastaan moitteita siitä, että jaksan inttää asiasta.
