Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jees: ”saanto e-puulla alkaa jo mottihinnaltaan lähestyä ensiharvennuskuidun hintaa ja saantohan tulee kokopuusta ja kaikesta sekulaisesta muu-puusta.”
Kuutiomäärä tosiaan on parempi, koska latvatkin otetaan mukaan, kaikki puulajit kelpaa, eikä viallisia puita aivan pahimpia lukuunottamatta hylätä. Uudistamista ja perinteistä kuituharvennusta ajatellen tämä on hieno juttu, koska ns. roskapuusta saa liki kuidun hinnan. Mutta merkitystä sillä on vain ensiharvennusikäisen puuston kohdalla. Jos lähdet harventamaan vajaa 20 vuotiasta puustoa, jossa puuston pituus on n. 8-10 metriä ja runkoluku vajaat 4000, ei kuutioita yksinkertaisesti tuollaisesta pusikosta löydy kuin 30-50. Näinollen kuutioita ei latvuksista tule kun ei sitä tule muistakaan rungon osista. Sen sijaan tulee korjuuvaurioita ja muita korjuukustannuksia. Vaurioista lisää juurikääpäkeskustelussa. Jäävän puuston latvus on jo tuossa vaiheessa supistunut niin, että kasvun elpyminen ottaa aikansa. Ajouratkin tehdään, vaikka niitä voisi hyödyntää vielä useita vuosia puun kasvatuksessa. Mönkijällä ei kuitenkaan puita kannata kaupallisessa hakkuussa ajaa, eikä seuraavaan harvennukseen mennessä ajourille tullut alikasvos ole korjuukokoista.
Ainoa hyöty on siis oksien karsiutuminen, mutta siihen riittää taimivaiheessa tehty harvennus 1000-1500 kpl alhaisempaan runkolukuun. Tällöin puustoa voi järeyttää kohtuulliseen kokoon ennen ensimmäistä korjuuta.
Oletan siis tässä, että energiaharvennus on ylimääräinen hakkuu ennen ensiharvennusta. Näin olen ymmärtänyt sinun toimivan.
Näin meillä suhtaudutaan biotalouteen:
http://yle.fi/uutiset/eduskunta
_sai_kasiteltavakseen_
ensimmaisen_kansalais
aloitteen/6524372Onneksi vain yksi puolue vastustaa kotimaisen biotalouden harjoittamista, joten turhan byrokratian pyörittämisen lisäksi muuta vahinkoa ei tuosta aloitteesta tule.
Teet ilmeisesti harvennuksen huomattavasti aiemmin kuin normaalin ensiharvennus. Muuten puut olisivat hoikkia tupsulatvoja. Toisaalta aikaistamalla litrakoko ja siten myös kokonaismäärä jää vaatimattomaksi. Jos siis oikein ymmärsin, en itse tuolle linjalle lähtisi. Männyn laatu tehdään taimikkovaiheessa. Tämän jälkeen liiallisella tiheydellä ei enää tilannetta pelasteta, mutta kasvua hukataan.
Jees: ”Turhaa tuhtausta. Väärin alkukasvatetun metsän suoranaisten virheellisten ja liian aikaisin tehtyjen nk. harvennusten aikaansaannosta joista ei kuitenkaan mitään olennaista hyötyä.”
Pystykarsinnan tarve on kuten sanoit, mutta turhuudesta en menisi vannomaan. Meistä monilla on paljon kuvioita, jotka ovat edellinen omistaja laittanut alkuun. Asiaan ei siis ole voinut vaikuttaa ja varmaan useimmat meistä on itsekin tehnyt virheitä, joista toivottavasti on opittu. Joten katse eteenpäin, jo tehtyjä virheitä on turha manata.
Itse veikkaan puumarkkinoiden kehittyvän kaksijakoiseen suuntaan. Toisaalta esim. sahatavaran raaka-aineen vaatimukset laadun suhteen tulevat tiukkenemaan, toisaalta energiapuun kaltaiseen käyttöön ei vaatimuksia juurikaan aseteta. Siten ainakaan 02 istutusmänniköiden, pahimmat epäonnistumiset poislukien, pystykarsinta ei välttämättä ole ollenkaan turhaa työtä. Mutta arvaushan tämäkin vain on, oikeaa vastausta ei kenelläkään ole tiedossa. Samaa mieltä pystykarsinnan turhuudesta olen vain siinä tapauksessa, että kiireellisempiäkin töitä metsän hoitoon liittyen on odottamassa, mutta silti tehdään pystykarsintaa. Ja tällä hetkellä tämä on tilanne ainakin minulla.
Areenasta en vielä noilla spekseillä ohjelmaa löytänyt. Googleen voi kuitenkin laittaa hakusanaksi ”maidon homogenointi”, jolloin selviää mistä on kyse. Onneksi ainakin Valio on ottanut valikoimiinsa homogenoimattomat kevyt- ja täysmaidot, jotka ovat luomumaitoa edullisempia. Noita itsekin olen suosinut.
