Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
ChesterC: ”Kyllä oli heikosti tehty uutinen aiheesta maikkarilla.”
Milloin tuo uutinen esitettiin? Netistä en sitä löytänyt.
Itse en ala harsia, vaan suosin jaksollisen kasvatuksen menetelmiä. Kuten Aukustillakin, uuden lain mahdollisuudet näkyvät leimikoiden rajauksessa. Esimerkiksi 60-70 vuotiaan kuusikon ympäröimä 0,4 ha kokoinen loivan kumpareen päällä kasvava 40-vuotias männikkö tullaan hakkaamaan kuusikon kanssa samalla kertaa ilman omantunnon kolkutteluja. Kolmen hehtaarin aukosta tulee nyt suhteellisen selkeä ala.
Lakimuutos todennäköisesti teettää hiukan vaivaa ostajille ja koneyrittäjille, kun harsintaleimikoita tarjotaan ja jonkin verran jopa päätyy myyntiin. Vaikka jo nyt, kenties energiapuun kasvatuksen myötä, tuntuu monenlaista kohdetta olevan tarjolla (vrt. suorittavan portaan kuvat), harsinta todennäköisesti skaalaa tulee vielä laajentamaan ja motokuskit saa lisää taivasteltavaa. Vakavasti otettavan harsintametsätalouden yleistymiseen en usko. Mielummin niin, että vihreät saavat uuden aseen keskusteluissa, kun pohditaan toisten omaisuuden hallintaa. ”Tämäkin olisi ihan laillisesti voitu käsitellä peitteisenä”.
A. Jalkanen: ”Asunnoissa samoin kuin metsässä (kasvun aikaansaama) arvonnousu pitää myös huomioida. Tämä on ollut pääkaupunkiseudulla huomattava osuus tuotosta, mutta nyt lienee kyllästymispiste saavutettu ja hinnat eivät enää nouse taloustilanteesta johtuen.”
Juuri tuota hain asunnon vuokrausesimerkilläni. Vaikka asunnosta saatava vuokratulo olisi reaalisesti nollan vaiheilla, kannattavuus perustuu pääoman arvon kasvuun. Sama tilanne tuntuu olevan metsässä, jos palstan markkinahintaan verrataan. Tietysti joku yksittäinen toimenpide, kuten lannoitus, voi antaa hyvänkin tuoton, mutta kokonaisuutena reaalituotto jää pieneksi.
Suorittava porras: ”Kuluneen syksyn marjasaalis , 70 litraa puolukoita, kerättynä varsin laajalta alueelta kolmen viikonlopun aikana tuotti hirvikärpässaaliksi kokonaista KAKSI yksilöä. Jahdin aikana koko porukallakin oli vain yksittäisiä havaintoja kiusankappaleesta.”
Tuollainen näkemys oli odotettavissakin. Hirvikanta on edelleen suurempi kuin aikana, jolloin kärpäset Suomeen levisivät, mutta silti ne ovat nyt kateissa kun hirvikannan huippua on leikattu.
Ihan vielä en usko kärpästen mihinkään hävinneen.
Suorittava porras: ”Hirviasiasta on todellakin laadittava laajempi raportti jahtikauden tulosten julkistamisen jälkeeen . Tilanteet vaihtelevat reippaasti eri puolilla maatamme , joten lienee viisasta selvittää , missä oikeasti mennään. Lopputulos saattaa yllättää monet palstalaiset.”
Jos vallitseva käsitys n. 85 000 hirven talvikannasta ei pidäkään paikkaansa, on monilla tosiaan naurussa pitelemistä. Spekulointia, mutta tässä tapauksessa metsästäjät suorastaan huutavat muutoksia alan käytäntöihin.
Suorittava porras: ”Hirvien määrää hyvin korreloiva kolareiden määrä on pienentynyt tasaisesti kymmenen prosentin vuosivauhtia . Vuonna 2011 vahingot ovat vähentyneet tilastojenkin mukaan 1/3 osaan pahimman ajankohdan määristä . Mitä tästä onkaan pääteltävissä? Hirviä on varmasti vähän muuallakin ,kuin meidän ja naapuripitäjissä.”
Tuosta voi arvuutella monenlaisia asioita, kuten huippuvuosien todellinen hirvikannan kokoa, liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden onnistumista ja kaikki tältä väliltä. Ennakkotieto liikenneonnettomuuksien määrästä kertoo positiivisen trendin jatkumisesta, joten hirvikolarit ei ole mikään poikkeus tässä suhteessa. Ainoa varma mainitsemaasi asiaan liittyen kuitenkin on, että kaikesta huolimatta hirvikolareita sattuu edelleen noin 1000 kpl vuodessa. Onko hirviä ja sen seurauksia vähän vai paljon, on tietysti taas makuasia. Sinun makusi olen havainnut erilaiseksi kuin omani ja monien muiden metsänomistajien.
