Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Turha on puhua siitä että ikä olisi ainoa syy siihen että metsässä ei tapahdu mitään.”
Niin on. Siksi tästä aiheesta onkin syytä puhua yleistäen ja siksi totesin, että nuoret rahantarpeensa takia myyvät puuta herkemmin kuin vanhemmat.
”Metsätalousyrittäjyys sitten, missä menee raja? En koe olevani metsätalousyrittäjä, mutta metsäsijoittaja kylläkin.”
Minusta pitäisi keksiä jokin parempi termi kuvaamaan olellista aihetta. Periaatteessa on ihan sama, omistaako 5, 200 vai 1000 ha, jos tilaa hoitaa aktiivisesti. Minäkään en luonnehdi itseäni metsätalousyrittäjäksi, koska leipä ei tule metsästä. En kyllä osaa metsää sijoituksenakaan pitää, sen verran paljon työtä hoito edellyttää verrattuna esimerkiksi sijoitusasuntoon. Paras määritelmä olisi kai metsätalouden harjoittaminen tai harrastaminen. Joku voisi puhua puuhapalstasta, eikä ihan väärässä ole. En kuitenkaan pidä tuohon määritelmään sisältyvästä sävystä, koska tavoitteena on kehittää toimintaa siihen suuntaan, että jonain päivänä metsillä olisi ihan oikeasti merkitystä minulle. Minulla vain ei satu olemaan taskussa isoja pääomia, haluan pitää vieraan pääoman aiheuttaman riskin kohtuullisena ja asua tulevaisuudessakin saman katona alla kuin vaimo ja lapset.
”Perinnönjako ja myynti ulkopuoliselle taholle ovat tilanteita joissa puu liiikkuu ja töitä tehdään. Tämä ei kaikkia miellytä, mutta näin se on.”
Itseäni tuo miellyttää. Mitä enemmän saadaan tiloja vapaaseen myyntiin, sitä enemmän se antaa mahdollisuuksia metsää jo ennestään omistaville kehittää toimintaa. Parhaassa tapauksessa rajanaapuri saa kasvatettua yhtenäisen alan kokoa, mikä luonnollisesti myös parantaa edellytyksiä investoida metsään. Ostopalsta ilman muuta hoidetaan kuntoon, mutta jos esimerkiksi minä saisin haltuuni naapurin palstan, alkaisi tien rakentaminen olla jo perusteltua. Se, jos mikä, olisi tervettä kehitystä metsätaloudessa. Nykytilanteessa tien kannattavuus olisi noin +/- nolla eli jää ainakin toistaiseksi tekemättä.
Maanviljelijät ja nuoremmat on todettu aktiivisemmiksi omistajiksi. Veikkaan taustalla olevan niinkin yksinkertaisen asian kuin velkarahan. Työikäistä maanviljelijää ei taida Suomesta löytyä, jolla ei velkaa olisi. Samoin muustakin väestöstä nuoremmilla on enemmän velkaa kuin vanhemmilla. Tällöin ei ole varaa pitää löysää rahaa puissa kiinni, vaan hakkuumahdollisuudet käytetään. Näin itsellänikin, vaikka Peten veroista pääomaa ei olekaan.
Vaikka julkisuudessa puhutaankin vain nuorista ja maanviljelijöistä velkaantumisen sijaan, tähän asiaan sukupolvenvaihdoksen helpottamisella ilmeisesti pyritään. Omaisuus pitää saada nopeammin niille, jotka vierasta pääomaa pyörittävät. Kokonaan oma lukunsa on se, nopeuttaako helpotukset tätä kehitystä, vaiko ainoastaan tekee siitä halvempaa. Siihen en osaa ottaa kantaa.
Samalla palstalla oli juttu puiden pituudesta. Jokin tutkimus selvitti sitä, miksei puut juurikaan kasva yli 100 metriä korkeiksi. Tutkimuksen mukaan rajoittavaksi tekijäksi tulee veden kulku latvaan. Kitka ja painovoima katkaisee vesipatsaan ja aiheuttaa viimeistään 120-130 metrissä latvuksen kuivumista, vaikka puu kasvaisi märässäkin paikassa.
Meikäläisittäin 40 metrin ylittämistä rajoittaa siis muut tekijät.
Raivaussahana 150 voisi olla ok, mutta edelleen hinta/paino-suhde on pielessä. 192 on lähes yhtä kevyt ja hiukan tehokkaampi, mutta yli satasen halvempi. Tosin raivausveitsi on kaikilla tavoin ylivoimainen tuossa hommassa. Ja ihan perinteinen oksasaha pystykarsintaan.
Liikkeessä näin 150:n. Aika huvittavan oloinen 1,1 millin levyinen ketju ja laippa oli. Vaikka saha ei sorkkarauta olekaan, aina joskus syystä tai toisesta joutuu hiukan voimaa käyttämään. Siksi äärimmilleen kevennetyt rakenteet ei luottamusta herätä.
Leevi: ”Sipilä sanoo: ”Pitää, pitää, pitää.” Mutta millä keinoilla?
Glan edellisen viestin viimeistä lausetta en ymmärtänyt.”Sipilän keinot löytää, kun hetken surfaa netissä.
Pullonkaulalla viittasin Vapaavuoren esitykseen puuntuottajille kohdistettuun maksuun, jossa tavoitteena on puun tarjonnan lisääminen. Koska tarjonta ei ole ongelma, ei maksu ole perusteltu.
Petri: ”Ministeri Jan Vapaavuori ehdotti Helsingin Sanomien uutisen mukaan paluuta metsien pinta-alaverotuksen piiriin. Ministeri Ihalainen on samaa mieltä.”
Joko taas? Hyvin on muutamilla kavereilla teollisuuden tarjoamilla illallisilla viesti mennyt perille. Jopa niin hyvin, että ihan normaali verotusmuoto, jossa verot maksetaan toiminnasta syntyvistä tuloista, hämärtyy. Demarien kohdalla tämän vielä jotenkin ymmärrän, mutta kokoomuksen pitäisi hallita perusasiat. Maksuja lisäämällä ei talous lähde liikkeelle, kuten EK:n kannanotoista ilmenee.
Sipilällä on terveempi lähestymistapa: Puun käyttöä pitää saada lisättyä. Puun tarjonta ei ole pullonkaula.
